Laittakaas suosituksia.  Kattilana nyt juuri ulospäin vuotamaan alkanut JaakkoKulta 30kw, hormina 180 mm haponkestävä, asennettu -78. Polttoaineena hake, nyt vaihtoehtoina myös pelletti tai kaura.
 Nyt hivenen kaavailtu Palokärkeä kauralle, mahdollisuus myös pellettiin. Pitäs olla melko varmakäyttöinen kun kotoa pois pari viikkoakin syksyin ja keväin.

Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.

Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla.  Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti.  Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?

Itseäni ihmetyttää ariterm 35:ssa sen julmettu koko.  Klapin pituus, eikä varastopesän tilavuuskaan kun ei juurikaan eroa sirommista kattiloista. Lisäksi rakenne on tehty sellaiseksi, että saa joka puolelta pienistä luukuista nuohota, mikä vaatii paljon tilaa.

Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla. Ne "kynsitulet", siis pieni määrä ensin pesän pohjalle, kuuluu kyllä kehittyneimpien kattiloiden sytytysrutiineihin. Kyllä sen pesän voi täyteenkin mätätä ja sytyttää, jos haluaa runsasta savumuodostusta katsella ensimmäsen tunnin.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle. Sen jälkeen antaa palaa ja kun  puut ovat palaneet loppuun, sammuu pauhallin savukaasutermostaatin ohjaamana. Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.
Alapalokattila on hieman hankala ergonomialtaan, ei sinne kyllä keskenakasuinen oikein pysty puita latamaan ja toinen juttu on ne savupöllähdykset sisätiloihin, jos puita lisää.

Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.

Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla.  Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti.  Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?

Meille kun tuli toi A 60, niin joku tilas siihen heti korokkeen viereen, että ulottuu arinan ronkkimaan yläkautta...ei oo tehty koroketta, tosin mää sitä melkein yksin käytänkin. Lomittaja ja emäntä ovat lyhyempiä, mutta täyttö onnistuu heiltäkin tarvittaessa. Lapsia ei oo tää lämmitystekniikka isommmin kiinnostanut.

Sytytys on alkanut sujua melko hyvin eikä tosiaan millään rituaalilla vaan: virit (rehusäkkiä, sanomalehteä, palavaa jätettä sisältä ym.) arinalle, puita kattila täyteen ja tuli alaluukusta vireihin. Yleensä syttyy, jos ei puut nyt ihan vettä valu. Navetalla touhutessa yleensä käyn vartin päästä toteamassa tilanteen ja mahdollisesti kääntämässä pellit jos olen muistanut ne sytytysasentoon edes laittaa. Sen kuulee jo ovelle, jos on oikeansoituinen "kohina".

Puut "asettelen" nakkelemalla ne "läppäpellin" päälle - siitä ne muutama kerrallaan valahtavat suorassa pesään. Se onkin erittäin tärkeää, että puut ovat ojennuksessa, muuta holvaa (huolimaton kun joskus iltakierroksella on, niin muutaman kerran vuodessa käy näin). Toinen olennainen seikka on puiden pituus. Moottorisahalla teen pölleistä tasan 50 cm, pilkekoneella säätö on vähän lyhyempi. Mutta pitkä ja paksu taas holvaa helposti, lyhyt menee helpommin poikittain.

Eli summa summarun, tuo on sellainen täytä, sytytä ja unohda kattila. Asiaan palataan yleensä kaksi kertaa päivässä näin talvella, kevät syksy kerran päivässä ja kesäisin joka toinen päivä (käyttöveden takia). Harvoin lisätään puita palavalle hiillokselle, nyt kun pakkasta on 20 ja enemmän näin joutuu tekemään (jos sattuu joku olemaan kotona).

Nestori2n kommentit asiaa toki myös.

Kattilan vaihtoa kun suunnittelen kanssa, niin tulee mieleen tehdä kokonaan uusi ja tilavampi pannuhuone asuinrakennuksen autotalliin, ( mikäs pakko auton on olla asuintalossa) , Arimaxin yhtä kattilaa katellessa luin ,että paloluokitukseksi riittää EI30 . Mitä se käytännössä on.

Siinä kattilan mallia:

http://www.youtube.com/watch?v=ZADfuczYcuU&NR=1

Tuolleenkin voi Atmos-kattilan sytyttää:

http://www.youtube.com/watch?v=dqxQ_oobaXs

Amerikassa kaikki on suurempaa, polttopuutkin:

http://www.youtube.com/watch?v=vSCYKFEoSiY&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=zCrSUC6CVqc&feature=related

Ja mitäpä turhia hakettamaan niitä pölkkyjä, kun ne voi polttaa kokonaisinakin:

http://www.youtube.com/watch?v=BY1fUSGXqg8&NR=1

Uuden kattilan haku täälläkin mielessä, kun tuo ikivanha Högfors 20 syö puita aika reippaasti, muutenhan siitä ei loppua saa mitenkään.

Katselin tuota Arimaxin sytytysrituaalivideota ja totesin, ettei kattilan sytyttäminen noin vaikeaa saa olla.  Puut pesään ja tulta jostain kautta, sillä pitää pärjätä uuden pesällisen lataamiseen asti.  Samoin puiden asettelu tuonne varastopesään näytti kohtuullisen vaivalloiselta, palaako kainalot ja uskaltaako mukulat laittaa täyttämään?

Juu "vähä" hankalan näköstä se on siinä videossa.

Itellä rituaali 35+ kanssa: arinan putsaus paperimytyllä, sitten levitän paperiarkin tuon mytyn päälle, roskia/maitotölkki tms. sytykettä paperin päälle ja niiden päälle pienempää puuta tai puusilppua jos löytyy. Tähän päälle 1 desin loraus sytytyskoktailia (jäteöljy+löpö) ja sitten ladon lopun pesällisen tämän komeuden päälle. Sitten sytytys altapäin ja ohikiertopelti auki, tarkastus 10-30 min kuluttua sytytyksestä ja ohikiertopelti kiinni. Näillä eväin palaa pesällinen puista riippuen 2,5-5 tuntia. Aina ei jaksa tuota ohikiertopeltiäkään availla, syttyy ja palaa se ilmankin sen veivaamista. Tällä menetelmällä syttyy tulet 99% varmuudella.

Nuohoaminen n. joka 6. lämmityskerta, alta 10 min homma. Muutaman kk. välein pesän tyhjennys tuubien alta. Nuohousasento aunuksesta, parempiakin nuohottavia kattiloita varmasti löytyy.

Helpollapa pääsee lämmityksessä, tuohon -79 vm. jämässä pitää polttaa näillä keleillä monta pesällistä. Täytyy kai noissa hyötysuhde huonontua ajan myötä?

Helpollapa pääsee lämmityksessä, tuohon -79 vm. jämässä pitää polttaa näillä keleillä monta pesällistä. Täytyy kai noissa hyötysuhde huonontua ajan myötä?

Meillä oli aikaisempi kattila alitehoinen (oli jo alunperin silloisen isännänkin mielestä, mutta...). Olikoos se Jämä Nature vaimikälieollut, alapalokattila sen vissin piti olla? 90-luvun puolivälistä, nimellisteho 30-40 kW ja kesti yksitoista vuotta!

Pakkasilla sai valkea olla aamusta iltaan eikä varaajaan silti saanut kun 60 keskimittariin. 

Arimaxin 30 sytytellään yläkautta. Arina puhtaaksi, sitten sinne "lähtöön" muutama tuohenkäppyrä, niiden päälle edellistä pesäntäyttöä tehdessä sivuun siirrettyä helposti syttyvää pikkusälää. Siinä puita latoessa alhaalla palaa koko ajan. Syttyminen itsellä noin 99%. Ei savuta sisään, kun täytön tekee huolella. Pesän täytyttyä luukku kiinni, ohituspelti kierrolle. 5-15 min kuluttua myös ensiöilma normaalisäätöön, se automatiikka ei koskaan ole ollut viritettynä kohdalleen (ostin vehkeen käytettynä). Täyttö, kun on hiillostunut kunnolla, siinä on helposti savutuksen paikka, jos ei ole ripeä. 2 kuution varaajan edessä tosin harvoin tulee lisättyä kesken puita. Nuohous (5 min?) tuhkien tyhjennyksen yhteydessä 2-4 viikon välein, joka toisella nuohouskerralla kolataan noet pohjalta ja poltetaan taas pesässä.

Täyttö on kieltämättä sellainen, että vaikka sen saa tehtyä hyvinkin siististi, niin en silti valkoinen paita päällä viitsi... Ja huoltopäivinä tavan työkamppeet.

Petri

Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle.  Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.

Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi

Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin

Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...

Kuten joskus olen todennut, yksittäsen OK-talon lämmityksessä käänteipalokattila+ sopivan kokoinen varaaja on kustannustehokkain tapa lämmittää puulla ja mielestäni varsin vähätöinen. Veda 35:n kanssa ihannekokoinen varaaja lienee luokkaa 1,5 kuutota, pesällisellä tulee latinki täyteen ja toisaalta sillä selviää  kovimpia pakkasia lukuunottamatta yhdellä pesällisellä vuorokaudessa. Isompi varaajakaan ei ongelma ole, puunlisäysväli kun voi olla hyvinkin 8-10 tuntia eikä tarvitse viritellä tulitikuin uutta tulta.

Kuten joskus olen todennut, yksittäsen OK-talon lämmityksessä käänteipalokattila+ sopivan kokoinen varaaja on kustannustehokkain tapa lämmittää puulla ja mielestäni varsin vähätöinen. Veda 35:n kanssa ihannekokoinen varaaja lienee luokkaa 1,5 kuutota, pesällisellä tulee latinki täyteen ja toisaalta sillä selviää  kovimpia pakkasia lukuunottamatta yhdellä pesällisellä vuorokaudessa. Isompi varaajakaan ei ongelma ole, puunlisäysväli kun voi olla hyvinkin 8-10 tuntia eikä tarvitse viritellä tulitikuin uutta tulta.

Ja omakotitaloluokan pikkustokerit,  joita käsin joutuu täyttämään, on ihan yhtä työläitä kuin klapilämmityskin, ja kesäkäyttö ongelmallista vähäisen lämmitystarpeen takia, itse suunnittelin jossain vaiheessa  Säätötulen Handy Strong-mallisen stokerin hankintaa, mutta sitten olen luopunut siitä aikeesta, hakkeen joutuisi hakemaan  pienissä erissä 150 m päästä ladosta.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 17.02.11 - klo:09:18

Jos haluaa helppoa sytyssessiota, siis jos on KUIVAT puut, niin tuskin paljon helpommin onnistuu kuin Vedalla.
Nyt kun on tällaiset pakkasilmat, niin 12 tunnin välein poltan koivuklapia sellaset puoli pesällistä. Käyn pistämässä muutaman pienemmän klapin pesän pohjalle, odotan kolme varttia ja pistän puhaltimen päälle ja kas kummaa, puut syttyvät itsestään. Puolen tunnin päästä käyn lisäämässä tarvittavan puumäärän niiden palavien sytykepuiden päälle.  Minulla sinne pannuhuoneeseen siis on asiaa seuraavan kerran, kun varaajan ylämittari näyttää alle 60 asteen lukemaa. Varaaja on vain 1 kuutio tilanpuutteen vuoksi, näillä pakkasilla voi äärimmillään päästä ehkä 15 tuntia.

Kuulostaa helpolta näin hakelämmitykseen tottuneena, eihän tuossa ole sidottu pannuhuoneeseen kuin pari kertaa vuorokaudessa tunniksi ja vartiksi

Kun on lehmistä päässyt eroon, ei kyllä halua toista "navettaa" huolikseen aamuin illoin

Itse käyn pannuhuoneessa kerran päivässä, jos muista, menisköhän puoliminuuttia kerrallaan. Nuohoaminen eriasia mutta lentotuhka lähtee nätisti konvektiopinnoilta, klapien jäljiltä toki samanlaista mikäli kunnon puita ja sopiva veto eikä kitutulia poltella...

tykkää...

Pannuhuonees käyn päivittäin jos muistan. Voi mennä useampikin päivä etten muista  
Parin kuukauden välein nuohous ja olisko max 10 häiriötä/vuosi. En ikinä sido itseäni päivittäiseen lämmittämiseen. Siitä mukavuudesta olen valmis maksamaankin!