Liian iso tuo 250 ei ole, LSO:lla on määrälisien viimeinen porras 400:n vuosimyynnissä. Tukialue pitäisi olla sieltä C-sarjasta (ellei komissaari heiluta kirvestä).
Näinä vuosina pitää olla tarkkana minkä viikon noteeraukset ottaa lihalle, korolle, rehuille, lannoitteille, energialle jne, lottorumpu pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on yrittää aavistaa isompia trendejä vaikkapa navetan käyttöajalle. Itse tein tuota puuhaa keväällä ja aloitinkin alasajon laajennuksen sijasta. Miksi? No:
Nauta on tehoton rehunkäyttäjä, loppukasvatuksessa 15,2 ry/lihakilo (MTT koe 07). Sika ja broileri alle 3. Jossain kohtuudessa rehuhyötysuhde pysyy kun teurastetaan ajoissa, esim. Eestin paras lypsykarja 12 kk. Suomalaiset teuras-ja vasikkahinnastot tekevät sen täällä mahdottomaksi.
Vuosituhannen vaihteen hyvinä vuosina luotiin välijuottamo-systeemi joka paransi vasikan laatua, mutta teki loppukasvattajalle vasikasta kalliin. Itse juottamalla jää yksi siirtokustannus pois, mutta helposti pudotaan määrälisissä alempaan luokkaan.
Kotimaiseen naudanlihaan eivät usko edes sitä markkinoivat. Broileri ja possu jyräävät ja Brasilian tuonti on vain ajan kysymys.
Nautakarjan metaanipäästöt on sivuutettu vielä aika vähällä huomiolla. Voi olla että niihin takerrutaan vielä pahasti.
Hoitotyö kuluttaa energiaa ja työtä vrt. muut lihalajit. Apevaunutraktorin tankissa pyörre käy ja itse vaunu kuluu kymmenessä vuodessa läpikuultavaksi. Ravinneköyhän lannanajoa on monin verroin tipuun/töpseliin verrattuna.
Peltohommia riittää pitkin kesää, ettei tarvitse rannoilla laiskana notkua.
Maitorodun eläimillä ei jalostuksen painopiste ole lihantuotanto-ominaisuuksissa.
Raha kiertää tuskallisen hitaasti kun teurastusikä on yli 1,5v.
jne
Kyllä Suomeen jää kannattavia kasvattamoja jäljelle niin kauan kuin vasikoitakin syntyy, mutta haasteita ja riskejä riittää.