Monenlaista näkökulmaa on tässä tullut tähän niittohommaan. Tuntuu vain monilla jääneen mieleen pelkästään ne hyvät hetket - faktaa on se, että todellinen keskiarvo työsaavutuksessa jää huomattavasti niistä. Itse olen ajellut urakointia 90-luvun alusta erilaisilla yhdistelmillä, ja nuo laskemani luvut on ihan rehellisiä keskiarvoja todellisesta työstä näissä olosuhteissa. Toki parempiakin lukuja voi joku saada, jos lohkokoot, -muodot ja etäisyydet optimaalisia.
On minulla hyviä esimerkkejä todellisista huipputyösaavutuksistakin, mutta mihin niitä tarvitaan, paitsi tietty trossaamiseen. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että niittotyössä ajonopeuden nostaminen 10kmh ->15+ kmh tulee ihan varmasti jossain vaiheessa maksamaan paljon.
Taloudellisessa mielessä perhosen vahvuus tulee vieraan työvoiman tarpeen vähenemisestä, ajallisuusriskin vähenemisestä ja vaurioriskin pienenemisestä sekä peruskoneen tehokkaasta käytöstä. Jos verrataan kahden erillisen niittokone-traktoriyhdistelmän kuluihin, niin traktori+kuski lisää on aika raskas kustannuslisä.
Näinhän se menee muillakin toimialoilla kalliin työvoiman maassa, yhä tehokkaampiin ja isompiin yksiköihin siirrytään kustannussyistä.
