Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Herra Heinamaki - 24.06.10 - klo:13:50
-
Heinäkasvien korjuun ajoittaminen onnistuu timotein tähkän perusteella. Voiko apiloille käyttää jotain kasvin omaa "mittaria"?
-
Heinäkasvien korjuun ajoittaminen onnistuu timotein tähkän perusteella. Voiko apiloille käyttää jotain kasvin omaa "mittaria"?
Jos oikein muistan niin apilan pitäisi olla nupulla . Luomutuottajat tietää parhaimmin .
-
Heinäkasvien korjuun ajoittaminen onnistuu timotein tähkän perusteella. Voiko apiloille käyttää jotain kasvin omaa "mittaria"?
Jos oikein muistan niin apilan pitäisi olla nupulla . Luomutuottajat tietää parhaimmin .
Hölp pölp :D
-
Heinäkasvien korjuun ajoittaminen onnistuu timotein tähkän perusteella. Voiko apiloille käyttää jotain kasvin omaa "mittaria"?
Jos oikein muistan niin apilan pitäisi olla nupulla . Luomutuottajat tietää parhaimmin .
Hölp pölp :D
Ei ollu nupulla, kun apiloita tänään ja eilen niittelin. Ei ollu apila kuollu apulantaankaan... Joku tieto oli joskus, että kukkia pitäis tjsp, mut mä en ookkaa luomuilija.
-
Heinäkasvien korjuun ajoittaminen onnistuu timotein tähkän perusteella. Voiko apiloille käyttää jotain kasvin omaa "mittaria"?
Jos oikein muistan niin apilan pitäisi olla nupulla . Luomutuottajat tietää parhaimmin .
Hölp pölp :D
Ei ollu nupulla, kun apiloita tänään ja eilen niittelin. Ei ollu apila kuollu apulantaankaan... Joku tieto oli joskus, että kukkia pitäis tjsp, mut mä en ookkaa luomuilija.
Typen sidonta lakkaa/pienenee kukinnan alkaessa, meillä niitetään kuhan ronen aisa saahaan liitettyä vetokarttuun....
-
Tänä vuonna kun kävi niin, että heinäkasvit täysin tähkällä ja apila vaikuttaisi vielä kasvavan mittaa, vaikkei edes nuppuja ole vielä. Ei vain uskaltanut enää jättää kasvamaan, kun oli hyvää keliä.
Osalla pelloista 80% apilaa, vaikka siemenseoksessa oli heiniä 20 kg/ha ja apiloita 3 kg/ha.
Tuosta apulannasta. Oma käsitys on aikaisemmalta tehoviljelyajalta, että kyllä apila paikoin säilyy jotenkin, mutta pääosin se taantuu. Olen käyttänyt jo vuosia pääosin samanlaista siemenseosta (suojaviljaan), mutta tämän ja viime vuoden siirtymävuosien perusteella voinee sanoa, että suojaviljalle hiven salpietaria ja 1. vuoden nurmelle kevätlannoitukseen esim. 60 kg/ha typpeä pitää apilan "kurissa".
Viime vuonna 1. vuoden nurmissa ensimmäinen sato timoteivaltaista, mutta 2. sato jo pääsin apilaa. Tänä vuonna ko. nurmet, jotka siis nyt 2. vuoden nurmia olivat jo enemmän heinää sisältäviä. Tänä vuonna 1. vuoden nurmena olleet taas yllättäen lähes pelkkää apilaa. Mitä lienee 2. sato...
Josko Weijjo tai Petri ehtisivät vastaamaan, kun kiireiltään ehtivät.
Mielenkiintoista tämä luomuilu.
:)
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
Mutta miksi?
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
Mutta miksi?
Niinpä.. Odotinkin tämänkysymyksen pulpahtavan pintaan. Pelto kaipaa niitä apilattomia vuosia. Muuten kasvusto alkaa taantumaan vuosien varrella-> Apilasato jää aina pienemmäksi ja pienemmäksi. Ainakin luomuhommissa tavoite lienee se että apila katkaistaan 4 vuoden välein ja sitten on pari apilatonta vuotta.
Minä ole siis testaillut sitä että tapan apilan typellä neljäntenä vuotena jotta voin uudistaa nurmen uudelleen apilapitoisena. Ja se onnistuu vasta tuolla 80 kilon typpitasolla. Eikö ole teoriassa aika fiksua ;D
Puhtailla apiloilla ei tee emolehmähommissa mitään. Max 30% apilaa kuiva-aineessa, muuten seuraa ca-ongelmia, kohtuja pihalle ja muuta mukavaa.
-
Ainakin Muuruvedellä tilanhoitaja sanoi että heilä appilanurmet tehdään ihan normaaliin aikaan säilörehuksi.
Itse ajoin keväällä lietettä apilanurmille ja hyvin kasvoivat siihen nähden että 1.siirtymävaihe vuosi luomuun menossa peltojen osalta.
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
-
Ainakin Muuruvedellä tilanhoitaja sanoi että heilä appilanurmet tehdään ihan normaaliin aikaan säilörehuksi.
Itse ajoin keväällä lietettä apilanurmille ja hyvin kasvoivat siihen nähden että 1.siirtymävaihe vuosi luomuun menossa peltojen osalta.
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
Jos tuo on niin sanonut niin silloin se pitää paikkansa. Hyvin fiksu mies, istuin tuossa keväällä kuuntelemassa häntä muutaman tunnin.
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
Mutta miksi?
Niinpä.. Odotinkin tämänkysymyksen pulpahtavan pintaan. Pelto kaipaa niitä apilattomia vuosia. Muuten kasvusto alkaa taantumaan vuosien varrella-> Apilasato jää aina pienemmäksi ja pienemmäksi. Ainakin luomuhommissa tavoite lienee se että apila katkaistaan 4 vuoden välein ja sitten on pari apilatonta vuotta.
Minä ole siis testaillut sitä että tapan apilan typellä neljäntenä vuotena jotta voin uudistaa nurmen uudelleen apilapitoisena. Ja se onnistuu vasta tuolla 80 kilon typpitasolla. Eikö ole teoriassa aika fiksua ;D
Puhtailla apiloilla ei tee emolehmähommissa mitään. Max 30% apilaa kuiva-aineessa, muuten seuraa ca-ongelmia, kohtuja pihalle ja muuta mukavaa.
No vilja ajaa sen katkaisun asian tai sitten sinimailanen nurmen seassa.
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
Mutta miksi?
Niinpä.. Odotinkin tämänkysymyksen pulpahtavan pintaan. Pelto kaipaa niitä apilattomia vuosia. Muuten kasvusto alkaa taantumaan vuosien varrella-> Apilasato jää aina pienemmäksi ja pienemmäksi. Ainakin luomuhommissa tavoite lienee se että apila katkaistaan 4 vuoden välein ja sitten on pari apilatonta vuotta.
Minä ole siis testaillut sitä että tapan apilan typellä neljäntenä vuotena jotta voin uudistaa nurmen uudelleen apilapitoisena. Ja se onnistuu vasta tuolla 80 kilon typpitasolla. Eikö ole teoriassa aika fiksua ;D
Puhtailla apiloilla ei tee emolehmähommissa mitään. Max 30% apilaa kuiva-aineessa, muuten seuraa ca-ongelmia, kohtuja pihalle ja muuta mukavaa.
No vilja ajaa sen katkaisun asian tai sitten sinimailanen nurmen seassa.
Joo. Mutta jos ei laita viljaa. Eikä tuo sinimailanen ole ihan ongelmaton.
-
Mun kokemuksen mukaan apila kestää aika hyvin jopa 80 kilon typpimääriä kevätlevityksessä. Mutta levitystä täytyy myöhästyttää ja pellossa täytyy olla paljon heinäkasveja sitä typpeä käyttämässä. Jos laittaa 40 kiloa N/ha niin apila valloittaa koko pellon kahdessa vuodessa. Tuo 60 kg N lienee aika optimissa vähämultaisilla mailla.
Mutta miksi?
Niinpä.. Odotinkin tämänkysymyksen pulpahtavan pintaan. Pelto kaipaa niitä apilattomia vuosia. Muuten kasvusto alkaa taantumaan vuosien varrella-> Apilasato jää aina pienemmäksi ja pienemmäksi. Ainakin luomuhommissa tavoite lienee se että apila katkaistaan 4 vuoden välein ja sitten on pari apilatonta vuotta.
Minä ole siis testaillut sitä että tapan apilan typellä neljäntenä vuotena jotta voin uudistaa nurmen uudelleen apilapitoisena. Ja se onnistuu vasta tuolla 80 kilon typpitasolla. Eikö ole teoriassa aika fiksua ;D
Puhtailla apiloilla ei tee emolehmähommissa mitään. Max 30% apilaa kuiva-aineessa, muuten seuraa ca-ongelmia, kohtuja pihalle ja muuta mukavaa.
No vilja ajaa sen katkaisun asian tai sitten sinimailanen nurmen seassa.
Joo. Mutta jos ei laita viljaa. Eikä tuo sinimailanen ole ihan ongelmaton.
Ajaa viljaherne seoksen paaluun. Sinimailasen paikkauskylvässä voisi kokeilla sitten sitä apilaa.
-
Viime vuonna 1. vuoden nurmissa ensimmäinen sato timoteivaltaista, mutta 2. sato jo pääsin apilaa. Tänä vuonna ko. nurmet, jotka siis nyt 2. vuoden nurmia olivat jo enemmän heinää sisältäviä. Tänä vuonna 1. vuoden nurmena olleet taas yllättäen lähes pelkkää apilaa. Mitä lienee 2. sato...
:)
Tän ja viime vuoden ekan sadon apilan määrään vaikutti suuresti keväiden erilaisuus ainakin täälläpäin. Jos on kylmä kevät, apila lähtee hitaasti kasvuun, paha hallayö saattaa pysäyttää kasvun kokonaan. Tänä keväänä toukokuun helteet herätteli apilat ihan kivasti kasvamaan vartta ja lehteä, kukkimisella ei näköjään ole ollut niin kiire, mutta kahtena edellisenä päivänä tuli rehut tehtyä.
-
Tietääkös JoHaRa miten se hormooni häviää apilasta ::) ::)
-
Tietääkös JoHaRa miten se hormooni häviää apilasta ::) ::)
Jalostuksella ? En kyä tiärä ???
-
Tietääkös JoHaRa miten se hormooni häviää apilasta ::) ::)
Jalostuksella ? En kyä tiärä ???
Kukinnan jälkeen ei esg. Mikäs se hormooni mikä haittaa tiinehtyvyyttä ? ???
-
Tietääkös JoHaRa miten se hormooni häviää apilasta ::) ::)
Jalostuksella ? En kyä tiärä ???
Kukinnan jälkeen ei esg. Mikäs se hormooni mikä haittaa tiinehtyvyyttä ? ???
Estrogeeni, eli "tyttöhormooni". Ei tuota ole enää pahemmin nykyisissä jalosteissa. Tuota kun syö-> tissit kasvaa. Tai sitten tulee luomisia yms.
-
Tietääkös JoHaRa miten se hormooni häviää apilasta ::) ::)
Jalostuksella ? En kyä tiärä ???
Kukinnan jälkeen ei esg. Mikäs se hormooni mikä haittaa tiinehtyvyyttä ? ???
Estrogeeni, eli "tyttöhormooni". Ei tuota ole enää pahemmin nykyisissä jalosteissa. Tuota kun syö-> tissit kasvaa. Tai sitten tulee luomisia yms.
Niin ja tiineyttä pitää aivan muu hormoni yllä,jonka toimintaan taitaa vaikuttaa taas joku tuttu asia...
-
Estrogeenista mm. :
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/nurmiyhdistys/Nurmitieto/sisallysluettelo/314_punaapilastalaadukasta.pdf
-
Pelto kaipaa niitä apilattomia vuosia. Muuten kasvusto alkaa taantumaan vuosien varrella-> Apilasato jää aina pienemmäksi ja pienemmäksi. Ainakin luomuhommissa tavoite lienee se että apila katkaistaan 4 vuoden välein ja sitten on pari apilatonta vuotta.
Minä ole siis testaillut sitä että tapan apilan typellä neljäntenä vuotena jotta voin uudistaa nurmen uudelleen apilapitoisena. Ja se onnistuu vasta tuolla 80 kilon typpitasolla. Eikö ole teoriassa aika fiksua ;D
Itse asiaan: itse en tiedä, mitä puna-apilan ulkoisia merkkejä pitäisi tarkkailla D-arvo mielessä. Mutta näyttää aika hyvin seurailevan timoteita viikon viiveellä, eli siitä voisi hakea merkkiä. Muuten seoksen (ei kait kukaan viljele puhdasta apilaa?) korjuuaikaa pitää katsoa seossuhteella eli paljonko on heinää ja apilaa. Yllättävän usein sitä heinää on kuitenkin yllättävän paljon eli apila on helposti runsaan näköistä, mutta kun kuiva-ainesatoa katsotaan, meneekin enemmän mausteen puolelle. Mikä sekin on ihan OK, naapurikylän tuttu sanoi apilanviljelyyn lähdettyään, että vaikkei sitä siilorehussa paljoa silmävaraisesti näytäkään olevan, niin jostain keskituotokseen tuli se tonni lisää...
Ja noita apilattomia vuosia todella tarvitaan. Jos kaikki pellot ovat vihreän tuotannossa, niin yksivuotisia pari väliin ennen uuden apilanurmen perustamista. Tuohon typellä tappamiseen ja sitä kautta pellon "puhdistumiseen" apilan patogeeneistä en usko niin paljoa. Yksivuotisia tarvitaan myös lannan järkevään sijoittamiseen, ellei sitten lietettä kasvustoon aja (mikä sekään ei ole huono vaihtoehto).
Petri
-
Tuota aina olen ihmetellyt , että kuinka apila tapetaan typellä?? sillä apilahan ottaa ilmasta typen niiden oliko se nyt ? nystyräbaakteerien avulla ja ottaa sitä vähemmän jos saa lannoitteena ???? No eihän se tapa?? olisiko syy sitten se ,että typpi kasvattaa muuta satoa niin runsaasti että apila tukehtuu??
kertokaapa arvoisat veljet ja siskot?? jari.
-
Tuota aina olen ihmetellyt , että kuinka apila tapetaan typellä?? sillä apilahan ottaa ilmasta typen niiden oliko se nyt ? nystyräbaakteerien avulla ja ottaa sitä vähemmän jos saa lannoitteena ???? No eihän se tapa?? olisiko syy sitten se ,että typpi kasvattaa muuta satoa niin runsaasti että apila tukehtuu??
kertokaapa arvoisat veljet ja siskot?? jari.
Tukehtuminen lienee se pääsyy. Apila kuulemma tuottaa 250 kiloa typpeä/ha. Korjattavaan satoon taitaa tulla tuosta puolet.. Minne menee se toinen puoli? Se on ainakin varmaan että VAPAAEHTOISESTI apila ei sitä muille kasveille "luovuta" niinkuin teoria väittää. Miksi apila sitä lahjoittaisi pois koska tällöin se itse tukehtuu muiden alle ;D
-
Tuota aina olen ihmetellyt , että kuinka apila tapetaan typellä?? sillä apilahan ottaa ilmasta typen niiden oliko se nyt ? nystyräbaakteerien avulla ja ottaa sitä vähemmän jos saa lannoitteena ???? No eihän se tapa?? olisiko syy sitten se ,että typpi kasvattaa muuta satoa niin runsaasti että apila tukehtuu??
kertokaapa arvoisat veljet ja siskot?? jari.
Tukehtuminen lienee se pääsyy. Apila kuulemma tuottaa 250 kiloa typpeä/ha. Korjattavaan satoon taitaa tulla tuosta puolet.. Minne menee se toinen puoli? Se on ainakin varmaan että VAPAAEHTOISESTI apila ei sitä muille kasveille "luovuta" niinkuin teoria väittää. Miksi apila sitä lahjoittaisi pois koska tällöin se itse tukehtuu muiden alle ;D
Herne ruokkii päälyskasviaan , apila ei . Syytä en tiedä .
-
Tuota aina olen ihmetellyt , että kuinka apila tapetaan typellä?? sillä apilahan ottaa ilmasta typen niiden oliko se nyt ? nystyräbaakteerien avulla ja ottaa sitä vähemmän jos saa lannoitteena ???? No eihän se tapa?? olisiko syy sitten se ,että typpi kasvattaa muuta satoa niin runsaasti että apila tukehtuu??
kertokaapa arvoisat veljet ja siskot?? jari.
Tukehtuminen lienee se pääsyy. Apila kuulemma tuottaa 250 kiloa typpeä/ha. Korjattavaan satoon taitaa tulla tuosta puolet.. Minne menee se toinen puoli? Se on ainakin varmaan että VAPAAEHTOISESTI apila ei sitä muille kasveille "luovuta" niinkuin teoria väittää. Miksi apila sitä lahjoittaisi pois koska tällöin se itse tukehtuu muiden alle ;D
Kyllä se apilan hävittäminen lannoitetypen avulla perustuu lähinnä tuohon kilpailutilanteeseen muiden, paremmin liukoista typpeä hyödyntämään kykenevien kasvien kanssa.
Korjattavaan satoon tulee noin puolet kokonaisbiomassasta, sen vaikeampaa tuo typpitalous ei ole. Se toinen puolisko vapautuu hiljalleen muille kasveille, kun vanhaa juuristoa kuolee, sänki+varisseet mineraloituvat jne. Loppupelissä, jos taudit eivät sotkisi kuvaa, pellolle kehittyisi tietty tasapaino palkokasvien ja heinäkasvien kesken. Ei välttämättä viljelijän näkökulmasta tuottavin; siksi välillä viljellään muita kasveja ja nurmea uudistetaan.
Petri
-
Tuota aina olen ihmetellyt , että kuinka apila tapetaan typellä?? sillä apilahan ottaa ilmasta typen niiden oliko se nyt ? nystyräbaakteerien avulla ja ottaa sitä vähemmän jos saa lannoitteena ???? No eihän se tapa?? olisiko syy sitten se ,että typpi kasvattaa muuta satoa niin runsaasti että apila tukehtuu??
kertokaapa arvoisat veljet ja siskot?? jari.
eikähä se apila kuole koneiden painosta eli polkeutuu, oma mielipiteeni??
Tukehtuminen lienee se pääsyy. Apila kuulemma tuottaa 250 kiloa typpeä/ha. Korjattavaan satoon taitaa tulla tuosta puolet.. Minne menee se toinen puoli? Se on ainakin varmaan että VAPAAEHTOISESTI apila ei sitä muille kasveille "luovuta" niinkuin teoria väittää. Miksi apila sitä lahjoittaisi pois koska tällöin se itse tukehtuu muiden alle ;D
Kyllä se apilan hävittäminen lannoitetypen avulla perustuu lähinnä tuohon kilpailutilanteeseen muiden, paremmin liukoista typpeä hyödyntämään kykenevien kasvien kanssa.
Korjattavaan satoon tulee noin puolet kokonaisbiomassasta, sen vaikeampaa tuo typpitalous ei ole. Se toinen puolisko vapautuu hiljalleen muille kasveille, kun vanhaa juuristoa kuolee, sänki+varisseet mineraloituvat jne. Loppupelissä, jos taudit eivät sotkisi kuvaa, pellolle kehittyisi tietty tasapaino palkokasvien ja heinäkasvien kesken. Ei välttämättä viljelijän näkökulmasta tuottavin; siksi välillä viljellään muita kasveja ja nurmea uudistetaan.
Petri
-
Jotain tuossa välissä lukee koneilla tallaamisesta. En ole huomannut apilan kuolevan tallaamalla. Ai niin... mutta ei me kyllä peltoja tallatakkaan. Ollaan pärjätty pienille koneilla.
-
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
Pari-kolme kiloa lisäyssiementä joka toinen vuosi suorakylvöllä.
-
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
Pari-kolme kiloa lisäyssiementä joka toinen vuosi suorakylvöllä.
Hoh hoijaa... Oikeasti tuolla menetelmällä paikataan vain omia virheitä ::)
-
Jotain tuossa välissä lukee koneilla tallaamisesta. En ole huomannut apilan kuolevan tallaamalla. Ai niin... mutta ei me kyllä peltoja tallatakkaan. Ollaan pärjätty pienille koneilla.
Kaikki on suhteelista . 2 lehmän tilalle saattaa 6 kuution lietevaunu olla suuri, mutta 500 ammun tilalla on 20 kuution vaunu mahdollisesti pieni.
-
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
Pari-kolme kiloa lisäyssiementä joka toinen vuosi suorakylvöllä.
Hoh hoijaa... Oikeasti tuolla menetelmällä paikataan vain omia virheitä ::)
Taikka jatketaan nurmen tuatantoikää heleposti 5v.
Jokuvuasi sitte tuli seikkailtua Enklannisa nuiren nurmien uuristamista kattomasa , vaa ei ollu palajo kattottavvaa ko net parraat oli uuristettu viimeks vuanna 1938. Silti parempia ko kotimaasista eres parraat.
-
Apila yleensä vähenee ajan kanssa nurmista kun niitetään pari kertaa vuodessa ja peltoja tallataan painavilla koneilla.
Pari-kolme kiloa lisäyssiementä joka toinen vuosi suorakylvöllä.
Hoh hoijaa... Oikeasti tuolla menetelmällä paikataan vain omia virheitä ::)
Taikka jatketaan nurmen tuatantoikää heleposti 5v.
Jokuvuasi sitte tuli seikkailtua Enklannisa nuiren nurmien uuristamista kattomasa , vaa ei ollu palajo kattottavvaa ko net parraat oli uuristettu viimeks vuanna 1938. Silti parempia ko kotimaasista eres parraat.
Jaa'a hoi, onnistuu se Suamessakin. Pitää olla vaan kunnon kylvin ja siemen maan sisään. Kivasti on vapun ajan kylvö taimettunut ja valkoapilaa on syötettäväksi elokuussa. Viime vuonna sama juttu. Näin uudistaminen on varmaa, kevyttä ja edullista. Suojaviljan kautta uudistaminen on raskas ja hieman epävarma prosessi.
-
Taikka jatketaan nurmen tuatantoikää heleposti 5v.
Jokuvuasi sitte tuli seikkailtua Enklannisa nuiren nurmien uuristamista kattomasa , vaa ei ollu palajo kattottavvaa ko net parraat oli uuristettu viimeks vuanna 1938. Silti parempia ko kotimaasista eres parraat.
Jaa'a hoi, onnistuu se Suamessakin. Pitää olla vaan kunnon kylvin ja siemen maan sisään. Kivasti on vapun ajan kylvö taimettunut ja valkoapilaa on syötettäväksi elokuussa. Viime vuonna sama juttu. Näin uudistaminen on varmaa, kevyttä ja edullista. Suojaviljan kautta uudistaminen on raskas ja hieman epävarma prosessi.
[/quote]
Nimpä sitä vaa ei viä kaikki uso! ;)