Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Kalevi Paskaperse - 28.10.17 - klo:10:34
-
Koko tukijärjestelmä pitäisi uudistaa. Systeemi on jo liian monimutkainen. Pitäisi luoda joku yksinkertainen perustulomalli myös maatalouteen. Unohdetaan alueet ja tuotantosuunnat. Kaikille sama hehtaari- tai tilakohtainen könttätuki ja markkinat hoitakoon loput. Tukeen yksinkertaiset mutta tiukat ehdot väärinkäytösten estämiseksi. Hallintoa voitaisiin supistaa ja tarkastajat tarkastaisivat vain, että ne tiukat ehdot toteutuvat. Tukiehdot tulee sitoa verotukseen, eli tilan pitää tuottaa maataloustuotteiden myyntituloja tietty vähimmäismäärä. Tämä olisi se pääehto, jotta vältetään keinottelu ja näennäisviljely. Kaikki alue- ympäristö- sosiaali- ym. poliittiset oheisnäkökohdat tukien ehdoissa pitää myös unohtaa. Oleellinen pointti on siis se, että vähimmäis, eli perustulotyyppinen tuki mahdollistaa jotenkin parhaiden tilojen niukinnaukin hengissä pysymisen, mutta viime kädessä kyky sopeuttaa toiminta markkinatalouteen määräisi tilan pärjäämisen tai pärjäämättömyyden.
-
Joo.
500€/hehtaari niille pelloille jotka olivat olemassa kun systeemiin alettiin.
Eläinyksikölle kans 500 €
-
Joo.
500€/hehtaari niille pelloille jotka olivat olemassa kun systeemiin alettiin.
Eläinyksikölle kans 500 €
Eli pitäisi ajaa suomen maatalous pahemin kriisiin?
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.
Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
-
...kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tämä malli edistäisi sertisiemenkin menekkiä, kun kaikki omat maataloustuotteet kannattaa myydä. :D
Samaten esim. tissinkoittajien ei kannata enää syödä "kuormasta", vaan myydä omat tuotteet ja ostaa kaikki lihat, munat ja maidot halpuuttajilta ;D
-
Joo.
500€/hehtaari niille pelloille jotka olivat olemassa kun systeemiin alettiin.
Eläinyksikölle kans 500 €
Eli pitäisi ajaa suomen maatalous pahemin kriisiin?
Miten niin?
Yli 40 000 tilalla menisi paremmin kuin nyt. Sit aikaa ja vaivaa säästyisi oikeden töiden tekemiseen ;D
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.
Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.
Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.
Tuotanto saisi kehittyä markkinoiden ehdoilla kun veetieemelimäinen koivu ja tähti tukipolitiikka unohdetaan ja annetaan tehokuuden kasvaa. Virossa maatalousmaa maksaa kolmasosan Suomesta. Lohko koko on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Samoin kotieläintilojen eläin määrä. Ei me tällä nykyisellä systeemillä pärjätä kansainvälistä tuontia vastaan. Suomessa tuotantokustannus on jotain 35 senttiä keskimäärin. Virossa päästään 21 senttiin. Jenkeissä Kanadan rajalla 29 sentiin.
-
Tuki infossa esitelmöitsijä toivoi, ettei mitään yksinkertaistettaisi.
Joka kerta asiat muuttuu vain entistä monimutkaisemmiksi.
-
Koko tukijärjestelmä pitäisi uudistaa. Systeemi on jo liian monimutkainen. Pitäisi luoda joku yksinkertainen perustulomalli myös maatalouteen. Unohdetaan alueet ja tuotantosuunnat. Kaikille sama hehtaari- tai tilakohtainen könttätuki ja markkinat hoitakoon loput. Tukeen yksinkertaiset mutta tiukat ehdot väärinkäytösten estämiseksi. Hallintoa voitaisiin supistaa ja tarkastajat tarkastaisivat vain, että ne tiukat ehdot toteutuvat. Tukiehdot tulee sitoa verotukseen, eli tilan pitää tuottaa maataloustuotteiden myyntituloja tietty vähimmäismäärä. Tämä olisi se pääehto, jotta vältetään keinottelu ja näennäisviljely. Kaikki alue- ympäristö- sosiaali- ym. poliittiset oheisnäkökohdat tukien ehdoissa pitää myös unohtaa. Oleellinen pointti on siis se, että vähimmäis, eli perustulotyyppinen tuki mahdollistaa jotenkin parhaiden tilojen niukinnaukin hengissä pysymisen, mutta viime kädessä kyky sopeuttaa toiminta markkinatalouteen määräisi tilan pärjäämisen tai pärjäämättömyyden.
Samaa mieltä.Hyvin sää vedit!!
-
tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tuossa pitää laatia täysin uusi valvonnan muoto: jokainen myytävä tuoteyksikkö, viljasta lihaan, eläimiin, ym. on merkittävä jollakin kemikaalilla esimerkiksi, etteivät tuotteet kierrä jo kerran myytynä tukien mahdollistajana ympäri. Esimerkkinä voisi olla tila, jossa on pinta-alaa, potentiaaliset tuet olisivat jotakin, mutta koska satoa ei pysty myymään, kannattaa ostaa vaikka ulkomailta sopiva erä viljaa ja myydä se vaikka pienellä tappiolla, niin pompsahtaa tilasta saatava tulo heti ylöspäin.
Katovuodet ovat asia erikseen: jos nyt on noussut vinkuna kadosta, vaikka tuet tulevat edelleen normaalisti, olisi vinkuminen kahta kauheampi, jos tuet peruttaisiin, jos ei pysty myymään pellolla makaavaa lumenpeittämää vehnää.
-SS-
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo käytännössä käynnistäisi tukien varastamiskierteen, jos itselle saisi realisoitua hieman pienempiä tukia uusilta raivioilta, toisten kustannuksella. Eli vahvimmat raivaajat olisivat niskan päällä. Myös raivauskelposten metsien ja soiden hinnan nousu voisi olla voimakasta, koska metsälle tulisi kannattavampi vaihtoehtoinen käyttö.
-SS-
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo käytännössä käynnistäisi tukien varastamiskierteen, jos itselle saisi realisoitua hieman pienempiä tukia uusilta raivioilta, toisten kustannuksella. Eli vahvimmat raivaajat olisivat niskan päällä. Myös raivauskelposten metsien ja soiden hinnan nousu voisi olla voimakasta, koska metsälle tulisi kannattavampi vaihtoehtoinen käyttö.
-SS-
Jos halutaan että suomessa maatalous säilyy, niin tuotannon on tehostuttava merkitävästi.
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo käytännössä käynnistäisi tukien varastamiskierteen, jos itselle saisi realisoitua hieman pienempiä tukia uusilta raivioilta, toisten kustannuksella. Eli vahvimmat raivaajat olisivat niskan päällä. Myös raivauskelposten metsien ja soiden hinnan nousu voisi olla voimakasta, koska metsälle tulisi kannattavampi vaihtoehtoinen käyttö.
-SS-
Jos halutaan että suomessa maatalous säilyy, niin tuotannon on tehostuttava merkitävästi.
Tuossa "toiveessa" kyseessä on tukien itsellekohdentamisen tehostaminen, eikä mikään kansainvälisillä markkinoilla pärjäämiskysymys.
-SS-
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo käytännössä käynnistäisi tukien varastamiskierteen, jos itselle saisi realisoitua hieman pienempiä tukia uusilta raivioilta, toisten kustannuksella. Eli vahvimmat raivaajat olisivat niskan päällä. Myös raivauskelposten metsien ja soiden hinnan nousu voisi olla voimakasta, koska metsälle tulisi kannattavampi vaihtoehtoinen käyttö.
-SS-
Jos halutaan että suomessa maatalous säilyy, niin tuotannon on tehostuttava merkitävästi.
Tuossa "toiveessa" kyseessä on tukien itsellekohdentamisen tehostaminen, eikä mikään kansainvälisillä markkinoilla pärjäämiskysymys.
-SS-
Ei me näilä hömppä tuilla tuotantoa turvata. Mistä me revitään tarpeen vaatiessa siemenet niille pelloille? Kohta joku kertoo että TOSSIA laitetaan. Se vain pahentaa silloista ruoka kriisiä!
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.
Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.
Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.
Tietysti muutakin sääntelyä pitäisi purkaa. Italiassa eräs maatila matkailu yritys kasvatti 7 hehtaarin pelto alallaan kasviksia. Turistit maksoivat siitä että saivat poimia tuoreita porkanoita.
-
Ei me näilä hömppä tuilla tuotantoa turvata. Mistä me revitään tarpeen vaatiessa siemenet niille pelloille? Kohta joku kertoo että TOSSIA laitetaan. Se vain pahentaa silloista ruoka kriisiä!
Ei kyllä hipsterikuluttajille suunnatulla luomutuellakaan mitään ruuantuotantoa turvata. Mitään tarvetta ei ole lisätä viljantuotantoa, kiinteät hehtaarituet ovat sitä mitä ovat, hömppäheinän viljely on siinä suhteessa aivan sama kuin tehoviljely. Jokainen tuotantotuettu tuote lisää valtion kuluja.
-SS-
-
Tilakohtaiset takautuvasti mielivaltaiseen referenssivuoteen ankkuroidut tuet sementoisivat tilarakenteen varsin tehokkaasti...
-
>Jos halutaan että suomessa maatalous säilyy, niin tuotannon on tehostuttava merkitävästi.
Tarkoittaa suomennettuna ,että itselle tulevan rahavirran tulee tehostua merkittävästi muista ei niinkään ole väliksi.
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Ei ole kauheasti ollut kiinnostusta perehtyä muiden menetyksiin.
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂
Tää muuten onkin mielenkiintoinen asia. Minusta alle 6kk ikäisen naudan paikka on navetassa eikä tuiskussa ja tuulessa.
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂
Tää muuten onkin mielenkiintoinen asia. Minusta alle 6kk ikäisen naudan paikka on navetassa eikä tuiskussa ja tuulessa.
Oon samaa mieltä.. Säännöissä vapaus on asetettu vaikka hyvän ruokinnan edelle. Laitumella elukka saa olla missä nälässä, kivikossa ja ötököiden syötävänä tahansa. Navetassa sillä täytyy olla ruokaa ja lattialle on asetettu aika hyvät normit..
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂
Tää muuten onkin mielenkiintoinen asia. Minusta alle 6kk ikäisen naudan paikka on navetassa eikä tuiskussa ja tuulessa.
Oon samaa mieltä.. Säännöissä vapaus on asetettu vaikka hyvän ruokinnan edelle. Laitumella elukka saa olla missä nälässä, kivikossa ja ötököiden syötävänä tahansa. Navetassa sillä täytyy olla ruokaa ja lattialle on asetettu aika hyvät normit..
Mä kato oon ilkeä kapitalisti. HUONOSTI VOIVA ELÄIN EI TUOTA TARPEEKSI EIKÄ KITUKASVUINEN! Eikä nälkään tapettu joka on särkenyt kintunsa jossain perine biotoopilla!
-
Nämä kaikki Termiksen ideat tuntuu olevan sellaisia, että itselle lisää ja muilta pois "Yleisen edun nimissä". Tosin tätä esiintyy laajemminkin tässä "busineksessa"
No ei minusta kasvinviljeliät olleet yhtään pahoillaan kun viime uudistuksessa kotieläintiloja "rokotettiin". Olivat jopa ILOISIA!
Viittaatko tässä siihen, että hyvinvointikorvauksen saadakseen piti jopa alkaa tekemään jotain? Esim. täyttää lain vaatimukset 😂
Tää muuten onkin mielenkiintoinen asia. Minusta alle 6kk ikäisen naudan paikka on navetassa eikä tuiskussa ja tuulessa.
Oon samaa mieltä.. Säännöissä vapaus on asetettu vaikka hyvän ruokinnan edelle. Laitumella elukka saa olla missä nälässä, kivikossa ja ötököiden syötävänä tahansa. Navetassa sillä täytyy olla ruokaa ja lattialle on asetettu aika hyvät normit..
Aikaisemmin tuo nimittäin oli "kaikki naudat jotka ovat täyttäneet 6kk 1.5 mennessä pitää päästää laitumelle 60/90 päiväksi." Nykyään kaikki yli 6kk olevat naudat on päästettävä laitumelle." Eli vaikka 2 päivää olisi laidunnus aika, niin se on opetettava laitumelle. Tämä minua ahdistaa. Varsinkin jos meinaa kasvattaa hiehon siemennys ikään 15 kk:ssa!
-
onko kukaan miettinny mitä siitä hiehosta tuloo sen poikimisen jälkeen? ettei vaan lehmä joka kaipaa ulos laitumelle tahi jalkatarhalle..
-
onko kukaan miettinny mitä siitä hiehosta tuloo sen poikimisen jälkeen? ettei vaan lehmä joka kaipaa ulos laitumelle tahi jalkatarhalle..
Paremmin se vuoden kahden puolta olemaan aidassa kun pari umpparia laittaa sinne malliksi kuin se 2kk ikäinen joka säntää joka suuntaan ja jota ei saa kiini kuin hirviseura kiväärin kanssa.
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.
Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.
Hmmm.. Olisko sittenkin ollu viisasta päästää se iivana tänne tekemään tilusjärjestelyä? Nyt oltais viron kanssa samalla viivalla. :D
-
Kasvinviljelyn tehokkuutta ajatellen lohkokoon moninkertaistaminen on ensimmäinen edellytys.
Suomeen olis haasteellista saada läheskään Viron lohkokokoa vaikka olis diktaattori joka jakais ne 5000 tilalle.
Virossa on keskimäärin 170 lypsävää maitotiloilla. Ei kaikilla tiloilla ole 50000 hehtaaria. On pieniä ja isoja. Isot tuottaa bulkkia ja pienet ovat erikoistuneet muuhun.
Tilakohtaisista aloista osaa sanoa, mutta lohkot on aivan jotain muutakuin suomessa.
Hmmm.. Olisko sittenkin ollu viisasta päästää se iivana tänne tekemään tilusjärjestelyä? Nyt oltais viron kanssa samalla viivalla. :D
Tuota tiedä, mutta on ainakin euro kokoa heti tilat.
-
Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".
Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.
Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.
Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.
No, turha uhoaminen pois.
Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.
Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.
-
Jos olisi muutama miljoona irtomania ei kyllä heti tulisi mieleen survoa niitä maatalouteen
-
Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".
Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.
Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.
Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.
No, turha uhoaminen pois.
Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.
Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.
Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.
-
Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".
Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.
Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.
Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.
No, turha uhoaminen pois.
Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.
Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.
Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.
Samalla kaikille vajaatuottoisille metsille ja metsälaitumille pitäisi antaa peltotuki
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.
Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.
Tuotanto saisi kehittyä markkinoiden ehdoilla kun veetieemelimäinen koivu ja tähti tukipolitiikka unohdetaan ja annetaan tehokuuden kasvaa. Virossa maatalousmaa maksaa kolmasosan Suomesta. Lohko koko on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Samoin kotieläintilojen eläin määrä. Ei me tällä nykyisellä systeemillä pärjätä kansainvälistä tuontia vastaan. Suomessa tuotantokustannus on jotain 35 senttiä keskimäärin. Virossa päästään 21 senttiin. Jenkeissä Kanadan rajalla 29 sentiin.
Suomessakin olisi lohkokoko isompi ja maatalousmaa halpaa, jos tilat olisi aikoinaan pakkokollektivisoitu ja kulakit kuskattu siperiaan. Ehkä siinäkin on jotain hyvää, että niin ei tehty.
-
Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".
Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.
Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.
Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.
No, turha uhoaminen pois.
Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.
Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.
Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.
Sekin riittäisi kun tarkasteltaisiin tukimäärää tukialueittain. Ja vertailuvuosi olisi EU:hun liittymisvuosi 1995.
-
Tuki vain peltohehtaareille. Saa viljellä vaikka mitä "hömppää".
Ei mitään alue, elukka tai litratukia. Eikä satovaatimuksia.
Silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa.
Sitten katotaan, kenen pallit ja pillut kestävät.
No, turha uhoaminen pois.
Mutta vasta silloin ollaan tasaväkisissä lähtöasemissa. Tilojen tuotantosuuntia joudutaan tosissaan miettimään ja valitettavasti vain rahamiehillä ja naisilla on varaa kilpailla maan hankinnassa keskenään.
Tarkoittaa julmaa rakennemuutosta.
Tätähän minä olen ehdottanut. Hehtaareille sama tuki oliko raivio tai ei. Sama kasvaako hömppää vai leipäviljaa. Ainoa että peltoalan mukaan tuki koko Suomessa pienenee tai suurenee.
Samalla kaikille vajaatuottoisille metsille ja metsälaitumille pitäisi antaa peltotuki
V....itut pitäisi. Koko metsätuki järjestelmä pitäisi purkaa kuten myös nämä perinne biotoopit!
-
Tuet viljeltyjen hehtaarien mukaan. Eli jos peltoala suomessa kasvaa, niin tuki per hehtaari pienenee koko maassa ja taas vastaavasti kasvaa kun pinta-ala vähenee.
Tuo kans mukaan, niin jokainen sais raivata niin paljon kuin sielu sietää, tämä vapaus olisi sopusoinnussa markkinatalouden kanssa. Raivausinto vähenisi, kun huomattaisiin että tuet laskee.
Myös hömppää saisi viljellä niin paljon kuin haluaa, mutta se vaikuttaisi tukiin, kun tuet sidottaisiin verotuksen maataloustuotteiden myyntituloihin. Eli jos ei ole myyntituloja, ei saisi tukiakaan.
Tarkoittanee että tilakohtainen tuki alenee kun ko. tilan raiviot tulevat jakamaan tilan tukipottia. Jäis veetieemeleitäkin yks kitinän aihe pois. Mutta epäilemättä kitinän kokonaismäärä muuttuisi miksikään.
Tuotanto saisi kehittyä markkinoiden ehdoilla kun veetieemelimäinen koivu ja tähti tukipolitiikka unohdetaan ja annetaan tehokuuden kasvaa. Virossa maatalousmaa maksaa kolmasosan Suomesta. Lohko koko on ihan jotain muuta kuin Suomessa. Samoin kotieläintilojen eläin määrä. Ei me tällä nykyisellä systeemillä pärjätä kansainvälistä tuontia vastaan. Suomessa tuotantokustannus on jotain 35 senttiä keskimäärin. Virossa päästään 21 senttiin. Jenkeissä Kanadan rajalla 29 sentiin.
Suomessakin olisi lohkokoko isompi ja maatalousmaa halpaa, jos tilat olisi aikoinaan pakkokollektivisoitu ja kulakit kuskattu siperiaan. Ehkä siinäkin on jotain hyvää, että niin ei tehty.
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
-
https://www.youtube.com/watch?v=9o7Rrj3o_p0
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
Ei se keskisato Saksassa taida paljon kuudesta tonnista nousta?
Suomessa 7-8 tonnia ei ole ison vaivan takana kuitenkaan.
Tää tukipolitiikka ei vaan kannusta tuottamaan paljon yli viittä tonnia/ha, sit on fiksua ruveta jo jarruttelemaan satomäärää.
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
Ei se keskisato Saksassa taida paljon kuudesta tonnista nousta?
Suomessa 7-8 tonnia ei ole ison vaivan takana kuitenkaan.
Tää tukipolitiikka ei vaan kannusta tuottamaan paljon yli viittä tonnia/ha, sit on fiksua ruveta jo jarruttelemaan satomäärää.
Sehän tässä on. Ei kannusteta tuottamaan tehokaasti. Ei minua ainakaan huvita 10 hehtaaria kyntää jos 5 hehtaarilta saman tulon tai jopa paremman saa.
-
Suomalainen tukipolitiikka on tehottomuuden tukemista.
-
Aika outoa että maanviljelijät ajaa täällä maataloustukien poistamista, kun työttömyyskorvauksilla, asumistuilla, elatustuilla, toimeentulotuilla ym. ym... elelevät ajelee uusilla mersuilla päivät pitkät liituraidat päällä rantahuvilan ja omakodin väliä, kunha ehtivät ulkomaan- ja ravintelimatkoiltaan.
-
Aika outoa että maanviljelijät ajaa täällä maataloustukien poistamista, kun työttömyyskorvauksilla, asumistuilla, elatustuilla, toimeentulotuilla ym. ym... elelevät ajelee uusilla mersuilla päivät pitkät liituraidat päällä rantahuvilan ja omakodin väliä, kunha ehtivät ulkomaan- ja ravintelimatkoiltaan.
Voidaan nekin poistaa.
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän!
Suomen maatalous on peltopinta-alalla mitattuna EU:n keskitasoa. Taakse jäävät mm. Hollanti, Irlanti, Belgia, Espanja, Portugali, Italia, Unkari, Itävalta ja Puola, jotka ovat merkittäviä elintarvikkeiden tuottajia ja myös viejiä. Myös Norja ja Sveitsi pärjäilevät Suomea pienimuotoisemman maatalouden kanssa, vaikka mitään asutus- ja rintamamiestiloja ei tarvinnut maailmansotien jälkeen perustaa.
On totta, että torpparivapautus, maanhankintalaki, siirtolaisten asuttaminen ja rintamiestilat pienensivät tilakokoa ja aiheuttivat takapakkia rakennekehitykselle, mutta aloimme heti, kun asutustoiminta saatiin päätökseen, juosta tuota takamatkaa kiinni länsieurooppalaisittain aivan ennen näkemättömällä vauhdilla. Niin kovalla vauhdilla, että maamme ei itse pystynyt työllistämään ja asuttamaan maalta muuttavaa väestöä, vaan se valui kymmenin tuhansin ulkomaille - lähinnä tietysti Ruotsiin.
Vuonna 1990 Suomen maatilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Hollannissa. Vain 20 vuotta myöhemmin Hollannin tilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Suomessa. Edelleen 2010-luvulla tilojen määrä putoaa lähes 5 % vuosivauhtia. Tilojen keskikoko kasvaa Suomessa hehtaarin ja lehmän vuosivauhtia.
Tilojen keskikoolla mitattuna Suomi sijoittuu Euroopassa puolen välin tietämille siitäkin huolimatta, että monissa jäsenmaissa tilakokoa kasvatti sosialistisella kaudella suoritettu pakkokollektivisointi - siis täysin päinvastainen toimi kuin mitä tehtiin meillä - ja täysin päinvastaisistä syistä. Suomi onnistui sammuttamaan vallankumouksen kipinän tekemällä maattomista omistavaa luokkaa. Sosialistinen kokeilu ei päinvastoin ponnistelemalla saanutkaan hävitettyä ihmisen kaipuuta itsenäiseen työntekoon ja kapitalistiseen omistamisen unelmaan.
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän!
Suomen maatalous on peltopinta-alalla mitattuna EU:n keskitasoa. Taakse jäävät mm. Hollanti, Irlanti, Belgia, Espanja, Portugali, Italia, Unkari, Itävalta ja Puola, jotka ovat merkittäviä elintarvikkeiden tuottajia ja myös viejiä. Myös Norja ja Sveitsi pärjäilevät Suomea pienimuotoisemman maatalouden kanssa, vaikka mitään asutus- ja rintamamiestiloja ei tarvinnut maailmansotien jälkeen perustaa.
On totta, että torpparivapautus, maanhankintalaki, siirtolaisten asuttaminen ja rintamiestilat pienensivät tilakokoa ja aiheuttivat takapakkia rakennekehitykselle, mutta aloimme heti, kun asutustoiminta saatiin päätökseen, juosta tuota takamatkaa kiinni länsieurooppalaisittain aivan ennen näkemättömällä vauhdilla. Niin kovalla vauhdilla, että maamme ei itse pystynyt työllistämään ja asuttamaan maalta muuttavaa väestöä, vaan se valui kymmenin tuhansin ulkomaille - lähinnä tietysti Ruotsiin.
Vuonna 1990 Suomen maatilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Hollannissa. Vain 20 vuotta myöhemmin Hollannin tilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Suomessa. Edelleen 2010-luvulla tilojen määrä putoaa lähes 5 % vuosivauhtia. Tilojen keskikoko kasvaa Suomessa hehtaarin ja lehmän vuosivauhtia.
Tilojen keskikoolla mitattuna Suomi sijoittuu Euroopassa puolen välin tietämille siitäkin huolimatta, että monissa jäsenmaissa tilakokoa kasvatti sosialistisella kaudella suoritettu pakkokollektivisointi - siis täysin päinvastainen toimi kuin mitä tehtiin meillä - ja täysin päinvastaisistä syistä. Suomi onnistui sammuttamaan vallankumouksen kipinän tekemällä maattomista omistavaa luokkaa. Sosialistinen kokeilu ei päinvastoin ponnistelemalla saanutkaan hävitettyä ihmisen kaipuuta itsenäiseen työntekoon ja kapitalistiseen omistamisen unelmaan.
Tässä taas unohtui se ettei tilakoon kasvaessa pienet tilat ole hävinnyt minnekään. Ne vain ovat erikoistuneet muuhun. Esim. Maatila matkailuun tai suoramyyntiin. Suomessa sääntely tahtoo sen estää.
-
On tolla termospullolla vaikiaa, kun pikkutilat ei ympäriltä ymmärrä lopettaa ja "lahjoittaa" sille parillatonnilla/ha maitaan höpöheinämaiksi, kun kaikki rintamaat menee oikeille isotilallisille viljelijöille kovaan hintaan viljapelloiksi. :D
-
Ei siihen sosialismiä tarvita! Suomi on varmaan maapallon ainoa valtio missä on tilojen pirstominen ollut sallittua.
Kerro lisää faktoja näistä säännöksistä ja laeista ulkomailla. Ja myös voisit tarkentaa, miten tämänhetkien tilakoon kasvu ja tilojen lukumäärän väheneminen Suomessa tukee teoriaasi siitä, että tilojen pirstomista olisi laajalti olemassa Suomessakaan ?
-SS-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän!
Suomen maatalous on peltopinta-alalla mitattuna EU:n keskitasoa. Taakse jäävät mm. Hollanti, Irlanti, Belgia, Espanja, Portugali, Italia, Unkari, Itävalta ja Puola, jotka ovat merkittäviä elintarvikkeiden tuottajia ja myös viejiä. Myös Norja ja Sveitsi pärjäilevät Suomea pienimuotoisemman maatalouden kanssa, vaikka mitään asutus- ja rintamamiestiloja ei tarvinnut maailmansotien jälkeen perustaa.
On totta, että torpparivapautus, maanhankintalaki, siirtolaisten asuttaminen ja rintamiestilat pienensivät tilakokoa ja aiheuttivat takapakkia rakennekehitykselle, mutta aloimme heti, kun asutustoiminta saatiin päätökseen, juosta tuota takamatkaa kiinni länsieurooppalaisittain aivan ennen näkemättömällä vauhdilla. Niin kovalla vauhdilla, että maamme ei itse pystynyt työllistämään ja asuttamaan maalta muuttavaa väestöä, vaan se valui kymmenin tuhansin ulkomaille - lähinnä tietysti Ruotsiin.
Vuonna 1990 Suomen maatilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Hollannissa. Vain 20 vuotta myöhemmin Hollannin tilojen keskikoko oli neljänneksen pienempi kuin Suomessa. Edelleen 2010-luvulla tilojen määrä putoaa lähes 5 % vuosivauhtia. Tilojen keskikoko kasvaa Suomessa hehtaarin ja lehmän vuosivauhtia.
Tilojen keskikoolla mitattuna Suomi sijoittuu Euroopassa puolen välin tietämille siitäkin huolimatta, että monissa jäsenmaissa tilakokoa kasvatti sosialistisella kaudella suoritettu pakkokollektivisointi - siis täysin päinvastainen toimi kuin mitä tehtiin meillä - ja täysin päinvastaisistä syistä. Suomi onnistui sammuttamaan vallankumouksen kipinän tekemällä maattomista omistavaa luokkaa. Sosialistinen kokeilu ei päinvastoin ponnistelemalla saanutkaan hävitettyä ihmisen kaipuuta itsenäiseen työntekoon ja kapitalistiseen omistamisen unelmaan.
Tässä taas unohtui se ettei tilakoon kasvaessa pienet tilat ole hävinnyt minnekään. Ne vain ovat erikoistuneet muuhun. Esim. Maatila matkailuun tai suoramyyntiin. Suomessa sääntely tahtoo sen estää.
Tiloja on hävinnyt lähes 300 000 sen jälkeen, kun minä synnyin. Kai siellä nyt muutama pientilakin on joukossa.
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
-
Samaa mieltä alpon kans.
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
Periaatteessa koko kriisi ongelma on luomalla luotu. vuoteen 95 asti ei saanut tehdä kuin 20 lehmän navetoita. Tai no sai omalla rahalla ja siihen ei saanut sitten rahoitusta. Nyt pitää tehdä jo heti 2-4 robon navetta että saat paperilla näyttämään kauniilta vaikka toteutuksen riskit oikeasti on suuret loikatessa 20 lehmän puuhalasta 200 lehmään.
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
Periaatteessa koko kriisi ongelma on luomalla luotu. vuoteen 95 asti ei saanut tehdä kuin 20 lehmän navetoita. Tai no sai omalla rahalla ja siihen ei saanut sitten rahoitusta. Nyt pitää tehdä jo heti 2-4 robon navetta että saat paperilla näyttämään kauniilta vaikka toteutuksen riskit oikeasti on suuret loikatessa 20 lehmän puuhalasta 200 lehmään.
No mitenkäs se markkinatalous ? Lainaus t2 kommentista; "Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen."
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
Periaatteessa koko kriisi ongelma on luomalla luotu. vuoteen 95 asti ei saanut tehdä kuin 20 lehmän navetoita. Tai no sai omalla rahalla ja siihen ei saanut sitten rahoitusta. Nyt pitää tehdä jo heti 2-4 robon navetta että saat paperilla näyttämään kauniilta vaikka toteutuksen riskit oikeasti on suuret loikatessa 20 lehmän puuhalasta 200 lehmään.
No mitenkäs se markkinatalous ? Lainaus t2 kommentista; "Minkäs sille mahtaa jos maidontuottajat on niin fiksuja että omistavat jalostavan teolisuuden. Eli kuuluu kaikki markkinatalouteen."
Niin eli tukipolitiikka jarrutti rakenne kehitystä. Mikä esti 60 luvulta lähtien rakenne muutoksen ja tila koon kasvun. Meillä muuten on rakennettu OMALLA rahalla tuo 40 lehmän puuhala. Olimme siihen aikaan niin ISO tila ettei tar***** valtion ALMUJA!
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
Samaa mieltä, monilla vaan tuntuu nykypäivänä olevan tyylinä paljon lisää pinta-alaa ja äkkiä. Ja mitä olen nyt sivusta seurannut tälläistä kiirelaajentajaa, pinta-ala on moninkertaistunut alusta ja puheissa ollaan isoa isäntää...todellisuus on sitä että ympäri pitäjää ajellaan kaikkien vuokrattujen kuraprunnien perässä ja mistään ei meinaa jäädä mitään käteen, urakoidaan muille yötämyöten että saadaan edes jostain rahaa ja omat pellot jää hoitamatta. Pidemmänpäälle tuo ei voi tehdä pelloille eikä isännälle hyvää.
Tilakoko ei kyllä vaikuta siihen satosasoon juurikaan, se jyvä kun ei tiedä millaisilla koneilla sitä käsitellään. Enemmän ratkaisee isännän otteet ja se missä kunnossa maa on. Eikä sekään mielestäni siihen yrittämiseen vaikuta ainakaan negatiivisesti jos on osa-aikajussi, siinä on jotain mihin suhteuttaa asioita kun saa tuloja myös maatalouden ulkopuolelta.
-
No otetaan esimerrki. Asutus laki sodan jälkeen määräsi "Tila josta lohkotaan ei saa jäädä pienemmäksi kuin siitä muodostettavat tilat" Keski-suomessa eräs 2500 hehtaarin kartano pilkottiin, niin että lopulta sen pinta-ala oli enää 250 hehtaaria. Tämäkö ei ole pirstomista. DSama kansalaissodan jälkeen muodostetut torpat. Sitä ennen sarkajaot ja isojaot. Onko muualla samalaisia pirstomisia harastettu?
On varmaan tuohon aikaan ollut vähän pakko toteuttaa tuollaiset järjestelyt vaikkei siinä välttämättä järkeä nyt ajatellen ole ollutkaan. Silloin ei sitä työtä ja toimeentuloa ole ollut muualta saatavissa toisin kuin nyt. Palkkatöissä juostaan 11kk ja sitten se kesäloma kuukausi ja vapaa päivät käytetään sen perintötilan romujen ja peltotilkkujen kanssa. Varmasti vaimo ja lapset tykkäisi jos isäntä olisi joskus kotonakin ja pomo tykkäisi jos se alainen olisi 100% työssä eikä torkkuisi jossain nurkassa kun on yön painanut niitä tilan töitä.
En mä kiistäkkään tilojen jakamisen vältämättömyyttä. Kun nyt tutkii ja miettii tuotantoa Suomessa ja muualla, nyt ja ennen. Verraten tilakokojen kehitykseen, niin olemme ainakin 100 vuotta jäljessä. Kaiken lisäksi koko ajan jäämme enemmän ja enemmän! Miten me kohta pärjätään maataloudessa mitenkään muulle maailmalle kun Saksassakin vedetään 20 tonnin hehtaari satoja vehnästä. Täällä pästään hikiseen 4 tonniin!
ja liian nopeasti kasvaneet tilat näyttäisivät olevan suurimmissa vaikeuksissa.... kriisitukia ja nyt tänä vuonna huonoissa korjuukeleissä jäi satoa peltoon ehkä enempi? Investointien kanssa samanlaista ongelmaa, tehdään uutta vaikka vanhakaan ei ole itseään maksanut. Yleensä rakennuskanta jää ilman käyttöä, kun pellot myydään. Rakennemuutos maksaa ja vaatii aikaa.
Satotasoista ei voi yleistystä tehdä tilakoon mukaan, lähinnä yrittämisen taso on isoilla tiloilla ymmärrettävästi suurempi. Monella pienellä tilalla tehokkuus ja yksikkökohtainen kannattavuus on ihan kelvollista ja tilan työt tehdään huolellisesti.
Samaa mieltä, monilla vaan tuntuu nykypäivänä olevan tyylinä paljon lisää pinta-alaa ja äkkiä. Ja mitä olen nyt sivusta seurannut tälläistä kiirelaajentajaa, pinta-ala on moninkertaistunut alusta ja puheissa ollaan isoa isäntää...todellisuus on sitä että ympäri pitäjää ajellaan kaikkien vuokrattujen kuraprunnien perässä ja mistään ei meinaa jäädä mitään käteen, urakoidaan muille yötämyöten että saadaan edes jostain rahaa ja omat pellot jää hoitamatta. Pidemmänpäälle tuo ei voi tehdä pelloille eikä isännälle hyvää.
Tilakoko ei kyllä vaikuta siihen satosasoon juurikaan, se jyvä kun ei tiedä millaisilla koneilla sitä käsitellään. Enemmän ratkaisee isännän otteet ja se missä kunnossa maa on. Eikä sekään mielestäni siihen yrittämiseen vaikuta ainakaan negatiivisesti jos on osa-aikajussi, siinä on jotain mihin suhteuttaa asioita kun saa tuloja myös maatalouden ulkopuolelta.
Rakennemuutoksesta saattiin aikaan hallitsematon. Kukaan ei tahdo rahoittaa sitä hallittua rakenne muutosta. Eri alueilla Suomessa tahtoo olla eri kanta rahoitetaanko vai ei.
-
Vieläkinkö on se ISON TILAN OMALLA RAHALLA rakennettu 40 lehmän puuhala.
Muut menee oikeelta ja vasemmalta ohi.
Joku tarttis saada maksamaan, kun t2 oikein tuottaa.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
Sinustahan on sitten syytä aloittaa vähentäminen, kaksikymmentä entisen isontalon 40 lehmän karjaa, niin johan on 800 lehmän yksikkö, joka voisi olla lähempänä Idaholaisen keskimääräisen tilan kokoa.
Ei muutaman hehtaarin pikkupalstoista ole 10000 ha:n tehotilan lähtökohdaksi, tarvitsee jo 500 ha:n pikkutiloja kasvaakseen.
-SS-
-
Joo kyllä lähesmelkein kajahtanut raivoaminen siitä, että joku ei vapaaehtoisesti anna maata tukimyllyksi "tehoviljelijälle" , on Suomen olosuhteissa melko kaukaa haettu ajatus.
Laitanpa tässä Suomen maidontuotannon ykköstykin, Kiuruveden tyypillisen satelliittikuvan noin 250 ha alueesta:
(http://www.viistonninen.com/muut/Kiuruvesi_map.jpg)
Sitten harvaanasutun Wisconsinin yhden pienehkön perhetilan ympäristö:
(http://www.viistonninen.com/muut/Wisconsin_map.jpg)
Tämä pienehkö amerikkalainen perhetila on myös Youtubessa, "How Farms Work" . Kusterin perhe viljelee noin 1000 eekkeriä, on entinen lypsykarjatila, nyt päätilan omistaja-isä käy akkutehtaassa töissä, pojat Travis ja Ryan ovat siinä omilla vuokrapalstoillaan, Travisin puoliso käy tehtaassa töissä, Ryan tekee kaikkea keikkaa maatalousalalla, tekevät yksillä koneilla työt. Maissia ja soijapapua, sekä heinää vasikankasvattamoon. Elämä ei ole todellakaan suureellista, vaikka Suomessa 500 ha:n tila on jo olevinaan hyvinkin suuri, tuolla koneet ovat yllättävän iäkkäitä, puimuri lähes 30-vuotias, uusin traktori on viisivuotias, seuraavaksi uusin 20-vuotias.
How Farms Work Youtube-kanava (https://www.youtube.com/user/Ryanfun1)
-SS-
-
Jos ei tilakokoa pysty kasvattamaan peltoa ostamalla sopivaan hintaan, on syytä päästää irti laajennus kiimasta. Vuokraaminenkin on vähä ittellensä *****iluu. Hulluja vuokria maksetaan ja ollaan niin olevinaan ja ihan kun olis kiukkusia kun viljelen. Velkasaneerauksien kautta vaan uutta broileritallia pystyyn sellasta se on rakennemuutos suomessa.Ei tällästä suomea ja usa:ta voi verrata mitenkään järkevästi.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?
Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia :)
-
Jos ei tilakokoa pysty kasvattamaan peltoa ostamalla sopivaan hintaan, on syytä päästää irti laajennus kiimasta. Vuokraaminenkin on vähä ittellensä *****iluu. Hulluja vuokria maksetaan ja ollaan niin olevinaan ja ihan kun olis kiukkusia kun viljelen. Velkasaneerauksien kautta vaan uutta broileritallia pystyyn sellasta se on rakennemuutos suomessa.Ei tällästä suomea ja usa:ta voi verrata mitenkään järkevästi.
Noinhan sen pitäisi mennä jos se laskukone pysyy hyppysissä edes jollain tavalla, se ei vaan näytä olevan mitenkään mahdollista kun pitää koittaa kaikki postimerkin kokoisetkin läntit haalia 30km säteeltä. Vuokraaminen on vähän niin ja näin, paljoa ei voi panostaa ylimääräistä kun se hyöty voi muutaman vuoden päästä valua johonkin muualle.
Tuo laajennuskiima pitää sitä pellon hintaa ylhäällä, aina löytyy ne pari pöhveliä kun alkaa huutaa kilpaa viimeiseen asti... Tämä kun saataisiin vähän laantumaan niin se pellon hintakin varmaan järkevöityisi.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?
Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia :)
jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?
Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia :)
jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.
sun esimerkki meni taas viljapuolelle.... kun alkuperäinen kysymys on siitä, että jos valitaan ympyrän keskipisteeksi vaikka Riihimäki, niin kehältä löytyy etelästä virolainen maitotila (21 senttiä/litra) ja pohjoisen virkaveljen tuotantokustannus (35 senttiä/litra) on 14 senttiä enemmän, mistä tämä johtuu?
Jos muutaman lehmän koittaisi siirtää etelästä pohjoiseen, niin lypsäisikö se siellä pohjoisessa halvempaa maitoa? :)
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?
Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia :)
jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.
sun esimerkki meni taas viljapuolelle.... kun alkuperäinen kysymys on siitä, että jos valitaan ympyrän keskipisteeksi vaikka Riihimäki, niin kehältä löytyy etelästä virolainen maitotila (21 senttiä/litra) ja pohjoisen virkaveljen tuotantokustannus (35 senttiä/litra) on 14 senttiä enemmän, mistä tämä johtuu?
Jos muutaman lehmän koittaisi siirtää etelästä pohjoiseen, niin lypsäisikö se siellä pohjoisessa halvempaa maitoa? :)
No suomessa pelto maksaa 3 kertaa enemmän kuin virossa. Samalla Virossa voidaan viljellä maissia ja sinimailasta varmemmin kuin Suomessa. Se virolainen maitotila on kokoluokkaa n.2500 lypsävää. Suomessa ehkä 500-600. palkataso eri. Siitähän se ero alkaa syntyä.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
avaatko vähän mikä tilakoon kasvaessa aiheuttaisi noin suuren tuotantokustannusten aleneman?
Viljapuolella asia menee kutakuinkin niin, että 200 ha tilan puimuri maksaa 100 k€, 100 ha tilalla 50 k€ ja 50 ha tilalla enää 10 k€.... pääomakustannus pienenee, mutta hikiläikät isännän paidassa on pienemmällä tilalla isommat. Pienillä koneilla ajetaan pellolla, isommilla joskus tielläkin. Tilakohtainen tulo pienellä on pienempi, mutta tuotantokustannus kilolta ei juuri muutu....pienen tilan isäntä joutuu ajamaan enempi taksia :)
jos peltoala on 200kpl hehtaarin läntissä, niin pitää olla 300k€ puimuri. Mutta jos ne on yhdessä 200 hehtaarin läntissä riittää 50k€.
sun esimerkki meni taas viljapuolelle.... kun alkuperäinen kysymys on siitä, että jos valitaan ympyrän keskipisteeksi vaikka Riihimäki, niin kehältä löytyy etelästä virolainen maitotila (21 senttiä/litra) ja pohjoisen virkaveljen tuotantokustannus (35 senttiä/litra) on 14 senttiä enemmän, mistä tämä johtuu?
Jos muutaman lehmän koittaisi siirtää etelästä pohjoiseen, niin lypsäisikö se siellä pohjoisessa halvempaa maitoa? :)
Aivan varmasti, jos siirtää myös sen virolaisen kustannustason.
-
Minä en taas ymmärrä yhtään mitään. Miksi minä en saa viljellä omaa 50 ha peltoalaa niin kuin haluan. Kaikille sama tuki. Suomessa on vääristynyt laskentatapa maidontuotannossa kun lasketaan paljonko tulee maitoa/lehmä. Uudessa- Seelannissa lasketaan paljonko tulee maitoakuiva-aineena kg/ha, Tanskassa lasketaan paljonko tulee sianlihaa/ha. Tästä huomataan että jalostetaan pellolta tulevaa tuotetta lihaksi/maidoksi jne. Nyt tukipolitiikalla ohjataan Suomessa koko ajan vääristymään tuota tuottoa. Jos kaikilla olisi sama tuki pellolle niin silloinhan markkinatalous ohjaa parhaimmat kaverit hakemaan pellolle parhaimman tuoton. Joku voi saada sen maidon kautta, sianlihan, ohran tai sitten höppäheinän kautta. Ja muistakaa, tämä on provosointia mutta näinkin voi ajatella.
-
USA:ssa seitsemän eniten maitoa tuottavan osavaltion lypsykarjatilojen keskilehmäluku on 740, tuottavat 60000 miljoonaa litraa.
Suomessa vastaava luku lienee 2300 miljoonaa litraa, keskilehmäluvulla 40 tai sinne suuntaan. Suomen uusimmat ns. "tehoyksiköt", 250-700 lypsylehmää, jäävät vieläkin kooltaan pienemmäksi kuin kuin maidon massatuotannossa.
Kelpaa siinä suomalaisen tehotuottajan nostella jalkojansa ja uhitella ampuvansa kaikki pientuottajat kuopan reunalle.
-SS-
Tätähän olen yrittänyt tuoda esille. Meillä tuotantokustannus luokkaa 35 senttiä litra. USASSA 29 senttiä. Virossa 21 senttiä. Tilakokoa on pakko kasvattaa tai maatalous loppuu Suomesta tällä tahdilla.
eiköhän tämä ole taputeltu jo muutenkin... maidon kulutus laskee maailmassa ja täälläkin kun maahanmuuttajien seuraavat aallot alkaa vaikuttaa perimään :)
lähde wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Laktoosi-intoleranssi:
Arvioiden mukaan 75 % maailman väestöstä on laktoosi-intolerantteja lapsuusiän jälkeen. Laktoosi-intoleranssi vaihtelee maantieteellisesti: Pohjois-Euroopassa laktoosi-intolerantteja on noin 5 % väestöstä, kun taas joissain Aasian ja Afrikan maissa jopa yli 90 %. Suomalaisista aikuisista noin 83 % pystyy käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin
-
Minä en taas ymmärrä yhtään mitään. Miksi minä en saa viljellä omaa 50 ha peltoalaa niin kuin haluan. Kaikille sama tuki. Suomessa on vääristynyt laskentatapa maidontuotannossa kun lasketaan paljonko tulee maitoa/lehmä. Uudessa- Seelannissa lasketaan paljonko tulee maitoakuiva-aineena kg/ha, Tanskassa lasketaan paljonko tulee sianlihaa/ha. Tästä huomataan että jalostetaan pellolta tulevaa tuotetta lihaksi/maidoksi jne. Nyt tukipolitiikalla ohjataan Suomessa koko ajan vääristymään tuota tuottoa. Jos kaikilla olisi sama tuki pellolle niin silloinhan markkinatalous ohjaa parhaimmat kaverit hakemaan pellolle parhaimman tuoton. Joku voi saada sen maidon kautta, sianlihan, ohran tai sitten höppäheinän kautta. Ja muistakaa, tämä on provosointia mutta näinkin voi ajatella.
Eikö tuo nyt ole vähän väärin ajatella paljon tulee per hehtaari mitäkin muuta kuin siellä pellolla kasvatettavaa tavaraa? Eli eiköhän niitä maitolitroja ole järkevä laskea eläinten mukaan ja lihoja eläinpaikkojen mukaan.
Kyllä se mulle käy, että pistetään kaikille sama tuki pelloille. Eläinkorotus pois, luomutuki pois, hömppätuet pois jne. Samalla tasataan pohjoisen ja etelän erot. Eipähän kannata viedä sitä viljelyä enää tundralle.
-
mutta tulooko tuosta kato suomen kansalle? loppuu leipä ja muu alta aika yksikön..
-
Kyllä se mulle käy, että pistetään kaikille sama tuki pelloille. Eläinkorotus pois, luomutuki pois, hömppätuet pois jne. Samalla tasataan pohjoisen ja etelän erot. Eipähän kannata viedä sitä viljelyä enää tundralle.
itse taas kannatan koko euroopan alueelle samaa tukea, esim 150€/ha välittämättä siitä mitä siellä pellolla kasvaa ja missä se sijaitsee. Katotaan sit missä se viljely kannattaa.
-
mutta kannattaako se sit kuiteskaan? alkaa joku veeti taas itkiä että tulot tippuu...
-
Kyllä se mulle käy, että pistetään kaikille sama tuki pelloille. Eläinkorotus pois, luomutuki pois, hömppätuet pois jne. Samalla tasataan pohjoisen ja etelän erot. Eipähän kannata viedä sitä viljelyä enää tundralle.
itse taas kannatan koko euroopan alueelle samaa tukea, esim 150€/ha välittämättä siitä mitä siellä pellolla kasvaa ja missä se sijaitsee. Katotaan sit missä se viljely kannattaa.
Ajatus tuokin. Itse en osaa kantaa ottaa, mutta sen olen huomannut niinkuin varmaan moni muukin, että vaikka sitä ollaan yhteistä EU:ta niin ei täällä päde samat markkinat. Viljasta maksetaan edelleen vähemmän ja niin oli esim. sianlihastakin tässä kesällä.
-
Kyllä se mulle käy, että pistetään kaikille sama tuki pelloille. Eläinkorotus pois, luomutuki pois, hömppätuet pois jne. Samalla tasataan pohjoisen ja etelän erot. Eipähän kannata viedä sitä viljelyä enää tundralle.
itse taas kannatan koko euroopan alueelle samaa tukea, esim 150€/ha välittämättä siitä mitä siellä pellolla kasvaa ja missä se sijaitsee. Katotaan sit missä se viljely kannattaa.
Ajatus tuokin. Itse en osaa kantaa ottaa, mutta sen olen huomannut niinkuin varmaan moni muukin, että vaikka sitä ollaan yhteistä EU:ta niin ei täällä päde samat markkinat. Viljasta maksetaan edelleen vähemmän ja niin oli esim. sianlihastakin tässä kesällä.
Ois kiva tietää mitä tukia muualla euroopassa maksetaan ja millä momentilla viennille. Saksakin tuottaa sianlihaa 120 tarpeestaan. Eli tuo 20 pinnaa päätyy markkinoille. Viedäänkö vain tuo 20% ale hinnoilla vai mitenkä?
-
Kyllä se mulle käy, että pistetään kaikille sama tuki pelloille. Eläinkorotus pois, luomutuki pois, hömppätuet pois jne. Samalla tasataan pohjoisen ja etelän erot. Eipähän kannata viedä sitä viljelyä enää tundralle.
itse taas kannatan koko euroopan alueelle samaa tukea, esim 150€/ha välittämättä siitä mitä siellä pellolla kasvaa ja missä se sijaitsee. Katotaan sit missä se viljely kannattaa.
Ajatus tuokin. Itse en osaa kantaa ottaa, mutta sen olen huomannut niinkuin varmaan moni muukin, että vaikka sitä ollaan yhteistä EU:ta niin ei täällä päde samat markkinat. Viljasta maksetaan edelleen vähemmän ja niin oli esim. sianlihastakin tässä kesällä.
Ois kiva tietää mitä tukia muualla euroopassa maksetaan ja millä momentilla viennille. Saksakin tuottaa sianlihaa 120 tarpeestaan. Eli tuo 20 pinnaa päätyy markkinoille. Viedäänkö vain tuo 20% ale hinnoilla vai mitenkä?
Todennäköisesti oletat jotakin ihmeellistä.
-SS-