No niin, eikun pahnaäestä ja lautasmuokkaajaa kehiin. Siitä se suorakylvön vesittyminen lähtee liikkeelle. Itse myös sillä linjalla, että jos suorakylvetään, niin kylvetään sitten suoraan. Jos siellä aletaan erilaisilla koneilla kiertelemään ennen kylvöä, jos jonkinlaisella verukkeella, niin sitten ollaan jo lähellä perinteistä. Rapidi diskeillä on tietysti armahdettu menetelmä, koska menee samalla ajokerralla.

Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.

Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.

Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.

Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.

Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.

Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.

Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.

Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.

ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.

Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 11.02.18 - klo:20:26

Ei ehkä pitäisi olla liian absoluuttinen kylvötavan näkemyksessä.

Näillä viljan hinnoilla saattaa olla monelle tärkeämpää se, että ajokertoja on se yksi. Oli siinä perässä sitten kuinka monta talikkoa ja vispilää ennen kylvöä.

Kyllähän varmaan tuollainen Semeato on sieltä vähemmän muokkaavasta päästä, jos sitä maan pinnan rikkoutumista pelkää.

Haastavat tekijät Suomessa ovat kevät ja talvi. Keväällä ei pääse tarpeeksi aikaisin suoraan kylvämään ja syyskasvit eivät aina kestä talvea.

ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.

Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.

Ja lisäksi se, että jatkuvassa suorakylvössä tai matalassa kevytmuokkauksessa fosforia rikastuu pintamaahan, joten ainakin esim. 5 vuoden välein olisi hyvä kyntäen sekoittaa sitä maata vähän ja kyntö myös poistaa suorakylvö- ja kevytmuokkauskerroksen alle tulleen tiivistymän.

Ja saksalaiset Horch-tehtaan miehet väittää, että kun pelkästään suorakylvetään ja minimimuokataan, niin siinä pintakerroksessa on runsaasti ja jatkuvasti sitä eri maatumisvaiheissa olevaa kasvinjätettä, jonka hajottaminen sitoo typpeä, niin he suosittelee syväkultivointia, joku 25 cm syväkultivointi on heidän suositus, niin ei se kasvinjäte jää siihen pintaan ravinteita itseensä sitomaan.

ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.

Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.

Aivan kaikkia noita ongelmia ei taida pystyä hieman ennen kylvöä tehdyllä kevyellä äestyksellä poistamaan. Liian märkää maata ei kannata äkeelläkään tonkia, ja kasvitauteihinkaan ei muutaman sentin syvyinen pintamaan ja pahnan sekoitus suuresti pure. Tautiongelma on syksyllä tehdyissä kevytmuokkauksissakin vaikka ovat astetta rankempia toimenpiteitä.

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 11.02.18 - klo:22:29

ei taida kannattaa hirttäytyä omaan tai mainosmiesten markkinoimaan ideologiseen viljelytapaan.....kai suorakylväjäkin voi äestellä, jos siltä tuntuu. Kynnön palaamista takaisin ihmettelen ihan muista syistä, miksi monilla on kaikki kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön koneet, mutta valitaan aurat ja vietetään syksy kuraisella pellolla.

Puhtaan suorakylvön ongelmat ovat kaikkien tiedossa (olkikate ja hidas lämpeneminen, myöhästynyt kylvö, kasvitautien leviäminen, pinnan tiiveys, vaihtelevat kosteusolot...) joten miksei niitä torjuisi jollain kevyellä äestyksellä ennen kylvöä.

Aivan kaikkia noita ongelmia ei taida pystyä hieman ennen kylvöä tehdyllä kevyellä äestyksellä poistamaan. Liian märkää maata ei kannata äkeelläkään tonkia, ja kasvitauteihinkaan ei muutaman sentin syvyinen pintamaan ja pahnan sekoitus suuresti pure. Tautiongelma on syksyllä tehdyissä kevytmuokkauksissakin vaikka ovat astetta rankempia toimenpiteitä.

jos viljasta on silputtu jyväsadon (+5 tn) kanssa saman verran olkea pellon pintaan, niin maa kuivaa ja lämpiää hitaasti. Vaikka saisi ajallaan kylvettyä, niin pari viikkoa vierähtää helposti ennen kuin kylmässä maassa siemenelle tapahtuu mitään. Kylvövannas painaa oljen siementen alle, jolloin melkein jokainen jyvä on kosketuksessa olkeen. Jos pellolla on selvästi märempiä paikkoja esim metsän reunat tai päisteet, niin niitä voi kuivattaa helpoiten äestämällä ne jo syksyllä, keväällä märkyyteen ei voi paljon vaikuttaa, paitsi rikkomalla sen tiiviin pintakerroksen.

Jos käsittelemättömässä kaikki olki on pinnassa, niin luulisin määrän ainakin puolittuvan hyvällä äkeellä. Joskus katsellut lautasmuokkaimen jälkeä ja aika mustalta se yhden ajokerran jälkeen näyttää. Itsellä ei sellaista ole, vaan vanhalla hankmolla yritän pärjäillä. Suorakylvöä tai kevennettyä muokkausta tullut harrastettua jo pari vuosikymmentä....vaihtelevalla menestyksellä. Nyt suora sänkikylvöala on minimoitu ja jotain aina tehdään ennen kylvöä.

Suorakylvö on välttämätön menetelmä pitämään kuivan alueen maaperä paikallaan tuulissa. Satotasot ovat pienempiä kuin kostean ilmanalan pelloilla, puidaan 10 prosenttisena suoraan siiloon, jo rumpupuimurin sisukset pelkästään muuttavat vähäisen oljen jauhoksi.

Lisäksi maissi on suorakylvömaissa yleisempi; riviväli on harva, ja kylvöyksiköitten edessä on pahnaharavat, jotka keräävät karkeat maissinvarren palat sivuun rivistä.

Vehnän ja rukiin suorakylvössä, silloin kun olkimäärä on tonneja, niin kuin Uudessa Seelannissa,  ensimmäinen toimenpide on varustaa puimuri tehosilppurilla, joka muuttaa oljet pölymäiseksi. Tästä on ollut sateisemmilla alueilla sellaisia kokemuksia, että tämmöiset jauhoksi silputut pahnat lentävät  tuulen ja rankkasateiden mukana ojiin, vesistöihjin ja alaville paikoille. Tämä on aiheuttanut ojien ja rumpujen tukkeutumisia. Kylvön myöhästyminen on ongelmana ollut. Siksi käyttävät "vertical tilling" - kiekkovarusteita, sekä "strip tilling" - äestystä syksyisin. Että saavat olkea painetuksi hiukan sisään multaan ja mätänemisen alkuun, mutta maata ei paljon sekoiteta, tai muokataan vain raitoina.  Maaperä on hiukan tummempi kuin puhtaassa pahnasilpussa, ja lämpiää nopeammin.

Tämä vertical drilling ja strip tilling on nyt nosteessa, ehdottoman no-till ideologian jälkeen, täällä ehkä suorakylväjät pysyttäytyvät matojen tekemän muokkauksen takana, ja odottavat savien muuttuvan kukkamullaksi, kunhan maata ei muokata millään tavalla.

-SS-

Niin ei ne kylvimen edessä kulkevat härpättimet auta maan kuivumiseen kylvökuntoon. Vertikaalikiekolla voisi syksyllä tehdä pienen ilmastuksen ja samalla pahnoja ja ruumenia paremmin levälleen ja maakontaktiin, niin tällä voisi ostaa keväälle muutaman päivän aikaistuksen ilman lautasmuokkaimen muokkausanturaa.

Tuosta tuli mieleen juttu Rapidin aisasta ja niistä etu-disceistä.

Isäntä sanoi myyjälle että se aisa on aivan liian lyhyt.

Myyjä vähän ihmetteli mutta kysyi sitten että kuinka pitkä sen sitten pitäisi olla?

Päivän pituinen, sanoi isäntä.

Tuosta tuli mieleen juttu Rapidin aisasta ja niistä etu-disceistä.

Isäntä sanoi myyjälle että se aisa on aivan liian lyhyt.

Myyjä vähän ihmetteli mutta kysyi sitten että kuinka pitkä sen sitten pitäisi olla?

Päivän pituinen, sanoi isäntä.

Ensin kuusi kierrosta pellon ympäri ja sitten edestakaisin on diskettimiehen ohje.

Ajatus tuossa oli kai se että saisi olla vuorokausi väliä siitä kun diskit muokkaa siihen kun kylvetään. Jos siis vähän yrittää kuivatella.

Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.

Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.

Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.

Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.

Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.

Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.

Tätä ei moni ymmärrä. Ne jyrää siellä pellolla menemään monta kertaa keväällä ja syksyllä lisää. Silti jos ne saa sitä satoa vaikka tonnin enemmän niin kattaako se kulut. Mun laskutaidolla ei. Jos ollaan tavanomaisia viljelijöitä niin minusta ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kulujen karsiminen ja se tarkoittaa silloin työn vähentämistä. Lisäksi kuivina keväinä niinkuin nyt pari on taas osunut tänne kaakkoon niin kyllä tuolla suorakylvöllä on saatu selvää etua kun kosteutta ei ole hävitetty. Märkinä vuosina menee sitten taas toisinpäin. Sen vuoksi itse tullut pidettyä se 80% kasvipeitteisyys joka antaa kuitenkin 40% kevytmuokata (kultivoida) syksyllä. Onpa sitten tasaamassa vaihtelua.

Joo ilmoihin ei voi vaikuttaa olisekylvötapa mikätahansa.
Lisää pelivaraahanse suorakylvö antaa. Maat ei kuivu niinherkästi liikaa. Josvaikka sattuu oleen kiirettä muistöis kylvöjen aikaan.

Ja tuo satotason vaikutus olis kunkin hyvä laskee ilman optimistin laseja siittä mitä siittä vilja tonnista jää viivanalle.

Kun minulle ainakin kertyy kuluja huomattavasti kynnöstä ja useasta äestys kerrasta. Ja sitte vielä se aikamenekki.
Ja korjaus hommia on sitte vaan yhdessä koneessa.
Saati aurat äkeet kylvökone jase jyräki.

Eli suuri saa olla ero että minuntapauksessa tuotto merkittävästi huononee.
Kun eisieltä ole 3.5~5tn kummempia satoja tullu.

Eli tulee vähempi tappioo vähemmällä työllä👍

Mulla ainaki on suorakylvössä mielessä ajokertojen/ajan säästö päällimmäisenä. Vaikka sitte vähä starmixserillä joskus pahnoja sekottaski. Käy silti nopeesti versus kyntö 2~3äestystä kylvö ja jyräys.

Toki jotain tulee kynnettyäkkin varmaan jatkossakin.
On vaan niin tiukalla tuo aika kesäaikaan nykyään että pakko jotain oli keksiä.

Satoo nyt eiole aikoihintullu merkittävästi.
Ni siihen ei sillai vaikutusta varmaan rafikaalisti ilmene.

Samat täällä. Ainakin rehuviljapuoli on niin surkuhupaa puuhaa että ei sanotuksi saa.
Mulla suorakylvön satomäärät eivät ole merkittävästi eronneet perinteisen tavan sadoista, hajontaa on ollut ehkä enemmän.

Tonninkaan satoerolla (hinnasta vielä pois kuivaus ja rahdit) mä en hehtaaria kynnä ja äestä pariin kertaan, ylläpitäen koko alalle riittävää ajantasasista muokkauskalustoa kuluineen.
Vanhoilla pärjää kun kynnettävä ala pysyy pienimuotoisena, kynnän ainoastaan kun se tuntuu välttämättömältä.

Sitten tuohon karkeaan laskelmaan voi vielä ynnätä maksimi kasvipeitteisyyden antaman lisätuoton.

En ole mikään suorakylvöpuristi enkä ideologisti, vaan pyrin toimimaan tilanteen ja olosuhteiden mukaan. Suorakylvö on kuitenkin toiminut valtaosalla pinta-alastani ihan ok vaikka muutaman kerran on lähdetty ihan kokeilulinjalle, periaatteella 'pioneerihommaa, katsotaan kuinka tässä käy'. Esimerkkinä vaikka kuminan suorakylvö lopetettavaan ruokohelpeen.