Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:13:00

Otsikko: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:13:00
Onko miettimisen paikka kun tuossa

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+on+puolitettava+It%C3%A4mereen+valuvat+ravinnep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/a1380514898937?ref=hs-art-new-5

todetaan että

"Avainasemassa on juuri maatalous, sillä teollisuuden ja kaupunkien jätevesien puhdistuksessa tehostamista ei juuri ole. Esimerkiksi typpitavoitteesta vajaa puolet on jo saavutettu yhdyskuntien tehostuneen typenpoiston myötä.

"Maatalouden ympäristötukea pitää saada kohdennettua nykyistä tehokkaammin muun muassa kalteville pelloille. Lannan käsittelyä tulee tehostaa ja ravinteiden kiertoa kehittää", Niinistö listaa.

Maatalouden päästöjä on vaikea hallita. Yksi ongelma on se, että eläintiloilla on lantaa yli tarpeen, eikä sen sisältämä fosfori päädy lannoitteeksi kasvitiloille, missä sitä tarvittaisiin.

Tukijärjestelmät on Niinistön mielestä tehtävä sellaisiksi, että niillä saavutetaan todellisia ympäristöhyötyjä.

Nyt esimerkiksi Pohjanmaalla yleistynyt soiden ojittaminen lannanlevitysalueiksi päinvastoin lisää vesistö- ja ilmastopäästöjä (HS 29. 9.).

"Täytyy saada aikaan sellaiset kannustimet, että mahdollisimman vähän turvepohjaista maata otettaisiin enää käyttöön, varsinkaan sellaiseen, jossa haitat ovat suuret, kuten lannanlevitykseen", Niinistö toteaa."

"Parannettavaa on maatalouden lisäksi jonkin verran kaupungeissa, jotka laskevat tulva-aikaan jätevesiä vesistöihin ohi puhdistuksen.

"Ohijuoksutuksiin pitää puuttua ympäristöluvissa", Niinistö sanoo. "Haja-asutusalueiden jätevesihuollon toimeenpanolla puolestaan on paikallinen merkitys.""


Mutta että? Olen siitä muistaakseni aiemminkin kirjoitellut että jos sama rahamäärä joka on laitettu maatalouden ympäristötukeen EU-aikana olisi sijoitettu yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin niin ei olisi ohijuoksutuksia ja puhdistustulos olisi parempi kun vanhat laitokset olisi saatu uusittua.

Mutta että? Jos kustannustehokkuutta tavoitellaan niin euroakaan ei pitäisi sijoittaa tulotueksi maatalouden ympäristötukeen vaan kaikki pitäisi satsata jätevedenpuhdistamoihin. Saataisiin paljon paremmin vastinetta euroille.


Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:13:08
Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:13:15
Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?

Yrittäminen on asia erikseen ja sen vaikutukset ympäristöön on asia erikseen ja pitäisikö asioille sitten tehdä jotakin eli ei? Ei siihen mitään ihme kuvailemaasi vihasuhdetta tarvita.

Mitä taas ympäristötukeen tulee niin Aimolla minimit ja voipi olla että seuraavalla tukikaudella en ympäristötukea hae. Näyttää vähän siltä että saa paremman taloudellisen tuloksen ilman ympäristötukea.

Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:13:25
Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?

Yrittäminen on asia erikseen ja sen vaikutukset ympäristöön on asia erikseen ja pitäisikö asioille sitten tehdä jotakin eli ei? Ei siihen mitään ihme kuvailemaasi vihasuhdetta tarvita.

Mitä taas ympäristötukeen tulee niin Aimolla minimit ja voipi olla että seuraavalla tukikaudella en ympäristötukea hae. Näyttää vähän siltä että saa paremman taloudellisen tuloksen ilman ympäristötukea.

Niin eli itse et siis halua kantaa edes vastuuta ympäristön tilasta, oman tilasi ympäristövaikutuksista vaikka tilasi sijaitsee viljelypäästöjen osalta ympäristönsuojelullisesti tärkeimmillä alueilla?
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Hervast - 07.10.13 - klo:13:33
Onhan se kieltämättä hieman outo marssijärjestys, että haja-asutusalueiden jätevedet haluttais ensin miltei pakkokeinoin yhteisviemäriin, vaikka samaan aikaan päätepisteessä, eli jätevedenpuhdistamolla on pahoja kapasiteettiongelmia.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:13:36
Onhan se kieltämättä hieman outo marssijärjestys, että haja-asutusalueiden jätevedet haluttais ensin miltei pakkokeinoin yhteisviemäriin, vaikka samaan aikaan päätepisteessä, eli jätevedenpuhdistamolla on pahoja kapasiteettiongelmia.

Juuri näin. Ja entäs sitten kun jätevedenpuhdistamolla on ongelmia, pitää juoksuttaa paskavesi suoraan ulos. Tätähän on viime vuosina erityisesti nähty. Monenkohan peltohehtaarin vuotuiset fosforipäästöt menee aina kerralla näissä ohijuoksutuksissa? Mutta sehän ei haittaa. Se ei ole viljelijän tekemää.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: icefarmer - 07.10.13 - klo:13:42
Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?

Yrittäminen on asia erikseen ja sen vaikutukset ympäristöön on asia erikseen ja pitäisikö asioille sitten tehdä jotakin eli ei? Ei siihen mitään ihme kuvailemaasi vihasuhdetta tarvita.

Mitä taas ympäristötukeen tulee niin Aimolla minimit ja voipi olla että seuraavalla tukikaudella en ympäristötukea hae. Näyttää vähän siltä että saa paremman taloudellisen tuloksen ilman ympäristötukea.

Niin eli itse et siis halua kantaa edes vastuuta ympäristön tilasta, oman tilasi ympäristövaikutuksista vaikka tilasi sijaitsee viljelypäästöjen osalta ympäristönsuojelullisesti tärkeimmillä alueilla?
voihan ympäristöystävällinen olla ilman tukeakin, sosialidemokraattinen työilmapiiri kannustaa hyviin tekoihin :) ;) 8) :D
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:13:43
Onhan se kieltämättä hieman outo marssijärjestys, että haja-asutusalueiden jätevedet haluttais ensin miltei pakkokeinoin yhteisviemäriin, vaikka samaan aikaan päätepisteessä, eli jätevedenpuhdistamolla on pahoja kapasiteettiongelmia.

Juuri näin. Ja entäs sitten kun jätevedenpuhdistamolla on ongelmia, pitää juoksuttaa paskavesi suoraan ulos. Tätähän on viime vuosina erityisesti nähty. Monenkohan peltohehtaarin vuotuiset fosforipäästöt menee aina kerralla näissä ohijuoksutuksissa? Mutta sehän ei haittaa. Se ei ole viljelijän tekemää.

Ja edelleen. Jos sen sijaan että on tuhlattu maatalouden tulotukeen joka on mennyt ympäristötuen nimikkeella niin sijoitettu sama summa noihin puhdistamoihin niin ei olisi mitään ohijuoksutuksia eikä juuri muitakaan ongelmia...

Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:13:54
Niin eli itse et siis halua kantaa edes vastuuta ympäristön tilasta, oman tilasi ympäristövaikutuksista vaikka tilasi sijaitsee viljelypäästöjen osalta ympäristönsuojelullisesti tärkeimmillä alueilla?

On kaksi täysin eri asiaa. Viljellä ympäristön kannalta järkevästi. Ja nostaa ympäristötuen nimikkeellä kulkevaa tulotukea.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Terminator II - 07.10.13 - klo:14:16
Niin no voihan Suomi lahjoittaa ne tukieurot vaikka Kreikkaan. Suomen eu jäsenmaksu ei siitä pienene vaikka ei haettaisi ollenkaan eu:n maksamia tukia.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: AimoMela - 07.10.13 - klo:14:24
Niin no voihan Suomi lahjoittaa ne tukieurot vaikka Kreikkaan. Suomen eu jäsenmaksu ei siitä pienene vaikka ei haettaisi ollenkaan eu:n maksamia tukia.

EUn maksamia??? Aika huonot tiedot on sinullakin...

EUn rahoitusosuus on vain 28% ja loppu 72% ryöstetään kyllä suoraan meiltä kotimaisilta nettoveronmaksajilta jotka maksamme veroja enemmän kuin saamme yhteiskunnan tukia...
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:14:39
Niin no voihan Suomi lahjoittaa ne tukieurot vaikka Kreikkaan. Suomen eu jäsenmaksu ei siitä pienene vaikka ei haettaisi ollenkaan eu:n maksamia tukia.

EUn maksamia??? Aika huonot tiedot on sinullakin...

EUn rahoitusosuus on vain 28% ja loppu 72% ryöstetään kyllä suoraan meiltä kotimaisilta nettoveronmaksajilta jotka maksamme veroja enemmän kuin saamme yhteiskunnan tukia...

Jos tuohon AImon logiikkaan on meneminen, niin tuotto-/kulusuhde verotuksen osalta pitäisi olla siis yli 1:1? Siinä sitä nettoveronmaksu(taitoa). Vai kierrättääkö Aimon systeemi veroeurot erilaisten sijoitusten kautta tuottavaksi? Paljon on opittavaa, paljon vaikka IT-alalla mukamas heiluukin....
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Terminator II - 07.10.13 - klo:14:53
Niin no voihan Suomi lahjoittaa ne tukieurot vaikka Kreikkaan. Suomen eu jäsenmaksu ei siitä pienene vaikka ei haettaisi ollenkaan eu:n maksamia tukia.

EUn maksamia??? Aika huonot tiedot on sinullakin...

EUn rahoitusosuus on vain 28% ja loppu 72% ryöstetään kyllä suoraan meiltä kotimaisilta nettoveronmaksajilta jotka maksamme veroja enemmän kuin saamme yhteiskunnan tukia...

Voi ollakkin prosentuaalisesti nuin. Mutta tuon 28% saaminen eu:lta edellyttää tuon 72% maksamista. nuo prosentitkin vaihtelee eri tukimomenttien välillä että osasta eu maksaa 75% ja osasta 25%. Joskus näin laskelman että se on 50/50 suhteella eu:n ja Suomen osuudet maataloustuista. Haluaakko Aimo lahjoittaa kaikki mahdolisesti eu:lta takaisin tulevat eurot esi. Kreikkaan?
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:15:21
Niin no voihan Suomi lahjoittaa ne tukieurot vaikka Kreikkaan. Suomen eu jäsenmaksu ei siitä pienene vaikka ei haettaisi ollenkaan eu:n maksamia tukia.

EUn maksamia??? Aika huonot tiedot on sinullakin...

EUn rahoitusosuus on vain 28% ja loppu 72% ryöstetään kyllä suoraan meiltä kotimaisilta nettoveronmaksajilta jotka maksamme veroja enemmän kuin saamme yhteiskunnan tukia...

Voi ollakkin prosentuaalisesti nuin. Mutta tuon 28% saaminen eu:lta edellyttää tuon 72% maksamista. nuo prosentitkin vaihtelee eri tukimomenttien välillä että osasta eu maksaa 75% ja osasta 25%. Joskus näin laskelman että se on 50/50 suhteella eu:n ja Suomen osuudet maataloustuista. Haluaakko Aimo lahjoittaa kaikki mahdolisesti eu:lta takaisin tulevat eurot esi. Kreikkaan?

Turha noita Aimolle on selostaa, maatalous Aimolle on rasite ja se näkyy. Aimo puolueelleen uskollisena tekee sen mitä puolue vaatii eli antaa mieluusti rahat Kreikkaan.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: simmo - 07.10.13 - klo:15:26
-jaa se alako Aimo vaan provosoimaan ja kiusaamaan tosikoita. :-[
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Yodavaari - 07.10.13 - klo:15:33
Tässä uusi ymp-tukialue.

(http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA661BF88-0787-413E-AFB0-FB0F9955BEB2%7D/91393)
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Sepedeus - 07.10.13 - klo:16:18
 Aika punaisella on nuo pooohoojaanmaan joet. Net ei kuitenkaan rantoja pilaa, vaan lokit pissii ;D
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: 42 - 07.10.13 - klo:17:39
-jaa se alako Aimo vaan provosoimaan ja kiusaamaan tosikoita. :-[
Aimoa mitenkään aiemmin seuranneena onko hän siis toisinajattelija provokaattori populisti vai mikä ? 
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Vilja-Antti - 07.10.13 - klo:17:55
Ei siin oo mitään pahaa että ymppituki  on vielä tähän asti ollut tulotukea, jos systeemi muuttuu korvaukseksi, niin että nettotulos on +-0, niin en minä ainakaa ala tähän uuteen ympäristökorvausjärjestelmään. Lannoiteverosysteemi on sitten toinen juttu, se saattaa ihan hyvin toteutuakin.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Herpertti - 07.10.13 - klo:19:17
Mikäli Niinistö pääsee räätälöimään tukijärjestelmää, niin siitä tulee yksiselitteisesti luomutukijärjestelmä   8)
Ja se vain meille kyllä passaaa  ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: SAS - 07.10.13 - klo:19:37
Mikäli Niinistö pääsee räätälöimään tukijärjestelmää, niin siitä tulee yksiselitteisesti luomutukijärjestelmä   8)
Ja se vain meille kyllä passaaa  ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Tuo on kyllä totta vain Luomu on todellista ympäristön suojelua maataloudessa. ;)
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:19:37
-jaa se alako Aimo vaan provosoimaan ja kiusaamaan tosikoita. :-[
Aimoa mitenkään aiemmin seuranneena onko hän siis toisinajattelija provokaattori populisti vai mikä ?

Nokialla aikoinaan töissä. Kumikenkien koeajajana varmasti...
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: sorkkis - 07.10.13 - klo:19:41
Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?

Just noin .
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Hervast - 07.10.13 - klo:21:24
Onhan se kieltämättä hieman outo marssijärjestys, että haja-asutusalueiden jätevedet haluttais ensin miltei pakkokeinoin yhteisviemäriin, vaikka samaan aikaan päätepisteessä, eli jätevedenpuhdistamolla on pahoja kapasiteettiongelmia.

Juuri näin. Ja entäs sitten kun jätevedenpuhdistamolla on ongelmia, pitää juoksuttaa paskavesi suoraan ulos. Tätähän on viime vuosina erityisesti nähty. Monenkohan peltohehtaarin vuotuiset fosforipäästöt menee aina kerralla näissä ohijuoksutuksissa? Mutta sehän ei haittaa. Se ei ole viljelijän tekemää.

Ja edelleen. Jos sen sijaan että on tuhlattu maatalouden tulotukeen joka on mennyt ympäristötuen nimikkeella niin sijoitettu sama summa noihin puhdistamoihin niin ei olisi mitään ohijuoksutuksia eikä juuri muitakaan ongelmia...

Nääh... taitaavat olla nuo vesi- ja viemärilaitokset sellaisia raha-automaatteja kunnille, että niiden laitosten kunnostus on lähinnä tahdosta kiinni. Toki parina vuotena jäis jäädä voitot tulouttamatta kunnan/kaupungin kassaan jos vehkeet laitettas kuntoon omalla rahalla.
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: iskra - 06.02.14 - klo:11:40
Tässä uusi ymp-tukialue.

(http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA661BF88-0787-413E-AFB0-FB0F9955BEB2%7D/91393)

Piti kaivaa tää vanha ketju kun löysin tähän lisättävää kalavesien lannoituksesta keinotekoisesti ennen sotia:

  Prof.H.Järnefeltin mukaan on ravintorikkaissa pikkujärvissä ja lammissa käytettävä mieluimmin superfosfaattia 20-50 kiloa hehtaaria kohti;lisäksi on eikko kainiittilannoitus,20 kg/ha  eduksi.
  Jos pohja on jäykkää savea,käytetään hiilihappoista kalkkia 25 kg/ha. Kirkasvetiset ravintoköyhät järvet vaativat ainakin 50-100 kiloa superfosfaattia hehtaaria kohti,ja suurtuotannon aikaansaamiseksi 300 kiloa /ha.
  Kalkitseminen on niissä välttämätön ja siihen tarvitaan 40-50 kg/ha kalkkia m Jos pohja on rautarikas on kalkin määrää lisättävä.
  Thomasfosfaattia käytettäessä ei erikista kalkitsemista tarvita,thimasfosfaattia käytetään 50-150 kg/ha
  Lisäksi tarvitaan mutapohjaisissa ruskeavetisissä järvissä kainiittia 50-100 kg/ha sekä lisäksi kalkkia 250-1000 kg/ha..

 Lannoitus tehdään korkeintaan kerran vuodessa,keväällä kukin lannoite pannaan veteen erikseen, kalkki jopa 2-3 viikkoa ennen..

  Tälläinen juttu pisti silmään A.J.Ollilan toimittamasta opuksesta " Maatalous ja ravintoaineet" vuodelta 1939...
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Herpertti - 06.02.14 - klo:11:43
Tässä uusi ymp-tukialue.

(http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA661BF88-0787-413E-AFB0-FB0F9955BEB2%7D/91393)

Piti kaivaa tää vanha ketju kun löysin tähän lisättävää kalavesien lannoituksesta keinotekoisesti ennen sotia:

  Prof.H.Järnefeltin mukaan on ravintorikkaissa pikkujärvissä ja lammissa käytettävä mieluimmin superfosfaattia 20-50 kiloa hehtaaria kohti;lisäksi on eikko kainiittilannoitus,20 kg/ha  eduksi.
  Jos pohja on jäykkää savea,käytetään hiilihappoista kalkkia 25 kg/ha. Kirkasvetiset ravintoköyhät järvet vaativat ainakin 50-100 kiloa superfosfaattia hehtaaria kohti,ja suurtuotannon aikaansaamiseksi 300 kiloa /ha.
  Kalkitseminen on niissä välttämätön ja siihen tarvitaan 40-50 kg/ha kalkkia m Jos pohja on rautarikas on kalkin määrää lisättävä.
  Thomasfosfaattia käytettäessä ei erikista kalkitsemista tarvita,thimasfosfaattia käytetään 50-150 kg/ha
  Lisäksi tarvitaan mutapohjaisissa ruskeavetisissä järvissä kainiittia 50-100 kg/ha sekä lisäksi kalkkia 250-1000 kg/ha..

 Lannoitus tehdään korkeintaan kerran vuodessa,keväällä kukin lannoite pannaan veteen erikseen, kalkki jopa 2-3 viikkoa ennen..

  Tälläinen juttu pisti silmään A.J.Ollilan toimittamasta opuksesta " Maatalous ja ravintoaineet" vuodelta 1939...

 ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Mopomies - 06.02.14 - klo:11:47
Tässä uusi ymp-tukialue.

(http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA661BF88-0787-413E-AFB0-FB0F9955BEB2%7D/91393)

Kyllä se tehoviljely on kaiken takana. Pääkaupunkiseudun siirtolapuutarhoissa tapahtuva tehoviljely näyttää olevan pahin kaikista. ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: iskra - 06.02.14 - klo:11:52


Kyllä se tehoviljely on kaiken takana. Pääkaupunkiseudun siirtolapuutarhoissa tapahtuva tehoviljely näyttää olevan pahin kaikista. ;D ;D ;D ;D
[/quote]

  Ehkä siitä sitten nauttivat Suomenlahden silakat
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: pig24 - 06.02.14 - klo:14:38
Tuossa kartassa Inkoo-Karjaa-Tammisaari (Raasepori nykyään) näyttää kovin punaiselta. Mitähän putkenpäitä sinne johtaa ?
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: Paalaaja - 06.02.14 - klo:15:58
Tuossa kartassa Inkoo-Karjaa-Tammisaari (Raasepori nykyään) näyttää kovin punaiselta. Mitähän putkenpäitä sinne johtaa ?

"Vuonna 2020 valmistuvaksi arvioidussa Blominmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään Espoon ja Kauniaisten jätevesien lisäksi Kirkkonummen, Siuntion, Länsi-Vantaan ja mahdollisesti Vihdin jätevedet. Uusi puhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon,"

http://www.hsy.fi/vesi/jatevedenpuhdistus/blominmaki/Sivut/default.aspx

Maanviljelijät toki ovat syyllisiä. Sillä että Suomenojan puhdistamo ongelmitta toimiessaan pumppaa päivässä Suvisaaristoon 30 kg fosforia ei ole mitää yhteyttä alueen vedenlaatuun. Samaa pätee luonnollisesti kaikkien yllä mainittujen kuntien jätevesihuoltoon.

Ja Suomen rannikollahan vallitseva virtaussuunta on idästä länteen...
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: iskra - 06.02.14 - klo:16:56
  Tuossa mun lainauksessa ei puhuttukaan vielä kuinka paljon mereen pitää sitä vosvoria kylvää, että kalat tykkää vaan järvien fosforitarpeesta..
Otsikko: Vs: Tukien järkevyys ja kustannustehokkuus?
Kirjoitti: JösseJänis - 06.02.14 - klo:17:28
Onko miettimisen paikka kun tuossa

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+on+puolitettava+It%C3%A4mereen+valuvat+ravinnep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/a1380514898937?ref=hs-art-new-5

...

Mutta että? Olen siitä muistaakseni aiemminkin kirjoitellut että jos sama rahamäärä joka on laitettu maatalouden ympäristötukeen EU-aikana olisi sijoitettu yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoihin niin ei olisi ohijuoksutuksia ja puhdistustulos olisi parempi kun vanhat laitokset olisi saatu uusittua.

Mutta että? Jos kustannustehokkuutta tavoitellaan niin euroakaan ei pitäisi sijoittaa tulotueksi maatalouden ympäristötukeen vaan kaikki pitäisi satsata jätevedenpuhdistamoihin. Saataisiin paljon paremmin vastinetta euroille.


Kirjoitat nyt vähän sisäisesti ristiriitaista tekstiä. On aivan totta, että ympäristötukirahat käytettynä jätevesien puhdistukseen ja puhdistamolietteen asianmukaiseen käsittelyyn tuottaisi enemmän ympäristöhyötyjä. Ympäristötuen on kuitenkiin alun perinkin ollut tarkoitus sisältää myös tulotukea. Tulotukielementti ei ole ympäristötuessa vahingossa tai siksi, että virkamiehet ovat mokanneet tai viljelijät huijanneet. Sen pitääkin olla siellä. Se oli alun perin tarkoitus. Ei tulotuella voikaan olla kustannustehokkuutta.

Toinen asia on sitten se, että vaikka ympäristötuesta poistettaisiin koko tuloelementti, sillä ei päästäisi samaan tehokkuuteen kuin tulppaamalla esimerkiksi Riihimäen kaupungin paskaputki, josta vuoden mittaan 30 % - 50 % jätevedestä lasketaan raakana Vantaanjokeen. On tietenkin tehokkaampaa puuttua yhteen isoon ja keskitettyyn päästölähteeseen kuin useaan hajautettuun.