No mutta missäs se Weijon vastaus viipyy...? 

Ylös

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 10.03.10 - klo:22:59

Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja..

Epäilen edelleen vahvasti että Weijolle kävi "vanhanaikaiset". Laski nuo jutut ja totes että "ei helvetti, voiko tämä olla totta!" eikä uskalla myöntää mikä on todellisuus. Onhan se kovaa kun MTK-propaganda, anteeksi tietty MTK-tukimatematiikka, anteeksi tietty MTK-asiantuntijoiden tarkkoihin lähtötietoihin perustuvat laskelmat jatkuvasti ovat kertoneet että "mitään tukieroa alueiden välillä ei todellisuudessa ole". Ja sitten kun ihan itse tekee sen laskelman niin huomaa että tuollaiset
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/lisarahalla_hyvinvointia_etelan_maitotiloille/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/02/fi_FI/maatalous_ei_kannata/
Kairisen Seijan ja muiden kirjoitukset ovatkin täyttä totta eivätkä "etelän vetelien valitusta". Voihan siinä tietysti muutaman kerran käydä mielessä että "Ei helvetti, onko viralinen totuus näin väärässä" ja "miksiköhän keskustelu aiheesta yritetään julkisuudessa tyrehdyttää". Ainakin jos ihminen ajattelee omilla aivoillaan niin saattaa herätä kysymyksiä. Ja ainakin hänelle on varmasti selvinnyt jos on laskelman tehnyt että miksi "etelän vetelät eivät vaan viitti rakentaa niitä navetoita kun ovat laiskoja ja on muitakin vaihtoehtoja" että siihen on syykin eli ei laiskuus vaan se että kannattavuusero muihin vaihtoehtoihin eli käytännössä elantoon maatalouden ulkopuolelta on niin raju että johtaa väkisin tuohon.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 10.03.10 - klo:22:56

No mutta missäs se Weijon vastaus viipyy...? 

Ylös

Toistan edellisen viestin epäilyni ja weikkaan että jos wiitsimme pitää tätä ketjua ylhäällä niin tulee poistamaan tämän aloittamansa ketjun. Kun kolahti omaan nilkkaan. Mutta EI tule tänne myöntämään olleensa wäärässä.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 09.03.10 - klo:20:56

Aika hyvin Weijo tulkitsi MTT:n tilastoja. Nyt näyttää olevan kyse siitä kenen tilastoja halutaan tulkita. Virallisia vaiko omia tarkoitusperiä tukevia.....

Hyvin tulkitsi ja varmaan ihan oikein. Ainut paha oli, että tilasto ei anna vertailukelpoista tietoa käsiteltävään asiaan.

"jos tilakoko mitataan hehtaareilla, voidaanko vertailua soveltaa muihin kuin kasvitiloihin?

Tilasto ei kerro mahdollisuutta toimia kullakin alueella, vaan sen miten on toimittu."

Siellä oli kai vaihtoehtona myös "taloudellinen koko"? Jos sattunut vaan hehtaarit osumaan? Ja tuo juurikin että tilalla tehdyt hyvät ja huonot päätökset eli jo tehdyt asiat vaikuttavat laskelmiin, olennaista olisi tuo että "mahdollisuus toimia" ja sitä ei kyllä noista luvuista löydy. Liian monta virhelähdettä ja kun tiedetään että tilan pystyssä pysyäkseen täytyy tulla taloudellisesti toimeen niin olemassa olevat tukierot ja muut sanelevat joissakin tilanteissa esimerkiksi tulopuolen ollessa tukien takia 50.000 euroa pienempi sen millaisia päätöksiä on pakko tehdä, ei sitä millaisia päätöksiä tekisi jos taloudelliset mahdollisuudet olisi olemassa.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 10.03.10 - klo:23:01

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 10.03.10 - klo:22:59

Se laski eka Ceeluvuilla ja on yötäpäivää raksalla, eikä ehtiny laskeen Ab-tukijuttuja..

Epäilen edelleen vahvasti että Weijolle kävi "vanhanaikaiset".

Hei, täällähän käydään kuumana. Ei tule tätä vapaata sanaata yleensä seurattua, kun keskustelu tahtoo olla mitä on täällä. Tilinpäätöksiä on vielä tehtävänä niin ei ihan koko aikaa ehdi tätä virtuaalielämää seuraamaan ;-)

Mutta siis tähän juttuun, alkuperäinen tarkoitukseni oli osoittaa, ettei noissa tilastoissa näy täällä usein toistettu AB-alueen epätasa-arvoinen asema. Siis toteutuneissa tilinpäätöksissä, ihan todellisessa elämässä. Ja näinhän pitää ollakin, omassa kirjanpitotoimessanikin painotan asiakkaiden kanssa tilinpäätöksiä läpikäydessä muutosherkkyyttä, eli taloudelliset mahdollisuudet ja rajoitukset pitää nähdä ja niihin pitää reagoida.

Tottakai laskennallisilla mallitilalaskelmilla saadaan näkyviin mm. noiden tukierojen vaikutus halutulla tavalla, kukin omien tarkoitusperien mukaan painottamalla. Olen kyllä näihin mallitilalaskelmiin tutustunut, ja tiedostan hyvin niiden erot - ongelmallisimmat tilanteet ovat tietenkin juuri AB ja C alueen rajalla, kun tukien perusta on eri direktiiveissä.

Tukijärjestelmien oikeudenmukaisuutta voidaan tietenkin arvostella, eihän ne tietenkään kaikille ole samanarvoiset, kuten ei mikään muukaan porrastettuihin tasoihin perustuva etuus tai veloitus - aina on väliinputoajia ja häviäjiä.

Mutta näille eroille nyt vaan on EU-politiikkaan liittyvät taustat, ja niiden taustalla vielä maailmanmarkkinoita ohjaavat WTO-neuvottelujen tavoitteet ja sopimukset. Ja niiden pohjalta on Suomelle aikoinaan liittymisneuvotteluissa tietyt ehdot asetettu. Voidaan tietenkin jälkikäteen tiettyjä valintoja arvostella, mutta tuolloista tilannetta voitaneen kuvailla strategialla "kaikki otettiin mitä saatiin".

EU-politiikka kuitenkin muuttuu jatkuvasti, ja muutokset näihinkin ovat varmoja. Olen silti hyvin skeptinen sen suhteen, että näiden erilaisten tukijärjestelmien puitteissa pystyttäisiin takaamaan täysin tasa-arvoista kohtelua eri tukialueiden ja eri tuotantosuuntien ja eri tilakokoluokkien välillä.

Hei, täällähän käydään kuumana.

Tottakai laskennallisilla mallitilalaskelmilla saadaan näkyviin mm. noiden tukierojen vaikutus halutulla tavalla, kukin omien tarkoitusperien mukaan painottamalla.

Ei täällä sen enempää kuumana käydä. Ihmetellään vaan. Noista tarkoitusperistä? Tuossahan

niin teeppä itsellesi laajennus navettaasi paperilla, jossa vähintään kaksinkertaistat maidontuotantosi, mutta peltoala pysyy samana. Teet siitä kaksi versiota, jossa toisessa mennään nykytilanteen oman tukialueesi tuilla ja toisessa vaikka b-alueen tuilla, joissa saat siis suurempaa peltotukea ja investointitukea (huom poistot), mutta maidon kansallinen tuki laskee sovitulla tavalla ja menee nollaan 2014 jälkeen.

Sen jälkeen analysoit meille, miten investointi vaikuttaa käytettävissä oleviin kassavaroihin ja taseeseen.

Somebody77 sattumalta valitsi oman tilasi kohteeksi. Tarkoitushakuisesti varmaan? Nyt sinulla olisi loistava tilaisuus ihan oma tilasi kohdalla vertailla miten kannattavuus muuttuu jos oma tilasi olisi eri tukialueella! Näkisit suoraan mitä se tarkoittaa ihan itselläsi, ei millään tarkoitushakuisesti valitulla mallitilalla vaan ihan omallasi! Ja kun olet saanut nuo tunnusluvut selville niin voisit minusta vielä kertoa sen että vaikuttaisiko tunnusluvuista mahdollisesti ilmenevä kannattavuusero mahdollisiin investointipäätöksiisi ja miten eri tukialueilla?

En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.

Joku voisi esimerkiksi laskea sen kuinka paljon tukioikeus vaikuttaa peltoviljelyn kannattavuuteen ja tilan tulokseen. Epäoikeudenmukaista on siis se että olennaisesti viljelyn kannattavuuteen vaikuttava tukioikeus määräytyy hatusta vedetyn viitekauden mukaisesti.

En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.

Kun täällä esittää väitteitä että

Kun täällä yhä uudelleen ja uudelleen toistuu mantrana AB-alueen ja C-alueen maidontuotannon eriarvoinen asema, niin ajattelin laittaa vähän ihan tilastofaktaa mukaan

Ensin taloustohtorin taulukko tunnusluvuista, tukialueittain ja vuosilta 1998 ja 2008

Huomioitavaa on, ettei erot kuitenkaan talouden tunnusluvuilla ole mitenkään merkittäviä, varsinkin kun huomioidaan iso ero maan arvon tasearvoissa tukialueittain, ja sitä myötä korkovaatimuksen ero

niin jos on mies ja seisoo sanojensa takana niin nythän olisi todella loistava tilaisuus seistä väitteensä takana ja osoittaa että omalla tilallaan esimerkiksi tukiero ei vaikuttaisi yhtään mitään mihinkään. Kun ei ole merkittäviä eroja? Olisi mahdollisuus osoittaa että tuo mantra on pelkkä mantra eikä todellisuutta.

En nyt ymmärrä miksi juuri Weijon pitäisi tuo laskelma tehdä?? Epäoikeudenmukaisuuksia riittää tuki/maatalouspolitiikassamme.

Joku voisi esimerkiksi laskea sen kuinka paljon tukioikeus vaikuttaa peltoviljelyn kannattavuuteen ja tilan tulokseen. Epäoikeudenmukaista on siis se että olennaisesti viljelyn kannattavuuteen vaikuttava tukioikeus määräytyy hatusta vedetyn viitekauden mukaisesti.

Totta, yhtään uutta peltoa ei olisi pitänyt ottaa tukien piiriin v. 1995 EU-liittymisen jälkeen, (mitään viitekausia ei jälkikäteen olisi saanut olla) . Näin meille silloin ilmoitettiinkin, mutta se ei pitänyt.

Eikä pidä unohtaa, että mm. Esa Härmälä ja MMM ilmoittivat joskus, että' jokainen raivaa uutta peltoa "omalla riskillä", tukien piiriin pääsy on vähintäinkin kyseenalaista.

Suomessa on jo nyt puoli miljoonaa hehtaaria peltoa liikaa. Järjettömyyden huippu on tämä paha tukivääristymä, korkeitten eläintukien vuoksi kannattaa pohjoisessa raivata uutta peltoa vaikka ei saisi niitä tukien piiriiin, etelässä laitetaan peltoja luonnonhoidolle.

Onneksi valtiontalous alkaa olla sillä mallilla, että Kepulandian eläintukia tullaan leikkaamaan rajulla kädellä, samoin lomitustuet lähtevät Sosiaali- ja Terveysministeriön budjetista.

Mm. Pohjois-Suomen ämteekoon pj on kasvattanut peltoalaansa raivaamalla 12 hehtaarista 110 hehtaariin. Myös MTK pj Marttila on raivannut peltoa.

Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.

Totta, yhtään uutta peltoa ei olisi pitänyt ottaa tukien piiriin v. 1995 EU-liittymisen jälkeen, (mitään viitekausia ei jälkikäteen olisi saanut olla) . Näin meille silloin ilmoitettiinkin, mutta se ei pitänyt.

Siellä etelässä maatalous on ollut aina kehityksessä pohjoista edellä. Peltoa raivattu riittävästi kannattavaan tuotantoon. Pellonraivauspalkkiot ym. yhteiskunnan edut hyödynnetty. Nyt kun pohjoisessa pyritään samaan, aletaan huutaa tuotannon siirrosta. Näistäkin lähtökohdista hatusta vedetty tukien viitekausi on Suuri Vääryys.

Veeti ratsastaa aina "kaikki tuet mulle heti" tyylisellä saavutettujen etujen logiikalla.

Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.

Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.

Siellä etelässä maatalous on ollut aina kehityksessä pohjoista edellä. Peltoa raivattu riittävästi kannattavaan tuotantoon. Pellonraivauspalkkiot ym. yhteiskunnan edut hyödynnetty.

Juu, noin parisata vuotta tai enemmänkin... Sen verran kauan olleet noi pellot tässäkin tilalla. Eiköhän noi pellonraivauspalkkiot mennyt ihan muualle kuin etelään. Ei ainakaan näillä nurkilla silloin joskus historian hämärissä olisko ollut 60-70 -luvulla kun tuollaisia palkkioita maksettiin niin täällä kukaan raivannut. Eiköhän nuo palkkiot mennyt silloinkin itään ja pohjoiseen.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.03.10 - klo:09:35

Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.

Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.

Olenko kovin väärässä jos ajattelisi siten, että Etelässä esim. viljatilan pelloista osa laitetaan nurmelle, josta sitten naapurin laajentanut nautatila saa korjata rehut. Tämä kuitenkin siten, että tuotannosta ja siitä syntyvistä kustannuksista vastaa rehut korjaava nautatila. Tukien jäädessä maanomistajalle.

Tuon parempaa diiliä en nimittäin viljatilallisena keksisikään. Tuet omaan taskuun ja joku tekee vielä niillä pelloilla työt, vain jotta saisi eläimilleen ruokaa.

Alkaa olla tämä yhteistyö maatalouden alalla se ainut keino, millä voidaan parantaa selvästi tilojen kannattavuutta?

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.03.10 - klo:09:35

Eihän tuo esitetty laskentavaatimus ollut edes realistinen. Eläinmäärä pitäisi kaksinkertaistaa peltoalan pysyessä samana.

Täyttä todellisuutta etelän laajentavilla kotieläintiloilla. Täällä pystytään olemaan yhteistyökykyisiä eikä tarvii omistaa tai vuokrata sitä peltoa eikä raivata. Homma toimii jos vaan sen osaa ja on yhteistyökykyinen, esimerkkejä löytyy täältä paljon mm eniten markkinoilta tuottoja ottavasta kunnasta. Eli täysin realistinen homma.

Ja myös C-alueella. Voit kysellä esim Adamilta paljonko peltoa hän on ostanut navettainvestointinsa yhteydessä. Voihan se peltoalakin kasvaa mun puolesta siinä laskelmassa, jos se siitä on kiinni. Mun puolesta ostohinnaksi voidaan sopia 6000€/ha ja vuokraksi 400€/ha. Karu totuus tulee jos Weijo viittii sen laskelman tehdä, ilmi ettei ne peltotuet ja korkeammat investointituet vaan yksinkertaisesti auta kassatilanteeseen.