Onko paljonkin alueita missä ei ole toukokuussa satanut yhtään mitään?
Varsinais-Suomessa noi sateet olivat viikonloppuna aivan lottoa. Sukulaisella linnuntietä 10 km päässä vettä edelleen pellolla, kun la-su tuli 3o mm, itsellä tuli  lauantaina hurjat 10 mm.

Perämeren rannikolla käytännössä nollaa, Kokkolasta ylöspäin. 2.5mm Toukokuun sateet, viime viikonlopun sateista ei mitään tietoa,myös huhtikuu oli tosi kuiva. Kuitenkin lunta oli pitkään, kevät tuli myöhään ja rytinällä, joten kosteutta on pelloissa vielä jäljellä. Toki pinta paikoin liian kuivaa ja itäminen takkuista kuivimmilla pelloilla. Ei mitään katastrofaalista, mutta ne erittäin vähäiset säästyneet/ säästetyt syysviljat tosi heikossa kasvussa. Olisi kai kannattanut kylvää uusiksi ihan kaikki, käytännössä kai lähes kaikkien. Myös nurmen kasvu takkuista, vettä kaipaa. Lämpöä on vähän liiaksikin tähän vuoden aikaan.

Jos kuuntelee urakoitsijoita, niin suunnitelmat ja tue haut on turhia, sekä se että homma menee kustannuksellisesti yksiin. Näin ainakin oma muisti reilun 10v takaa. Itsellä oli aika ongelmallisia rapa maita. Teetin suunnitelmat. Tarkoituksena oli yhdistää mm. kaksi reilun puolen ha:n pikku palaa toisiinsa. Suunnittelija ei halunnut ottaa kantaa kuinka suuri putki siinä vaaditaan. No urakoija sanoi, että niin suuri kun kouruun mahtuu ja koneen noukka siihen suuntaan , mihin se voidaan vinssata. Näin siis ensimmäisen reilun 1ha.n tilkun suunnitelmilla sai pyyhkiä perseensä. Nyt tuota pystyy sentäs viljelemään yhtenä lohkona ja kuivatuskin ihan ok. Naapuri lohko 3,4ha tehtiin milelestäni ihan suunnitelmien mukaan. Imujen alapäät ehkä jollain 120m matkalla toimii ihan Ok , loppu 70m heikosti. Yks tuttu sanoi, että rapamaalle ei saisi yli 100m imuja vetää, ei yläpäät toimi, varsinkaan jos on ollut aurakone. No tuon tietäisin nyt, mutta tuskin vaikuttaisi suunnittelijan kantaan. Viereisen 3ha.n lohkon urakoijat taas ojitti oman päänsä mukaan suunnitelmaa jotenkin mukaillen. Kuivatus toimii näistä lohkoista parhaiten. Ittellä ojitus aikaan satoikin ihan pirusti vettä, joka varmaan vaikutti vielä heikentävästi toimintaan. Jos nyt ojiisin ja olisi  selvempiä lohkoja, niin en ottaisi suunnitelmaa.

Tuolloin 2012 sora kyllä kuului kustannuksiisn , miksi ei ?

Saa yhdistää eri lohkot samaan hakuun, jopa suositeltavaa kun muu paperityö kuitenkin tehtävä. Toteutuksen voi tehdä vaikka kahdessa erässä, mutta en oo lainkaan varma saako tukea hakea silloin kuten rakennusprojekteissa, vajaa puolet ennen kuin työ kokonaan valmis ja loput työn valmistuttua? Toteutusaika ollut ainakin tähän saakka 2 vuotta tukipäätöksestä. Nyt kun hakee tukea, pääsee ojittamaan aikaisintaan syksyllä. Sora luonnollisesti tuen piirissä, ihmettelen oletusta ettei olisi, kuuluu tarvikkeisiin kuten putki tai kaivot.

Ilman suunnitelmaa ojitettu suuri osa kotiaukean maista, ihan turhaa kun pellot tasaisia ja selvä laskuoja mistä kokooja lähtee. Hienosti toimivat ojitukset tuli noinkin, kun urakoitsija tietää mitä tekee. Nykyään varsinkin happamilla alunamailla pakko tehdä suunnitelmat sekä säätösalaojitus, näissä suunnitelman osuus kokonaishinnasta maltillisempi kuin noissa helpoissa kohteissa.

Ens viikon lopulla suunnitellaan uusia ojituksia eli vanhojen tihittämistä ongelmakohdissa sekä säätökaivot näihin. Ojitettu 80-luvulla tiiliputkella, joka väliin muovi-imut 2004 ja nyt kokooja uusiksi sekä isommaksi, tiiliputkien kohdalle uudet muovi-imut. Muutkin kohteet lisäojituksia 80-luvun ojituksiin, osa 90-luvulla tehtyjä. Vuosittainen huuhtelu ei vain poista ongelmaa, jos osalla lohkoa tuoreempia ojituksia, pelto kuivuu todella epätasaisesti. Parasta olisi kun saisi rahalla kaatoa peltoihin, 0.5% ois tosi kova juttu ja poistaisi ojitustarvetta huomattavasti.

Onkos kellään tietoa miten omaa soraa, työtä jne. Käsitellään ojitusavustuksissa? Onko niin että oma työ arvostetaan alas, jos sitä vallan ollenkaan hyväksytään. Meinaan et pitääkö työ aina teetättää ulkopuolisella vai voiko sen tehdä itse?

Aiemmin tais olla 15 euroa tunti+ 30 konetyö. Nyt 20 euroa tunti+40 konetyö eli kun tasaat peltoa ja merkkaat työn lomakkeelle ojituksen tasauksena, kustannus 60 euroa tunti. Kaikki kustannukset lasketaan yhteen, MYÖS omantyön arvo ja näistä sitten sen hetkisten prosenttien mukaan avustus tai korkotukilaina. Tilakohtaisesti saa vain yksi mies ja kone yhtenä päivänä, eli jos kaks miestä tekee kahdella koneella, päivää pitää paperilla jatkaa jotta kustannukset kuten työ tehty. Työstä kannattaa ottaa kuvia, varsinkin valmiista työstä, niitä tulevat pyytämään, ainakin PP:n Ely. Koskaan ei oo ollut mitään epäselvyyksiä eikä lisäkyselyitä, ihan lappujen mukaan on maksatukset tulleet pl. liian alhaiset yksikkökustannukset kuten viime kesän salaojituksella, edellisen tukikauden tukitasoilla.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 26.05.24 - klo:23:22

Ei muuten ole satanut.

Jos tästä alkaa kuivuus ja viljanhinnan nousu. Jotkut kyllä saa taputella tyytyväisenä karvaisia käsiään kun kun tulee ehkä vähän myytävää kun toisille ei mitään….

Joo ei tullut. Taisi käydä niin et tänä vuonna se kato vuosi osui tänne. Muualla kun tuli vettä niin ei ne hinnat muutu.. 

Jäämme odottamaan juhannus sateita nehän ovat tulleet kaikkina muina vuosina paitsi 2021.. 

Suurin osa Suomesta jäi ilman vettä, viimeiset tipat tuli reilu pari viikkoa sitten, sen verran että kasteli kylvökoneen sekä traktorin, pölyn tartuttaen. Viimeinen sade 26. huhtikuuta, 4.5mm.

Viime kesänä ojitettu noin 6ha, reilu 5 tonnia hehtaari. Ohjekustannus ei riittänyt täyteen tukeen, ja osa kustannuksista jäi pois, kuten lisäsoralasku sekä kaikki oma työ.
Kolmella tonnilla ei saa kuin lämmintä kättä.

Juuei oo tuollaisia pakkasöitä, tosin tänä vuonna oli ihan pakkaskausi tuossa huhtikuun loppupuolella. Kolme päivää oli päivälläkin pakkasta ja kovat tuulet, yöllä reippaasti eli pellot todellakin kantoi kun oli ihan jäässä, routaantui lisää. Silloin oli arvontaa miten käy syysviljoille, ja huonostihan niille kävi. Tosi vähän jäi syysviljoja henkiin, oikea ratkaisu jättää lannoittamatta silloin. Toki yleensä joku sadekin tulee, nyt ei ole yli kuukauteen tullut kuin 2.5m yhteensä, parissa erässä nekin. Mitkään ravinteet ei liiku, vaikka pellossa olisi ylimäärin voimaa takana. Tai sitten nuo jätetyt syysviljatkin olisi pitänyt tuomita ehdottomasti. Kattelin tuossa Käytännön maamiehen kuvista että Elimäellä oli huhtikuun alussa syysvehnät paremman näköisiä mitä täällä vieläkään. Alkaa eka kevätkylvöt menemään edelle, ne on pääsääntöisesti priimaa. Ilman näitä kasvipeitteisyyshömppiä ym., ei syysviljoissa olisi oikeen mitään järkeä.

Tänävuonna rannikon sahara on tavanomaista suurempi. Ehkä nyt ymmärrätte, miksi me rannikolla pyrimme lannoittamaan syysviljamme aikaisin.
Jos jostain pitää rikat torjua, niin vähän heikommasta syysvehnästä. Saunakukka on itänyt syksyllä ja pellosta tulee hurjan näköinen jos torjunta jätetään tekemättä. Saunakukka tuottaa hirmuisesti siemeniä ja kerran epäonnistumista joutuu paikkaamaan parikymmentä vuotta.
Liete toimii myös mukavasti syysvehnän lisälannoitteena. Hyvin tuntui väri tummenevan ja hidasliukoisena vaikuttaa myös jyvän valkuaiseen.

Olisi pitänyt lannoittaa aikaisin, jos pellot olisi kantaneet sekä ollut tieto mikä kasvusto on edes elossa. Pehmeät maat kun on märkiä, niissä ei pääse edes liikkumaan kun on kosteaa. Syyskasvien henkiin herääminenkin oli viimeiseen asti arvoitus, toissapäivänä paikkasin viimeisen ruisvehnälohkon ohralla eikä se oras kummoista ole. Samalla ohraa heikolle ruisvehnälle sekaan suorakylväen, oras ollut käytännössä saman näköistä viimeiset 2 viikkoa. Ei vain jaksa kasvaa, kun vettä ei ole tullut toukokuussa kuin 2.5mm parissa erässä, huhtikuun sateet tuli lumena joskus puolen kuun maissa, loppukuusta ei tullut enää niitäkään sateita mitä muualla Suomessa.  Parikymmentä ruisvehnähehtaaria kasvaakin ohraa, oli mahtavat olosuhteet vaihtaa kasvia menneellä viikolla, sekin näytti vielä pehmeänä että tänne apulantaa levitetään, onneksi ei ehtinyt, sai laittaa kylvökoneella paremmin ohralle sopivaa NPK-lantaa.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 25.05.24 - klo:17:24

Sadelotossa on toisilla tuuria toisilla ei,  ei ole tullut vielä edes "4 oikein" eli edes muutamaa  milliä vettä.

Ei tuo oikein lotolta näytä, tämä on rannikon ominaisuus, että kirkas taivas näkyy kylmän meren päällä, kuuropilvet pysyttelevät ykköstien pohjoispuolella. Kiikalassakin oli satanut yli 20 mm. Sadealue on pysytellyt paikallaan Kiikalasta Espoon pohjoisosiin asti. Kyllä nyt kylvökset virkistyvät.

-SS-

Jooei, täysin sininen taivas. Eilen paistoi aurinko lähes koko päivän, sisämaassa jotain tulikin. Tasan 0 tippaa vettä, eikä enempää ole luvassakaan.

Tänäänkin meni mustaksi yks vajaa 16ha ruisvehnälohko, äkeellä. Huomenna ohraa päälle. 20ha jätetty kasvuun, vain noin 4.5ha lohkon nurkka kohtuullisen kelvollista. Saa nähdä harmittaako kun tuli jätettyä nuo muut, joita ohralla paikkailen. Voi olla että vielä lisääkin muokkailtava mustaksi, ja kokonaan kasvin vaihto, lannat levitetty noille mutta vielä ei ole paikkailtu. Ei vaan lähde räjähtävään kasvuun, vähän on viime vuoden toisintoa kasvustoissa, kituu ja olla möllöttää.

Talven jälkeen vaikutti ihmeeltä, kun olivat noinkin hyvin hengissä mutta ei sitä ihmettä tapahtunut, vioittuneita ovat. Syksyllä kylvöstä lokakuulla tapahtuneeseen maan jäätymiseen 218mm vettä, sitten suoraan maa jäähän umpimärkänä, pisin talvi kymmeniin vuosiin ja vielä viime metreillä keväällä napakoita pakkasia päivälläkin , kasvun jo jollain tapaa alettua. Kylvöaikaan oli maat ja kelit priimaa, mutta sen jälkeen ei oo ollutkaan armoa syyskasveille.


Plussaa, jos nyt kylväisi tämän viikon aikana vaikka ohraa, kelit olisi kohdillaan ja maat kuivia. Sateita odottamassa, kääntyykö kuinka karkeasti sateiselle puolelle.

Kovin näyttää vehnät kituvan, tuntuu että harmaa mullos näkyy päivä päivältä paremmin orasrivien välistä. Aukkopaikatki paljastuu tiellepäin suurempina miltä näytti parisen viikkoo sitte.

Ei se lannotteesta auta jos pakkasista pompataan yhdellä hypyllä polttavan kuumaan ja kuivaan aurinkoon ilman sanottavaa vesikylpyä.

Täällä paljon pohjoisempana sama tilanne, kylmä kevät estänyt lannoittamasta kun ei tiedä miksi nuo heikon näköiset oraat muuttuu. Nyt kun lämpeni, alkaa näyttää pahalta, ettei paljoa säästettävää jäänyt ja niistäkin osa sellaisia että ehkä kannattaisi kylvää jotain muuta mutta kokeillaan osalla. Lannoitteet vielä levittämättä samasta syystä, pellon kantavuuden puolesta olisi ollut viime päivinä jo mahdollista mutta jälleen sama, kun ei tiedä onko mitään lannoitettavaa.

Näyttää olevan muillakin sama tilanne, ne harvat syysviljat on muuttuneet äkeellä mustatuksi ja kylvetyksi/pian kylvetyksi kevätviljaksi.
Oma syysvilja-ala niin suuri, ja hyviä peltoja, että mietinnässä mitä niille kylväisi, hömpälle ei voi isoja multamaa lohkoja jättää. Ohraa, kun kauraa tulee muutenkin ennätyspaljon? Rypsiä?  Tää masentava näky parilta isolta pellolta realisoitui nyt, pari lämmintä päivää tuntuu jumittaneen orastavan kasvun. Typpeä irtoaa multamaasta, kosteuttakin on, mutta syksyn infernaaliset sateet ja erittäin pitkä talvi sekä päälle vielä kylmä kevät viimeiseen asti teki tehtävänä.

2kg/ha oon sekoitellut raiheinää viljan sekaan peittauksen yhteydessä. Enää en kylvä, viime vuonna tähki yhdellä yhdellä lohkolla vaikka kasvusto oli hyvä. Tuo määrä riittää hienosti jos pelto rehevä, kapisessa pellossa ei kasva raiheinäkään eli sellaisessa ei pelkoa ylikasvusta. Sanoisin että kylvä jollain keinolla vasta viljan pensoessa, silloin etumatka saattaa riittää ja heinä räjähtää kasvuun puinnin jälkeen.

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Täällä paljon pohjoisempana katellaan edelleen että kuoleeko nuo syysviljat kokonaan vai saako jotain lannoittaakin. Eilen ja tänään 4 asteen nurkilla lämpö, yöllä maa menee miinukselle noin kymmenen sentin syvyydessä, päivällä käy aavistuksen plussalla kun aurinko paistaa täydeltä terältä. Auringossa rajusti tehoa, mutta kylmä pohjoistuuli grogilasin eli kylmän ja jäisen meren yli puhaltaen tekee ilmasta todella kalsean.  Eilen alkoi kevätkynnöt, ja niin vain tänään löytyi routaakin olkisemmalta, runsassatoiselta ja multavalta kauran sängeltä. Muuten ei oo kolissut, ehkä tässä on viikonlopun nurkilla vähän kylvettävä vehnää ja kauraa, katella alkuviikosta jos lämpenee, mitä noiden syysviljojen kanssa tekee. Kun ei osaa ennustaa, herääkö ne henkiin kunnolla, kuten joskus heikosta alusta lähtien vai jääkö juromaan koko kesäksi. Kolmannes alasta menee varmuudella uusintakylvöön tai paikkaukseen. Vähän harmittaa kun alaa oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin koskaan ennen.

Niinkin pohjoisessa ,kuin  Kalajoella näky pellolla kyntötraktori .

Jep, mutta ei "oikeilla" pelloilla Hietikoilla oltava aikaisin että saa kevätkosteuden talteen mutta muuten ei mitään asiaa pelloille, millään muokkausvälineellä. Viikon päästä on kyntäjiä enemmänkin liikkeellä, vaikka kevään tulo hitaalta näyttääkin. Tänään ylittyi kymmenen plus astetta reilusti, edellisen kerran lähes kolme viikkoa sitten. Eilen ja toissapäivänäkin nippanappa plussalla päivällä, kun etelässä paistateltiin lähes 20 asteen lämmöissä.

Vaikka viileää onkin, kevät suunnilleen aikataulussaan, vaikka metsänreunoissa vahvasti lunta onkin.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.04.24 - klo:16:26

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 16.04.24 - klo:14:47

Eikö se nyt vaan ole helpompaa muuttaa kuvan koordinaatteja, jos gepsi on pielessä?

Kerrohan toki kuinka tämä tehdään kun kuvataan vipumobiililla ja kuva lähetetään sieltä eikä suinkaan käytetä puhelimen kamera appia.

Meinaan et jos näitä yhtä loistavia ideoita tulee niin tiedän mitä raksin ens tukihaussa ja kuvailen sitten "naapurin" pellot.. 

Onko se pakko kuvata sillä vipuapilla? Onhan se nyt saatana sitten. On sitten viritys luotu ja joku valopää hyäksynyt tuollaisen. Nyt sitten pitää kytätä hyvää gepsi-keliä. Menisikö ahtaajille tuollainen läpi?

Kuuluu samaan perkeleeseen, kuin kasvulohkojen piirtäminen tukihaussa saarekkeiden ym. mutkien läpi. Jollain karttapalvelulla homma käy sekunneissa riittävällä tarkkuudella, sitten tuolla helkkarin ohjelmalla paloi joskus ihan ammattilaisellakin hihat, saati tällaisella tavallisella tallaajalla. Kai nämä niitä juttuja, että kordinaatit on just eikä melkeen. Tuo gepsin heitto ihmetyttää, ei ole ollut mitään ongelmaa pl. tietyt syrjänurkat, joissa puhelimen gps ei enää löydä tarkasti paikkaansa. Traktorin parempi systeemi pysyy käytännössä ihan aina kartalla, kun ei metsää kummempia katveita maastonmuodoissa ja ollaan täysin toisella rajalla kuin ryssän häirintä.

Pitää sanoa että mä en huomannut tuossa Vipu-kuvaamisessa mitääm ihmeempää ongelmaa.
Vaakatasostahan se haluaa kuvan ottaa, kameran korkeus maasta tietenkin sitten vaikuttaa siihen mihin kohtaan horisontti tulee. Varmaan riippuu kameran asentoanturin mielipiteestäkin voiko kallistaakin hiukan alaspäin vai ei. Optinen zoomikin vaikuttaa kuvakulmaan jos sellainen on käytettävissä. Joissain kännyissä on.

Videopuolella perinteinen Arri Alexa olisi kiva lelu... vaikka alla olevaa vähemmän kunnianhimoisella optiikallakin.
https://www.redsharknews.com/hubfs/Arri%20ALEXA%2010th%20anniversary.jpg

Tuli tuossa mieleen - mitenkähän nuo gepsi-paikkaleimatut kuvaukset onnistuvat vaikkapa tuolla itärajan satunnaisella GPS-häirintäalueella? Ei taida kameran sijaintitiedot ihan aina mennä putkeen?

Kaveri soitti tänään ja kysyi saanko otettua kuvia vipumobiililla. Heittää kuulemma kilometrikaupalla, ja toisella pellolla tälle aamua kilometrien päässä edellisestä ja edelleen sama homma. Siksi kuvaamassa, kun syysvehnä menee ruskeaksi näillä tulevilla keleillä, vielä paljastuu vihreänä lumen alta ja myöhemmin, jos kuolee, ei ole sitäkään vähää kuvattavana. Vähän pakko kuvailla suunnilleen nyt, ettei pelkkää ruskeaa haippua kylvöriveistä kuvissa. Tosin ainakin ihmisen pitää ymmärtää niissä jotain kasvaneen talven yli, ja ellei kuvaa saa kohdistettua pellolle mitenkään, sitten vain valokuvia normaalisti joista voi tunnistaa paikan järkevästi ja vaikka maataloustoimistoon yhteyttä että tämä tilanne.

Itse kävin pellolla myös sunnuntaina, ja lohkolla 2 peruslohkoa, kuvattava lohko oli 100 metrin päässä. Vipumobiili käski kävelemään 381 metriä suuntaan äx, että on kuvauspaikalla. Sijainti oli täsmälleen oikein, olin pellon laidalla, mutta tuonne em. kohteeseen ei ollut mitään järkeä lähteä rämpimään nilkkoja myöten vellissä. Tiedä sitten olisiko hyväksynyt kuvauspaikan jo 100 metrin päästä kun peruslohkon raja tulee vastaan, vai olisiko pitänyt mennä sinne minne kameran kuva osoitti, keskelle peltoa.

Syksyllä otin kuvat jemmaan, pyyntöjä varten, mutta juuri tämä kyseinen lohko unohtui kuvata kun on fyysisesti samaa lohkoa kuin viereinen oma pelto, ojia ei välissä ole ja viljellään aina yhdessä. Jospa satelliitti löytää kierroksellaan kasvuston, ennenkuin seuraavan kerran tulee ko. pellolla käytyä, että tuoKIN "turha" pyyntö poistuu.