Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi.

Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.

Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi.

No tietysti metsä vaihdetaan sijoitusasuntoon ajoissa, ja se asunto lapsen nimiin. Joka vuokraa sen toiselle lapselle joka saa vuokrarahat sossusta 

Se asia onkin toisinpäin eli sitä navettaa ei voi kaataa niin kuin normi yritys koska samalla menisi muukin omaisuus. Tätä kun ei mnestikaan haluta niin joudutaan tilanteeseen että mitenkään ei päästä kannattamattomasta osiosta irti.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.16 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.03.16 - klo:08:57

Maatila on sikäli hankals tapaus että siinä ei kaadeta yritystä kun mukana on useiten myös valtava omaisuus mikä normi yrittäjältä puuttuu. Siksi on useiten inhimillisyyden vastaista mennä kaatamaan sellaista yritystoimintaa.

On siis inhimillisesti oikein pistää konkaan normiyrittäjä ja panttina oleva lasten kotina oleva omakotitalo vasaran alle ja perhe vuokralle? Mutta maatilalle näin ei voi tehdä? Ja jos omaisuus on valtava niin sehän kattaa velat? Ei joudu edes vuokralle kuten normi yrittäjä? VMP ei voi muuta sanoa...

Niin normiyrittäjällä menee se tehdashalli tai työkone ja ehkä se talo. Useiten viellä talo jää jos ei ole ylivelkaantunut vaan toiminta vaan menee konkurssiin. Elämä jatkuu vaikka verokirjalla tai mahdollisesti jopa uudella yrityksellä.

Pankki kun kaataa maanviljelijän navetan niin mukana menee kodin lisäksi se 150 ha metsää ja sama määrä peltoa joka on peritty sukupolvien takaa. Sikäli siis maatila on haasteellisempi.

Viellä niin ero on siis että yrittäjällä velan vakuutena on useiten tuotannon kone tai yritys kun maatilalla lähes aina on tuotantoon liittymätöntä vakuutta eli metsä vakuuttaa navettaa jne.

Harvassa ovat ne aloittavat yrittäjät joilla ei velan panttina ole se omakotitalo. Jos ostat normiyrittäjänä tuotannon koneen niin siihen ei saa pankista 100% lainaa. Esimerkiksi minulla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada lainaa jos ei olisi ollut tuota muuta vakuutta peltoja metsää jne. Yritin tietysti pitää yritystoiminnan erillisenä että jos menee nurin niin menee vain se mutta ihan turha on kuvitella että pankki sellaista sallisi...

Ja on niitä perittyjä yrityksiäkin sukupolvien ajalta.

Mikä ihme on se juttu joka tekee maatiloista ja maanviljelijöistä jotenkin etuoikeutettuja???

Tässä pitää olla muujussin linjoilla 100%

Pankilta voi olla tyhmää kaataa konkurssiin tila, paitsi jos se on laskenut että sillä tavalla oikeasti tulee luottotappiot minimoitua. Mutta kyllä pankilla on siihen ihan sama oikeus vaikka isäntä olisikin saanut jonkun metsäperinnön. Siis oikeasti, jotkut metsähehtaaritko ovat liian arvokkaita jotta niitä voisi konkurssissa menettää, mutta vaikka jonkun perheyrityksen, jonka vaikka isoisä on perustanut, ja jonka käytävillä jo isä on lapsena tuohuillut, saa kyllä kaataa konkurssiin kun ei ole maatila?

Vemssi, älä nyt oikeesti viitsi. Pitäsikö niillekin jotka ryyppäävät perintömetsät, antaa ne takaisin koska olisi epäinhimillistä ottaa kenenkään perintömetsiä?

Pankilla on oikeus kyllä sanoa luotot irti jos niin katsotaan mutta muille ei tarvii maksaa . Tilaa nimittäin ei voi hakea konkkaan jos ulosottoon makselee pikkusen kerrallaan .

Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimisen likvin. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:10:04

Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.

 Kaadot on menny hiljaisuudessa naapureille lisämaiksi, mutta alkaa kohta sellaiset naapurit olla vähissä.

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 06.03.16 - klo:09:14

Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

Eiköhän se ajeta kiireettömän talven aikana etäsäiliöihin ja levitetä sitten niiden etäsäiliöiden vieressä oleville pelloille... Vai mitäs luulisit? Ajetaanko takaisin?

Kyllä niin voisi lainauksen perusteella luulla, että ajetaan takaisin, mutta kyseessä ei ole MV-lehti niin voihan se olla toisinkin.

Lainaus käyttäjältä: mah - 06.03.16 - klo:09:37

Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi.

Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.

Tuollaisella matikalla saa mennäkin nurin.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:09:39

Lainaus käyttäjältä: mah - 06.03.16 - klo:09:37

Miksi maatila päätyisikään konkurssiin, jos hänellä olisi vielä metsää rahoituskäyttöön? Ehkä, jos ne on raivattu pelloksi.

Kasvatusmetsiköitä on surutta raivattu tukikelvottomiksi aloiksi joilla on konkurssissa joutomaan arvo.

Tuollaisella matikalla saa mennäkin nurin.

Mutta eikö tässä ole ainoa syyllinen maataloushallinto, joka on estänyt raivioiden pääsemisen täysien tukien piiriin.
Jos laajentava tila on raivannut vaikkapa 200 ha peltoa, olisi tukipotti varovaisestikin laskien lähes 100 000 € suuruinen lisätulo
tilalle.

Yhteisvastuustahan on kysymys.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: der bauer - 06.03.16 - klo:06:43

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 05.03.16 - klo:23:10

Mutta niin kauan kuin tämä hömpäntuki ilman sadonkorjuuvelvoitetta jatkuu, tehostaminen on vaikeaa. Aika moni haluaa pitää ne peltonsa itsellään ja näennäisviljellä, jotta saa tuet.

Olet asian ytimessä, hömppä on rakennekehityksen pahin jarru.

Minä sanoisin että pahin ongelma ei ole hömppä vaan se joka on aiheuttanut tuon hömpän ja se on tämä

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/tuki-vet%C3%A4%C3%A4-tuotantoa-pohjoiseen-1.140120

eli tukipolitiikalla on siirretty kotieläimet pois niiden parhaiden ja isoimpien peltojen vierestä. Sitten tulee ongelma kun koitetaan sen ison yksikön rehut kerätä p..seenaloilta kolmen pitäjän alueelta... Kumpaakaan ongelmaa ei olisi jos tukipolitiikka olisi ollut järkevää kuten Ruotsissa ja tuotanto olisi keskitetty parhaille alueille.

En yhtään ihmettele kun lehmät siirtyy pois sieltä 600-700€ vuokrapelloilta. Mutta sinun mielestä on oikein pitää vuokrat tapissa mm. hömpän avulla. Ja Ruotsissa maidontuotanto on keskittynyt etelään, tukierosta huolimatta.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 05.03.16 - klo:22:08

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 05.03.16 - klo:21:42

Kyllä sassi on aika oikeassa eli optimi on noin 30 lehmää/ tekijä. Se on sitten sama onko tekijä työntekijä tai jompi kumpi isäntäväestä. Toki lehmämäärä ei paljoa vaikuta talouteen mutta edellinen toimii kun keskituotos alkaa ykkösellä.

300 lehmälle joutuu Suomen oloissa ajamaan rehut kolmen pitäjän alueelta ei mitään järkeä.

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).

Niin sulla on oma napa lähellä et pysty hahmottamaan sitä että aina ei ole nuo olosuhteet noin edulliset . Taas alkaa se paska ralli keväällä
toisaalta se on huvittavaa mutta tiekuntien kannalta vähemmän .

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 06.03.16 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 06.03.16 - klo:09:14

Vähän ristiriitaista juttua tossa Heikkilän sikatilalla:
"Suuri osa lantaa vastaanottavien tilojen lohkoista sijaitsee lähellä, keskimäärin 2,5 km:n säteellä Heikkilästä.  Kauimmainen lantaa vastaanottava tila sijaitsee tällä hetkellä Ruskolla n. 10 km etäisyydellä, tämän lisäksi on 30 km päässä yksi vastaanottaja. Tilalla on lisäksi käytössä muutamia etälietesäiliöitä naapurikunnissa."

Ajetaanko se lanta sieltä naapurikunnista takas ruskolle levitysaikana?

Eiköhän se ajeta kiireettömän talven aikana etäsäiliöihin ja levitetä sitten niiden etäsäiliöiden vieressä oleville pelloille... Vai mitäs luulisit? Ajetaanko takaisin?

Kyllä niin voisi lainauksen perusteella luulla, että ajetaan takaisin, mutta kyseessä ei ole MV-lehti niin voihan se olla toisinkin.

Rusko on niin pieni kunta, että taitaa alueita 7 naapurikunnasta sopia tuohon 10 km etäisyyteen Heikkilän sikalasta.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.03.16 - klo:10:04

Tähän saakka noita kaatoja on nähty harvinaisen vähän. En usko, että ne tuosta lisääntyy. Ei maalaispankit toimi samalla tavalla kuin jotkut isommat. Näissä pankeissakin on arvioitu riskit päin helvettiä sen agrologi rahoitusjohtajan toimesta ja siihen joku sähläri on tehnyt innokkaan isännän kans yltiöoptimusten luvun. Ei se tietäisi niille muuta, kuin noloa tilannetta ja kasvojen menetystä. Nyt purraan vain hammasta. Jos olisin tässä sähkökeississä pankinjohtaja, pyytäisin ensimmäiseksi mediakonsultin ja velkaisimmat asiakkaat miittiin. Olihan tuo nolouden huippu, kaikinpuolin.

Agrologeja ei ole ollut pankinjohtajina 20-30 vuoteen.

Äkkiseltään tuli mieleen puolen kymmentä agrologi pankinjohtajaa

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.03.16 - klo:22:19

130 lehmälle ei vielä ole joutunut yli 4 kilsan päästä ajamaan kuin osan väkirehusta. Väkirehuistakin about puolet on alle 5km päästä. Rypsirouhe ja robottirehu kauempaa. Jos navetan kohdalle piirtäis ympyrän jonka säde on 10km, niin peltoa olisi ainakin pari tuhatta hehtaaria sen ympyrän sisällä (olisi siinä ympyrässä myös Turun tori, satama, lentokenttä, Ikea jne).

Niin sulla on oma napa lähellä et pysty hahmottamaan sitä että aina ei ole nuo olosuhteet noin edulliset . Taas alkaa se paska ralli keväällä
toisaalta se on huvittavaa mutta tiekuntien kannalta vähemmän .

Navetoita ei pitäis rakentaa sopimattomille alueille.