Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 15

Aiheet - Paalaaja

Vuosiloman pidentäminen viikolla edesauttaisi työllisyyden kohentumista, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Reilu avaus, eikö vain?

Pidentyneen kesäloman työt voisi palkata tekemään työttömän rautakouran.

Reilua, eikö vain?

Kaverillekin töitä, ja itselle viikon verran lisää aikaa ladata akkuja työnantajan toimissa tehokkuudeksi jalostettavaksi.

Reilua ja pyyteetöntä, eikö vain?

Reilukerho on taas kokoontunut, ja proletariaatin eliitti taputtaa!

"Metalliliitto tavoittelee vuosiloman pidentämistä ilman että työntekijöiden ansiotasoa lasketaan. Liittokokous päätti asiasta viime toukokuussa. Oletteko todella tosissanne, puheenjohtaja Riku Aalto (sd)?"

”Kyllä me olemme tosissamme. Tämä kuului jo viime neuvottelukierroksella Metalliliiton sekä STTK:laisen ammattiliitto Pron ja akavalaisen YTN:n yhteisiin tavoitteisiin.”

Tavoite on siis mielestänne realistinen tässä taloustilanteessa, vaikka työnantajien EK puhuu jopa palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä?

”Kannattaa myös kysyä, ovatko EK:n palkanalennuspuheet realistisia. Työnantajilla on omat tavoitteensa ja meillä omamme. Kyseessä on siis Metalliliiton liittokokouspäätös, ei minun päätökseni. Liittokokous linjaa tavoitteitamme.

LAINAUKSET: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/metalliliiton-riku-aalto-viikko-lisaa-vuosilomaa

Eiköhän pojat puhalleta yhteen hiileen ja ryhdytä mekin lomailemaan viikon verran lisää vuodessa?
Vaan kuka me saataisiin maksamaan siltä viikolta palkka?

Joulun ja uuden vuoden tienoossa Vapaa sana osiolla käytiin hyvää keskustelua. Aihealueet ja sanojat vaihtelivat, keskustelu kulki. Ei oltu monessakaan kohdassa samaa mieltä, mutta argumentoitiin lukuisia teemoja väkevästi. "Joulurauha" vallitsi, keskustelu polveili ja eteni.

Tätä edelsi joulun alla jokunen viikko, joina edes pitkällä kepillä tähän osioon ei tehnyt mieli tarttua: Tarjolla oli taattua ja nähtyä vuosikausia pyöriteltyä sontaa, valtaosin yhdestä ja samasta luukusta. Nyt tilanne näyttää valitettavasti jälleen luisuvan samaan lohduttomaan tilaan: Yksi ja sama nimerkkimerkki on mm. kuluneen vuorokauden aikana aloittanut 13 uuttaa aihetta. Ja kuten Talojuhani oma-aloitteisesti ja henkilöihin menevää kaunaa uhoten itsekin asian ilmaisi: juuri hänen bannaamisensa palstalta toi "joulurauhan" ja tilaa asialliselle keskustelulle.

Hyvä Weppimasteri!

Anna meille mahdollisuus keskusteluun alkaneena vuonna: bannaa mainittu räyhänhenki ja hengenheimolaisensa, ja mielummin pysyvästi.
Vaihtoehtoisena keinona voisi olla seuraavanlainen rajaus:
Maksimissaan neljä aloitusta per keskustelija, per osio, per vuorokausi.

Allekirjoittaneet:

Paalaaja, (ei itsekään viaton)



Alla erään kokeneen suomalaisen vaikuttajan puheenvuoro. Lukekaapa teksti, ja miettikää analyysia. Kommentoikaa, ja tutkikaa kirjoittajan identiteetti vasta sen jälkeen alla olevasta linkistä.

Taloudessa ei ole paluuta entiseen

Suomessa ja Euroopassa pitää nyt uskaltaa tehdä päätöksiä, jotka eivät aina ole kansalaisten mieleen.


Suomi elää keskellä vaikeaa talouskriisiä, joka on kestänyt jo yli neljä vuotta. Uskomme yhä, että piina on tilapäinen ja palaamme entiseen, kunhan eurooppalainen rahoitusjärjestelmä saadaan vakautetuksi ja muiden euromaiden velkaongelmat kuriin. Se on väärä ja vaarallinen oppi. Paluuta vanhaan ei ole.

Kehittyneen maailman talouskriisin juuret eivät ole pankkien holtittomassa riskinotossa, valtioiden huonossa taloudenpidossa tai kehnoissa suhdanteissa. Ongelmien ydin on läntisen hyvinvoinnin perustan jo pitkään jatkunut hiipuminen.

Rakenteelliset heikkoudet sekä globaalin kilpailukyvyn heikentyminen ovat peittyneet yksityisen ja julkisen velanoton luomaan kuplaan samaan tapaan kuin Suomessa 1980-luvun lopulla.

Nyt lysti on loppu – Atlantin molemmilla puolilla. Edessä on vain kaksi vaihtoehtoa: koko talouden perustan pitkäjänteinen remontti tai ajautuminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti näännyttävään kierteeseen.

Vaikka amerikkalaiset ovat eläneet yli varojensa eurooppalaisia suruttomammin, maan järjestelmä on alkanut korjata itseään vanhaa mannerta ripeämmin. Rahoitusjärjestelmä on tervehtynyt, ja mikä tärkeintä tulevan kasvun kannalta, asuntokupla on puhjennut ja hinnat kääntyneet kasvuun. Toki Yhdysvaltain politiikkaa riivaava syvä kahtiajako ja yhteistyökyvyttömyys voivat vielä pilata orastavan elpymisen.

Yhdysvalloilla on Eurooppaan nähden kaksi valttia, jotka tekevät uuden nousun helpommaksi. Vaikka suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen koettelee sielläkin, väestö kasvaa yhä. Tällä vuosikymmenellä Yhdysvaltain asukasluvun ennustetaan kasvavan lähes 30 miljoonalla eli melkein kymmenellä prosentilla. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja, infrastruktuuria ja palveluja.

Toinen erottava tekijä on energia. Liuskekaasun ja -öljyn ansiosta Yhdysvaltain energiaomavaraisuus kasvaa. Rohkeimpien ennusteiden mukaan maasta tulee vuoteen 2020 mennessä maailman suurin öljyntuottaja. Voi sanoa, että amerikkalaiset ovat ainakin aloittaneet etenemisen kohti uutta.

Euroopassa kaikki energia menee rahoituskriisin hoitoon. Pankkijärjestelmän tervehdyttäminen ja julkisen talouden menojen leikkaukset ovat elintärkeitä tulevaisuuden kannalta, mutta vielä tärkeämpää on luoda edellytyksiä Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvylle. Jos talouksia ei saada kasvuun, velkaongelmista ja julkisen talouden alijäämistä tulee kroonisia.

Asenteita ja toimintatapoja on muutettava radikaalisti. Perimmäinen ongelma ei ole instituutioissa ja konstituutioissa, niin kuin olemme viimeiset pari vuosikymmentä uskotelleet. Yhteinen valuutta ei ole pelastus, jos emme ymmärrä sen vaatimuksia ja osaa elää sen mukaisesti.

Suomen ja Ruotsin vertailu antaa hyvän käytännön esimerkin. Kun Suomi liittyi euroalueeseen, monet olivat valmiit ennustamaan länsinaapurille vaikeita aikoja. Toisin on käynyt. Ruotsi on yksi Euroopan vahvimmista talouksista.

Selitys tähän on hyvin yksinkertainen. Ruotsalaiset ovat muita – myös suomalaisia – paremmin ymmärtäneet avoimen globaalin talouden vaatimukset. Kustannukset ja palkkakehitys on mitoitettu vientisektorin suorituskyvyn mukaan. Sekä eläkejärjestelmän että julkisen talouden kestävyyden suhteen länsinaapuri on elänyt muuta Eurooppaa kaukonäköisemmin. Ruotsi ei ole vain diskuteerannut vaan myös pannut toimeksi.

Suomen ja Euroopan kohtalot ovat kytkyssä toisiinsa. Molemmat tarvitsevat samoja lääkkeitä, ja lääkitys on aloitettava nopeasti. Eurooppalaisen hyvinvoinnin tulevaisuus riippuu onnistumisesta kolmessa asiassa. Ensimmäinen niistä on teollisen perustan kestävyys.

Amerikkalaiset löivät perusteellisesti laimin teollisen kilpailukykynsä ja uskoivat palveluvetoiseen talouteen. Siellä käänne on jo alkanut ja energiaomavaraisuuden nopea vahvistuminen ruokkii uusteollistumista.

Eurooppa tarvitsee nopeasti selvän teollisen strategian. Siihen kuuluu vastuu ympäristöstä, ihmisoikeuksista ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, mutta se pitää kantaa niin, ettemme ammu itseämme jalkaan.

Euroopalla ja etenkin Suomella on mahdollisuus nousta maailman kärkeen tekniikan soveltajana. Seuraava suuri tekninen murros syntyy siitä, että fyysinen ja digitaalinen yhdistyvät.

Informaatiotekniikka tarjoaa huikeita mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii olemassa olevien järjestelmien perusteellista uudistamista ja luovia ratkaisuja liikenteessä ja logistiikassa, koulutuksessa, turvallisuudessa sekä etenkin terveydenhuollossa.

Kolmas kohtalonkysymys on julkisen sektorin tehokkuus ja luotettavuus. Euroopan on luovuttava uskomuksesta, että tehokkuus palvelujen tuottamisessa on uhka sosiaalisuudelle ja inhimillisyydelle. Asiahan on täsmälleen päinvastoin. Verovarojen tehoton käyttö on suurin uhka niille, jotka ovat julkisista palveluista eniten riippuvaisia.

Tähän liittyy toinen syvään juurtunut eurooppalainen harha: yksityinen voiton tavoittelu ei sovi yhteen julkisten tehtävien kanssa. Tämä oppi voi hyvin myös Suomessa, niin kuin kunnallisvaalien alla näimme. Jos julkisen sektorin toimijat eivät saa käyttää hyväkseen parasta yksityisen sektorin osaamista, julkisen talouden tervehdyttäminen jää tyhjäksi puheeksi.

Tie uuteen vaatii johtajuutta – sekä yksityisellä että julkisella puolella. Pitää uskaltaa tehdä asioita, joihin yleinen mielipide suhtautuu epäilevästi, jopa vihamielisesti.

Päättäjien on hyvä muistaa, miten pitää toimia, jos aikoo johtaa orkesteria. Täytyy kääntää selkä yleisöön. Nykyisten haasteiden keskellä Soinin pelko tai yleisen mielipiteen mielistely ei ole viisauden alku – ei hallituksessa eikä oppositiossa.

Tekijät esiin. Eikä tekemiseksi lueta sitä, että kirjoitetaan papereita tai torjutaan toisten tekemiä ehdotuksia.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Vieraskyn%C3%A4+Taloudessa+ei+ole+paluuta+entiseen/a1305631881708
Valtiovarainministeriön tuore suhdannekuva vahvistaa sen, mitä jo viimeisen vuoden, pari on yritetty saada kansalle tajuntaan: maailma on muuttunut, oli valuutta mikä hyvänsä, niin euroopassa on krapula joka ei ihan heti oikene. Eikä yhtään auta, että kuplan ensinnä puhkaissut USA:n ei ole heti pääsemässä kuiville.

Suomen kansantalous on kuin sätkynukke, joka raajasta sidottu vientimaiden talouden voimaan. Jos asiakasmailla menee huonosti, niin meilläkään ei ole kaksista. Lisätään rakennemuutos, jossa työpaikat ja kysyntä siirtyvät yhä suuremmassa määrin kohti itää: Aasiassa on työlle ja hyvinvoinnille nälkäistä väkeä joiden ehdoilla tuotannontekijät kuten työ hinnoitellaan. Vastavirtaan Suomen alakierrettä porskuttavat kilpailijoista Saksa ja Ruotsi. Johtopäätös?

• Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alentavat Suomen vientiä tänä vuonna. Viennin volyymi laskee 1,7 % viime vuodesta ja viennin osuus BKT:stä putoaa alle 40 prosenttiin. Vuonna 2013 vienti kasvaa noin prosentin.

• Euroalueen talouskehitys on heikkoa koko ennusteperiodin ajan. Toisin
kuin aikaisemmin, maailmantaloudessa kauppa ja tuotanto kasvavat
suunnilleen samassa tahdissa. Suomen markkinaosuus maailman tuonnissa
jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin.


Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä
vuoden 2008 tasoa.
Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin.


http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20121220Suhdan/SK_suomi_joulu_2012.pdf
Vapaa sana / No bailout
: 17.12.12 - klo:15:25
Eurooppakeskustelua käydään palstalla pääosin muutaman kouhon kesken, ohihuutamalla. Tai jopa yhden kouhon huutaessa yksinään kaikelle ohi kiitävälle...   ::)

Tässä olisi nyt tarjolla hivenen syvällisempää analyysia syy- ja seuraussuhteista, ja perustaa politiikkavaihtoehdon ymmärtämiselle.

Mutta onko palstalla ymmärtäjiä?

12.12.2012
Ei keskusjohtoiselle rahaliitolle - kansallinen itsemääräämisoikeus on säilytettävä

Eduskunta käy keskustelua Suomen EMU-politiikasta, joka on myös joulukuun huippukokouksen keskeinen aihe. Tarkoitus on hyväksyä pankkiunionia koskevia suunnitelmia ja linjata rahaliiton finanssipolitiikkaa. Jälkimmäiseltä osin ovat vastakkain keskitetyn ja hajautetun finanssipolitiikan malli. Suomen tulee tukea jälkimmäistä.

Seuraavat kolme vaatimusta on vaikea sovittaa yhteen:

Ensinnäkin haluamme säilyttää kansallista itsemääräämisoikeutta - ainakin kansalaisia välittömästi koskevissa kysymyksissä ja budjettivallan osalta. Näin siksi, että kansalaisten solidaarisuus, lojaalisuus ja identiteetti ovat edelleen vahvasti sidoksissa kansallisvaltioon.

Toiseksi on kunnioitettava demokratian pelisääntöjä, se on välttämätöntä politiikan legitimiteetin turvaamiseksi.

Kolmanneksi olemme EMU:n jäseniä, ja aiomme olla sitä jatkossakin.

Nykytilanne on hankala kompromissi, jossa EMU-päätökset ajoittain vaikeuttavat kansallisen itsemääräämisoikeuden ja demokratian pelisääntöjen kunnioittamista. Uusia, itsemääräämisoikeutta kaventavia päätöksiä tulee siksi hyväksyä vain, jos ne ovat aivan välttämättömiä EMU:n toimivuuden kannalta.

Poliittinen unioni kuuluu tässä katsannossa fantasioiden maailmaan. Siihen ei ole nykyisessä Euroopassa mitään edellytyksiä.

Fiskaalinen unioni tarkoittaisi nykyistä paljon keskusjohtoisempaa järjestelmää, jossa olisi ylikansallinen budjettikuri ja jossa yhteisvastuuta kasvatetaan.

Yksittäisen jäsenmaan budjettikuria ei kuitenkaan voi turvata superkomissaarin avulla tai Brysselistä käsin. Sitä syntyy vain, jos kansalliset hallitukset omaksuvat vastuun sen toteuttamisesta ja kansalaiset sen hyväksyvät. Yhteisvastuu tarkoittaa perusteettomia tulonsiirtoja ja moraalikatoa. Finanssipolitiikan ylikansallisuus on väärä kulkusuunta.

Rahaliiton toimivuuden tärkein edellytys on niinsanotun no bailout-säännön johdonmukainen toteuttaminen. Jokaisen jäsenmaan pitää kantaa vastuuta omista sitoumuksistaan. Jos se osoittautuu ylivoimaiseksi, on maksukyvyttömyys todettava ja luottotappiot langetettava lainoittajille.

Näin rahoitusmarkkinat vaatisivat huonon talouspolitiikan maiden koroissa tuntuvia riskipreemioita, mikä patistaisi talouspolitiikan korjaamiseen. Markkinakuri voi ajoittain olla liian heikko tai raju - mutta on silti luotettavampi kuin vakaus- ja kasvusopimus.

Omavastuun ja sijoittajavastuun vaatiminen edustaa hajautetun päätöksenteon mallia, joka kunnioittaa kansallista itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa myös rahaliiton oloissa. Siihen sopii jäsenmaiden vastuun korostaminen (niinsanottu fiscal compact). Tämä oli Maastrichtin sopimuksen idea.

Pankkiunioni on tässä katsannossa hyväksyttävä hanke. Integroituneet rahoitusmarkkinat vaativat yhteisiä pankkitoiminnan puitteita: ylikansallista säätelyä, valvontaa ja huonojen pankkien selvitysjärjestelmää.

Valvonnan pitää olla vahvaa ja vaikeuksiin joutuvien pankkien tappiot pitää ensisijaisesti kattaa omistajien ja muiden velkojien kuin tallettajien varoja käyttäen (ns. ”bail-in”), jolloin kriisihallinnan rahoitustarpeet jäävät pieniksi. Pankkiunionin rooli on sen varmistaminen, että omistaja- ja sijoittajavastuun toteuttaminen ei aiheuta systeemisiä ongelmia.

Voiko vaatia sijoittajavastuun toteuttamista ja samalla hyväksyä sen, että olemme jo parin vuoden aikana rikkoneet no bailout-sääntöä myöntämällä tukirahoitusta kriisimaille? Vastaus on: kyllä, kriisissä joudutaan rikkomaan pyhiäkin periaatteita - jos kriisiin ajaudutaan ilman valmiuksia sen kohtaamiseen ja jos vaarana on ajautuminen kriisin eskaloitumiseen. Viime vuosina hädissä tehdyt päätökset on nähtävä sitä taustaa vasten, että on kiireessä ja suuren epävarmuuden vallitessa jouduttu hakemaan yksimielisesti hyväksyttäviä ratkaisuja.

Keskustelussa EMU:n tulevaisuudesta tilanne on toinen. Nyt on aikaa rauhassa pohtia eri vaihtoehtoja. Niistä käytävässä keskustelussa on syytä suhtautua kriittisesti niin Etelä-Euroopan toivomaan yhteisvastuuseen kuin Saksan vaatimaan keskusjohteisuuteenkin budjettipolitiikassa.

Sixten Korkman

LÄHDE: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/ykkosketju/ei-keskusjohtoiselle-rahaliitolle-kansallinen-itsemaaraamisoikeus-on-sailytettava
Aivan uskomattomalla tavalla meillä nostetaan nykyisin yrittämisen kynnystä alalla kuin alalla. Useimmiten näissä edetään sormipystyssä "ennakoiden" mahdottoman ja käsittämättömän välille kuviteltuja riskejä. Tokihan puuautostakin tulee tappava-ase kun riittävästi korvalliseen taotaan!

Jotenkin näissä tämän tyylisissä haiskahtaa monasti enemmänkin suurien kansainvälisten firmojen lobbaus, jolla alalle tulon kynnystä nostetaan tietoisesti.

Vaikka toisaalta esim. uusi säännös leikkikentistä, jolla hiekkalaatikoiden hiekka määrättiin vaihtamaan vuosittain ilmentää vain luonnosta vieraantumista.


http://yle.fi/uutiset/tukes_lelujen_turvallisuus_kotimaisuutta_tarkeampaa/6410110
..Lelujen turvallisuudesta huolehtivalta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta ei heru sympatiaa uusille leluyrittäjille.

Tukesin tuoteturvallisuuspäällikkö Anna Pukanderin mukaan tärkeintä on lelun turvallisuus, ei sen kotimaisuus. Tässä leikissä eivät toisin sanoen pienet aina pärjää.

- Lelujen valmistaminen edellyttää tiettyä ammattimaisuutta. Pitää osata ammattimaisesti arvioida lelun käyttöön liittyviä riskejä, ja silloin ei mattimeikäläisen taito- ja tietotaso välttämättä riitä.

- Jos tätä osaamista ei ole, niin voi olla vaikea selviytyä valmistajan vastuusta, Pukander toteaa.

Tuoteturvallisuuspäällikkö antaa pienille lelunvalmistajille kuitenkin ilmaisen neuvon.

- Pienempien pitää hankkia isommilta oppia, jotta ne voivat täyttää nämä vastuut.


http://yle.fi/uutiset/tukes_lelujen_turvallisuus_kotimaisuutta_tarkeampaa/6410110
Aiemmin täällä keskusteltiin Greenline-johdosta ratkaisuksi moottorilämmittimen ohjaukseen. Surffaillessa tuli vastaan seuraavanlainen GSM-ohjattu pistorasia, jolla moottorilämmitintä voisi ohjata etänä. Ainut ongelma ko. tuotteessa on, että toimii vain sisätiloissa (toiminta-alue -10 - +50 C). Sen sijaan 89 € hinta ei ole mahdoton, joskin vaatii toki lisäksi liittymän toimiakseen.

Onko kenellekään tullut vastaan vastaavanlaista jonka suojaus riittäisi myös ulkokäyttöön?

http://www.yepnet.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Puikki/Products/TUTA-s30

Tuolle voisi olla toki monia muitakin käyttökohteita, varsinkin jos tilakeskus sijaitsee useammalla tontilla.

Greenline keskustelu:

http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=41275.0

Vapaa sana / Vihreät: Broilerit kiertoon!!
: 25.11.12 - klo:13:42
Kerrankin vihreiltä aloite johon on helppo yhtyä!

Vanhoista broileripuolueista löytyy liikaa niitä joilla on oma palli tulilla, ei tälläistä esitystä kyetä tuomaan. Sinänsä sauma tälläiselle pelisääntöjä selkeyttävälle liikkeelle voisi olla juuri nyt otollinen: suurten ikäluokkien reiluhko kellokasjoukko joutuu väistymään vastentahtoisesti vallankahvasta eläkkeelle.

Vaikka korvaamattomiahan nämä nuoremman polven broileritkin tuntuu oleva: Juttaa ilman ei Kokkolan valtuustokaan pärjäisi!

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/vihreat+kolme+kautta+ja+sitten+paussi/201211309843

Kauppalehti, sunnuntai 25.11.2012

Vihreät haluavat vaaleissa valituille poliitikoille kolmen kauden rotaation.

Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi tänään puolueen demokratiaohjelman. Siinä ehdotetaan, että eduskuntaan, europarlamenttiin ja kunnanvaltuustoihin valitut voisivat toimia tehtävässään yhtäjaksoisesti enintään kolme kautta. Sen jälkeen olisi pidettävä vähintään yhden vaalikauden tauko.

Vihreät ehdottavat myös, että ministeriksi siirtyvän kansanedustajan paikalle eduskuntaan nostettaisiin hänen varakansanedustajansa. Vihreiden mallissa sama henkilö ei myöskään voisi toimia yhtä aikaa sekä ministerinä että kunnanvaltuutettuna.

Vihreät katsovat, että yhteiset pelisäännöt pitäisi saada koskemaan kaikkia puolueita.

" On tärkeää, ettei valta keskity liiaksi yksille ja samoille henkilöille", perustelee vihreiden demokratiatyöryhmän puheenjohtaja Erkki Perälä.


http://www.kauppalehti.fi/etusivu/vihreat+kolme+kautta+ja+sitten+paussi/201211309843
Tuli kuivurilla säntäillessä telottua ristisiteet tms. viimeisiä kuivaillessa. Yläkerrasta lähdin vauhdilla elevaattorin luukkua sulkemaan, kun vääntö jalassa kävi rappujen kulmassa kohtalokkaan suureksi: Finnritilä-turvakenkä yhdistelmässä sen verran raakeapito. Eihän tuota silloin malttanut mihinkään, jospa itekseen tokenisi..
..Ja helpottikin, mutta äitys sittemmin uudestaan.

Nyt sitten jo "ehtii" otillekin: Paikallisen tk:n ajanvarauksessa totesivat ettei akuutti, omahoitajalle aika 2,5 viikon päähän. Lääkäriajat kuulemma jo myyty loppuvuodeksi. Soitto Mehiläiseen, ja aika huomiseksi ortopedille.

MITEN olette itse tapaturmianne hoidattaneet? Ambulanssissa ei tietysti kysellä, mutta näissä vähemmän kiireellisissä? Terveyskeskus, lääkäriasema, joku muu???

Minä priorisoin jatkossakin tk:n, jos vain saisivat sinne lekureita.  :o 
Mutta nyt mennään näin, ja maksusitoumuksen tämä vaatii MELAlta jos toimenpiteisiin päätyvät.


 
Rikkidirektiivi paljastuikin Kokoomusjohtoiseksi projektiksi vuodelta 2007:

MT 12.12.2007
Kokoomusmepit iloitsevat Itämeri-strategiasta


Stubb on ollut laatimassa Europarlamentin Itämeri-raporttia.
”Välimeren mepeille Itämeri on jokin lätäkkö.”

Ensi vuonna (2008) EU aloittaa kolme uutta Itämereen liittyvää pilottihanketta, joihin käytetään yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Hankkeilla yritetään vähentää rikkipäästöjä ja saada Venäjä mukaan Itämeri-talkoisiin.

Itämeren suojeluun on käytetty EU-varoja myös alue- ja ympäristöohjelmien kautta, mutta kokoomusmeppien mukaan uudet pilottirahat ovat tärkeä askel eteenpäin.



Sinivalkoista ymmärtämättömyyttä?
Kyllä osuus suoraan hermoon tämä juttu:


Vihreä nuorisoliitto on kauhistunut. Nyt on syynä vaatimuslista, jonka presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä on esittänyt.

Niinistön työryhmä pohti nuorten syrjäytymisen estämistä. Mukana oli maan eturivin kasvattajia, psykologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Ryhmä esitti joukon asioita, joita jokainen voisi yrittää tehdä. Esimerkiksi:

Palkkaa nuori töihin.

Anna lahjoitus vapaaehtoisjärjestöille.

Ryhdy juniorijoukkueen valmentajaksi tai ohjaajaksi.

Kutsu lähikoulu vierailulle työpaikallesi tutustumaan työelämään.

Tue lähipiirin opiskelevaa nuorta, jolla ei riitä rahaa opiskeluun ja ruokaan.

Pidä koulu, koti ja työpaikkasi järjestyksessä.

Siivoa.

Puutu tilanteeseen, jos nuori örveltää.

Opi sanomaan kiitos.

Samma på svenska, tack.

Seuraa kenen kanssa nuoret pyörivät.

Mene ajoissa nukkumaan ja katso että nuoret menevät myös.

Älä hyväksy pinnaamista.

Noudata tv-ohjelmien ikäsuosituksia.

Älä jätä nuorta yksin.

Kerro nuorelle, mistä raha tulee ja mihin se menee.

Ymmärrä, että helpolla saatu raha laiskistaa.

Vihreän nuorisoliiton mielestä moiset vaatimukset ovat mahdottomia. Että pitäisi mennä ajoissa nukkumaankin. Tai siivota. Ei sellaista voi vaatia.

Vihreä nuorisoliitto ei kannata siivousta, mutta kannattaa moniavioisuutta ja eutanasiaa sekä haluaa lopettaa turkistarhauksen. Nuorisoliitto ilmoittaa kannattavansa myös onnellisuutta.

Vihreät nuoret toteavatkin kauhistuen, että ”syrjäytymisongelmaa ei ratkaista toistelemalla ...itsestäänselvyyksiä, kuten perheiden yhteisen ajan tärkeyttä. Sen sijaan tarvitaan poliittisia päätöksiä ja resursseja, joilla yhteiskunnan turvaverkot laitetaan kuntoon.”

Siinäs kuulitte. Ja ratkaisukin on valmiina.

”Tarvitaan hallinnonalojen ja eri ammattilaisten välistä tiiviimpää yhteistyötä ja uusia tehokkaampia toimintatapoja”.

Herääkin kysymys, miksi työryhmä ei näin fiksua asiaa itse keksinyt. On vain otettava käyttöön entistä tehokkaampia toimintatapoja ja rakennettava lisää byrokratiaa niin ongelma ratkeaa.

Mauno Koivisto kutsui aikoinaan puheita anarkismista ylensyöneiden yhteiskuntapiirien ilmavaivoiksi.

Vihreän nuorisoliiton puheet osoittavat, että nuo vaivat eivät ole hävinneet mihinkään.
Lauri Kontro

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/punkti/mahdottomia-vaatimuksia-1.24281

Risusavotta ja työttömälle/terveelle sossussyötille työnvastaanottopakko tulisi palauttaa kunniaa!
Jalat maassa kulkeva rahtari pärjää edullisellakin kalustolla:

MT 12.9.2012

Kiteellä Veli Lehtikuusen puintiurakka alkaa olla yli puolivälin. Urakointia tekevällä viljelijällä on puitavana kaikkiaan toista sataa hehtaaria.

”Edellisvuosiin nähden ollaan myöhässä, mutta ei pitkällä aikavälillä katsottuna.”

Työ on sujunut kohtuullisesti. ”Maa kantaa yllättävän hyvin, rypeä ei ole tarvinnut kertaakaan.”

Nyt puidaan viimeisiä ohria, jäljellä on enää kauraa. Rukiit on saatu säilöön jo hyvissä ajoin.


Toki ko. rahtarin D-F 1080 on varmaankin elinkaarensa puolivälin ohittanut, mutta tuloksentekoikä lienee juuri nyt parhaimmillaan. Ei siksi, jonkun on uusi kalustokin ostettava, jotta meillä muilla olisi käytettyjä joilla ajaa...   8)

Vapaa sana / New York, New York!!
: 14.09.12 - klo:02:11
Maailman vapaimmassa, kaiken kieltävässä, maassa on saavutettu eräs kulminaatiopiste:

Have a Coke and get fat!

http://yle.fi/uutiset/new_york_kieltaa_yli_puolen_litran_limsat/6294372

New Yorkin kaupunki on kieltänyt yli puolen litran limujen ja muiden sokeria sisältävien juomien myynnin. Kiellolla halutaan herätellä ihmisiä taistelemaan liikalihavuutta vastaan. Kiellosta päätti torstaina kaupungin terveyslautakunta. Kielto on ensimmäinen laatuaan Yhdysvalloissa.
Hesarin pikkukomukka Kervinen sanailee kotieläintuotanto siirtyvän luomuun vauhdilla. Miten lie nuo vauhdin myötä tulevat vaaratilanteet, niistä ei mainitse mitään?

http://www.hs.fi/kotimaa/Kotiel%C3%A4intuotanto+siirtyy+luomuun+vauhdilla/a1305598230857


HS 10.9.2012
"Luomutilojen ja -tuotannon määrä kasvaa kovaa vauhtia. Tänä vuonna maataloustuotannon luomuvalvontaan on liittynyt 365 luomutilaa, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2000-luvulla, laskee luomutuotantoa osaltaan valvova Evira."

Suomessa on nyt yhteensä noin 4 300 luomutilallista, määrä vastaa noin seitsemää prosenttia Suomen maatiloista. Luomua viljellään 205 000 hehtaarilla, kun viime vuonna peltopinta-ala oli noin 184 800 hehtaaria.

Erityisesti kotieläintuotannossa ja jalostuksessa luomutuotanto laajenee nopeasti. Eläintuotannon luomuvalvontaan on hakenut tänä vuonna 113 eläintilaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin kolmena edellisenä vuotena yhteensä.

Elintarvikealan toimijoiden, eli käytännössä jalostajien, määrä kasvoi viime vuonna 11 prosentilla. Vuoden 2011 lopussa toimijoita oli 487. Tänä vuonna valvontaan on liittynyt jo lähes sata uutta toimijaa, erityisesti leipomoita ja paistopisteitä

Eviran ylitarkastaja Beata Meinander uskoo, että luomutuotannon kasvun taustalla on pitkälti kysynnän lisääntyminen. Kotieläintuotannossa erityisesti luomunautojen kasvatus on yleistynyt. Tähän saakka useilla luomutiloilla on viljelty luomuviljaa, mutta maito ja liha on tuotettu tavanomaisena tuotantona.

”Viime aikoina jalostajilta on tullut viestiä siitä, että tuotteista on pulaa. Voi olla, että nyt entistä useampi on uskaltanut tehdä muutoksen”, Meinander arvioi.
Luomutuotannon suosioon voi vaikuttaa myös se, että keinolannoitteiden hinnat ovat jo pitkään olleet korkeat ja ovat tänä vuonna nousseet edelleen.
Kilpailuvirasto kysyy viljelijöiltä, vihdoinkin!

Vanhan rusettikaulan ex-linnake taitaa vihdoinkin joutua taipumaan julkisen paineen alla. Koville ottanee edelleen myöntää, ettei viljelijä hinnanottajana ole aivan samalla viivalla kuin parikymmentä keskenään "kilpailevaa" S-kauppaa tai 700 ketjuohjattua K-kauppiasta...

Kilpailuvirasto selvittää alkutuottajien näkemyksiä ruokaketjun toiminnasta. Kyselyyn voi vastata 25.9. asti.

Kilpailuvirasto toivoo vastauksia erityisesti lihantuottajilta, kalankasvattajilta sekä kasvihuone- ja avomaan puutarhatuottajilta. Kysely selvittää heidän tuotanto-olojaan ja näkemyksiään ruokaketjun toiminnasta.

Kysely on osa Kilpailuviraston selvitystä alkutuotannon kilpailuoloista ruokaketjussa. Vastaava kysely lähetetään myöhemmin muillekin ruokaketjun osapuolille.

Lakimies Marica Twerin MTK:sta kehottaa viljelijöitä vastaamaan kyselyyn. Kyselylomakkeen täyttö voi viedä aikaa, mutta vastaavaa tilaisuutta asioiden esille ottamiseen ei usein ole. Vastaukset annetaan nimettömästi.

Kyselylomaketta on lähetetty viljelijöille, mutta näppärimmin vastaaminen onnistuu verkossa.


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/kilpailuvirasto-kysyy-viljelij%C3%B6ilt%C3%A4-1.23499

Nyt vaan joukolla kyselyyn vastaamaan kaikkien tuotantosuuntien edustajat:

http://tutkimus.kilpailuvirasto.fi/
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 ... 15