Mikä ihmeen suodatus. Jos vihreää piikkiä ei ole jään läpi, ei tule oras selviämään. Salon golfkentän vieressä syysvehnäpellot ovat tasaisena vesi/jää kenttänä. Yritin tuossa kaivaa sellaisia töyräitä, joissa olisi toivoa syysviljan säilyä. Näyttää siltä, että siemenen saa kasaan niiltä kumpareilta, joilta korjattiin Ceylonia 2022 syksyllä. Mutta se, että saa kylvöksistä vain siemenen takaisin , ei nyt oikein tuottoisaa bisnestä ole.

Kyllä niitä jääpoltevuosia oli 1990-luvullakin, monet nuoremmat ovat saaneet nauttia jopa kymmenen peräkkäisen  vuoden  kasitonnareista. Ehkä tilanne normalisoituu semmoiseen joka toisen vuoden onnistumiseen.

-SS-

Kyllähän sitä jääpoltetta oli paljon. Täällä hietamailla ei viljelty syysvehnää ollenkaan, jossain jyrkissä rinteissä saattoi olla kokeeksi. Ei liioin ollut kevätvehnääkään. Mutta mallasohraa oli paljon ja sitä ei juuri enään ole.

Joo, kuuleman mukaan moni sai 1990-luvulla jääpoltteesta niin kylläkseen, ettei ikinä enää koske pitkällä tikullakaan syyskylvöihin. Totta on myös, että viimeiset 10 vuotta ovat olleet tosi helpot syysviljojen suhteen.

Uskotte siis, että -SS- kuvamanipuloi näyttämällä toissa talvisia kuvia lietsomaan paniikkia nykyhetkeen? Jos näin on, niin joku muu Salon/Lohjan seudulta vahvistanee tämän?

Kyllä toissatalven kuvat oli ihan erilaisia. Sänkipellolla pystyi harrastamaan alamäkiluistelua. Ei näkynyt sänkeä jään läpi jyrkässäkään rinteessä.
Nyt on kauheita eroja lohkojen välillä. Salossa on vähemmän lunta ja esim. Mahtinaisentien varrella on iso ruispelto ihanteellista retkiluisteluun.  Somerontien varressa ilmeisesti ihan vihreitä syysviljapeltoja.
Täällä etelämpänä hieman enemmän lunta. Osassa peltoja 10-20 cm lunta ja syysviljan oras pilkistää jään läpi. Osa kynnöspelloista lähes paljaita ja paikoitellen taas isoja järviä.

....syysviljan oras pilkistää jään läpi...

Vähän niin kuin tällä tavalla ?


Kuva: Aspekt syysvehnä töyräällä

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 03.02.24 - klo:16:01

....syysviljan oras pilkistää jään läpi...

Vähän niin kuin tällä tavalla ?


Kuva: Aspekt syysvehnä töyräällä

-SS-

Tota Tota jää tappaa pelto voi olla täysin musta. Se on hurjan näkönen, tosin ihmetellä saattaa miten rikat vaan prkl tullee.

pitäs nykyään manipuloita enemmän rikkojen kasvua nuihin viljoihin ni ei niiiin hirveesti kustannusta kun net vaan kasvais vaikka ei tekis mitään.       joskus kattonu nuita rikkoja et vaikka mistä kaivelee maata ni hetken päästä vihertää;     - rikat!

Minä teinä miettisin miten viljan hinta saataisiin 100 euroon. silloin raakaaine esim lihakarjalle puolittuisi ja sikalatkin tienaisivat. Onse se helppoa rahaa viljella kasvea ei juurikaan tarvitse tehdä töitä. Oikeastaan aika menee tukia odoteltessa ihan sama mitä siitä kaurasta tai ohrasta vehnästä saa. Me perheen kans mennään yleensä thaimaahan talveksi. ja toki keväällä pitää tulla tekemään k ylvöjö. Ihanaa on kaikin puolin.

En usko, että peli on vielä menetetty. Toissavuonna oli ainakin meillä se tilanne, että se jääkansi oli usramman kuukaden oraiden päällä.

Muista nuoruus vuosina kun pelattiin jääkiekkoa ja ajettiin peltoautolla syysvehnäpellolla, kun siinä oli hetkellisesti 10cm jäätä.

Kyllä se vehnä vaan puitiin, ei sillä satokilpailuja voiteta, mutta ihan kohtalainen. Pitäis varmaan vaihtaa Arktika vehnään, se meinaan kestää vaikka pienen jääkauden 

Toivoa sopii, että vehnä pysyy elossa. Sisämaassa ehkä routa on hajanainsempi, ja talviset vesisateet painuvat maahan sisään. Aivan rannikolla lumi ehtii sulaa, ja maa paljastuu.

Olen eri mieltä näistä kotimaisista lajikkeista, ne ovat jäiselle ja paljaalle talvelle liian herkkiä. Kun aloitin Skagenilla ja siitä sitten siirryin Ceyloniin, havaitsin niissä paljaan pakkastalven keston ja osin jäätikkötalven keston olevan paremman.

Pitkän talvituhoista vapaan jakson (2014-) jälkeen 2022 vain oli liikaa, vaikka mitä olisi tehnyt. 1970- luvulla oli myös muutama vaikea vuosi, valtavien ylituotantovuosien joukossa, jolloin syysviljalla oli vaikeuksia. Silloin levitettiin häpeämättömästi ureaa ja kalisuolaa jäälle, ja saatiin kevättalven leutoina päivinä jää täyteen reikiä. 1990- luvulla sitten  tapahtuikin monena vuonna selittämättömiä ruskistumisia.

Ehkä silloin 1970- luvulla oraat olisivat pelastuneet itsekseenkin ilman suolaamista. Nyt nitraattidirektiivin varjossa  uskaltaa levittää vain erilaisia kalkitustuotteita, ja on riippuvaisempi urakoitsijoiden aikataulusta, kun itsellä ei ole kalkinlevityskalustoa.

-SS-

En usko, että peli on vielä menetetty. Toissavuonna oli ainakin meillä se tilanne, että se jääkansi oli usramman kuukaden oraiden päällä.

Muista nuoruus vuosina kun pelattiin jääkiekkoa ja ajettiin peltoautolla syysvehnäpellolla, kun siinä oli hetkellisesti 10cm jäätä.

Kyllä se vehnä vaan puitiin, ei sillä satokilpailuja voiteta, mutta ihan kohtalainen. Pitäis varmaan vaihtaa Arktika vehnään, se meinaan kestää vaikka pienen jääkauden 

Hetkellisen jään polttamaa syysvehnää on puitu, mutta miten kävi toissa talvena?

Nykyvuosina on selvää, että nelitonnari syysvehnä kannattaa rikkoa kasitonnari kevätvehnän tieltä, ja siitä saadulla rahallisella korvauksella voi ostaa vaikka Thaimaan matkan.

Toivoa sopii, että vehnä pysyy elossa. Sisämaassa ehkä routa on hajanainsempi, ja talviset vesisateet painuvat maahan sisään. Aivan rannikolla lumi ehtii sulaa, ja maa paljastuu.

Olen eri mieltä näistä kotimaisista lajikkeista, ne ovat jäiselle ja paljaalle talvelle liian herkkiä. Kun aloitin Skagenilla ja siitä sitten siirryin Ceyloniin, havaitsin niissä paljaan pakkastalven keston ja osin jäätikkötalven keston olevan paremman.

Pitkän talvituhoista vapaan jakson (2014-) jälkeen 2022 vain oli liikaa, vaikka mitä olisi tehnyt. 1970- luvulla oli myös muutama vaikea vuosi, valtavien ylituotantovuosien joukossa, jolloin syysviljalla oli vaikeuksia. Silloin levitettiin häpeämättömästi ureaa ja kalisuolaa jäälle, ja saatiin kevättalven leutoina päivinä jää täyteen reikiä. 1990- luvulla sitten  tapahtuikin monena vuonna selittämättömiä ruskistumisia.

Ehkä silloin 1970- luvulla oraat olisivat pelastuneet itsekseenkin ilman suolaamista. Nyt nitraattidirektiivin varjossa  uskaltaa levittää vain erilaisia kalkitustuotteita, ja on riippuvaisempi urakoitsijoiden aikataulusta, kun itsellä ei ole kalkinlevityskalustoa.

-SS-

Nykymittapuulla voisi levittää 10cm:n karheen ruskehtavaa salpietaria. Tulisi kerrankin syysvilja lannoitettua maaliskuussa.

Ei tässä Loimaalla enää niin paha kuin rannikolla. Kovaa lunta 15cm, mutta alta löytyy oraat ei juurikaan jäätä. Tilanne oli sama kattilanpohjassa ja erittäin viettävässä, joten oletan sulamisvesiä menneen läpi. Ihan täydet odotukset toistaiseksi. Raakaa pakkasta ilman lumen suojaa eivät ole saaneet, mutta pitkäksi muodostuu lumipeite. Homeita voi tulla, kukaan ei päässyt ruiskuttaan ainakaan.

Ostohinnat sakkaa jo ja romahtavat alkukesällä kun varastot on pumpattu riittäviksi syksyyn asti. Siitä sit satotason mukaan syksyllä hinnat.

Joo samaa kattelin et ainakin hankkija ja anora aloittaneet jo laskettelun. Olisiko sit viime aikoina tavara irronnut tiloilta? Tietysti kuukauden päivät menty tätä vuotta ja tilitysten siirto (kannattavuuskriisi?) aikakautta jo pidemmän aikaa, että kai siinä jonkinlainen määrä on liikkunut.

Eiliseltään kolistelin siiloa ja jonkinlainen erä ohraa täytyisi tälle erälle vielä löytää et loppuun menisi.. täytyy alkaa kyselemään tai sit täytyy miettiä korvaavia ratkaisuja..

Nykyvuosina on selvää, että nelitonnari syysvehnä kannattaa rikkoa kasitonnari kevätvehnän tieltä, ja siitä saadulla rahallisella korvauksella voi ostaa vaikka Thaimaan matkan.

Se vaivainen syysvehnä on todellinen rikkaruohojen kasvattaja. Lisäksi se tarvitsee kevätlannoituksen siinä kuin kevätvehnäkin.  Varsinkin luohoisessa ja heinäisessä maassa, jos oras ei ole huhtikuun lopussa nilkan yli, vaikeuksia tiedossa ja siemenpankkia vuosikausiksi.

Jotenkin talven vikuuttaman syysviljan toipumisen odottelu on näinä vuosikymmeninä osoittautunut useimmiten turhaksi, ei se toivu.

Kevätvehnäkin voi kuivuudessa jäädä vähäiseksi, siksi syysvehnän varakasvina monimuoto on oikea ratkaisu. Syysvehnä kun laitetaan muutenkin kuiviin palstoihin, joihin vesi ei keräänny.

-SS-