Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: pientalollinen - 17.01.15 - klo:12:50
-
kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai valkoapilan (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??
-
Kannattaa hahmottaa kaksi asiaa.
1. Kylvötapa ja siihen soveltuvat ratkaisut kokemuksien mukaan. Ja toteuttaa niitä.
2. Paperille asiat, niin että toteuttaa ehdot.
Usein nämä kaksi asiaa eivät teoriassa kohtaa, mutta ainakin asioita saadaan yksinkertaistettua.
Kuten se, että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää. Siinäkin taka-ajatuksena se, että jussin on tehtävä enemmän hommia tukea ansaitakseen.
Nämä tukiehdot ja toimintatapamääräykset ovat niin läpivuotavia seuloja, että huomaa niiden laatijoiden olevan täysin kuutamolla. Tai sitten ei vaan kiinnosta.
-
no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.
-
no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.
Saa ja ei
"Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen."
-
juu eihän tässä nurmeen ollakaan kylvämässä vaan edellisenä vuonna pellolla on kasvanut vilja johon on lisäksi kylvetty kerääjäkasvi,
siis ei monimuotoisuuspelto vaan esim. ohra plus kerääjäkasvi
siis tää:
Peltoluonnon monimuotoisuus
•Kerääjäkasvit 100 €/ha/v
- Kylvettävä pääkasvin kylvön yhteydessä, orasvaiheessa tai korjuun jälkeen
- kerääjäkasvilla ei voi perustaa nurmea
- voi päättää 1.10. alkaen (kasvinsuojeluaineet sallittu)
-
Entäs jos kylvää nurmeen herne/p.apila/itr seoksen 30.6 mennessä ja paalaa. Saako silloin v.palkkion ja tämän kk tuen?
Ps. Ensimmäinen rehu tehty ennen kylvöä.
-
kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai valkoapilan (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??
Voi ehtiä kasvamaan turhan isoksi viljan alla jos samaan aikaan kylvää. Jos oraille kylvö ei onnistu, katsoisin ainakin lajikkeista aikaisen viljan ja myöhäiset kerääjät.
-
no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.
Saa ja ei
"Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen."
Uusimisesta olikin kysymys. Tiedän, että jotkut uusivat maisemapellot hyvinkin luovasti. Kun toisaalta suorakylvöäkin on niin monenlaista, että kuka sen sitten määrittelee mikä on suorakylvöä ja mikä ei.
Esim. keskipakolevitin ei kai ole suorakylvökone. :o
-
juu eihän tässä nurmeen ollakaan kylvämässä vaan edellisenä vuonna pellolla on kasvanut vilja johon on lisäksi kylvetty kerääjäkasvi,
siis ei monimuotoisuuspelto vaan esim. ohra plus kerääjäkasvi
siis tää:
Peltoluonnon monimuotoisuus
•Kerääjäkasvit 100 €/ha/v
- Kylvettävä pääkasvin kylvön yhteydessä, orasvaiheessa tai korjuun jälkeen
- kerääjäkasvilla ei voi perustaa nurmea
- voi päättää 1.10. alkaen (kasvinsuojeluaineet sallittu)
Eli mikäs tuossa nyt on vaikeaa?
-
Se että pitää olla kylvetty viimeistään 15.8.. Harva vilja on valmista tuolloin... ::)
-
kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai valkoapilan (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??
Pitäisi toimia hyvinkin. Valkoapila voi olla monivuotistakin. Se on matalakasvuista, eikä pitäisi vaivata viljaa toisenakaan vuonna. Kun heinää kylvetään vähän, pääkasvusto on täystiheä ja suorakylvössä siemen menee vähän liian syvään, ei kasvuston kanssa tule ongelmia. Jos kylvökoneessa on piensiemenlaatikko, on työkin helpompaa. Voisi kyllä onnistua viskallakin traktorin keulalla, suorakylvökonekin yleensä muokkaa ja siten multaa vähän siemeniä. Tällöin kyllä tuuli kylvöaikana voi tuottaa vaikeuksia. Tuolla kerääjäkasviketjussa joku oli kylvänyt heiniä juuri noin ja ihan onnistuneesti. Itse toimisin juuri noin, jos vielä jatkaisin tavanomaisessa suorakylvössä. Tosin on urakoitsijan koneessa myös piensiemenlaatikko.
-
Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?
-
Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?
Epäilen että lajittuvat.
Eikös tuossa toisessa ketjussa kirjoiteltu just, että hukkakauraruiskutukset voi unohtaa niiltä lohkoilta joilla kerääjäkasveja on.
-
Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?
Epäilen että lajittuvat.
Eikös tuossa toisessa ketjussa kirjoiteltu just, että hukkakauraruiskutukset voi unohtaa niiltä lohkoilta joilla kerääjäkasveja on.
Tuossa se lieneekin se pahin rajoitus kylvönyhteydessä "laittamiseen." Olisi ihan omaksi-iloksi kiva tietää peruste tuolle viimeiselle kylvöpäivälle (15.8 ). Sinällään joku raiheinä kyllä tuuppaisi ihan kivasti vielä puinnin jälkeen, jos sen saisi kylvää kunnolla. Nyt se ei onnistu kuin tiettyjen kasvien kanssa.
Pitkällä tähtäimellä on huono ratkaisu tinkiä kasvinsuojelusta kasvukaudella ja ajaa keväällä tyhjäänmaahan rounduppia. Ei sinällään mitään ympäristöjärkeä tässäkään. Taas keinotekoisilla päivämäärillä pilataan asia joka maalaisjärjellä saataisiin hyödyttämään molempia osapuolia. Nyt kun tilanne on niin, että tuo "virkamieskunta" on ikäänkuin viljelyä vastustava osapuoli, suomessa.
Toki on niinkin, että halvemmalla se kerääjäkasvi sinne perustuu kun räkii jollain laitteella oraille, mutta hiukan puuduttaa, kun mitään ei voida tehdä ns. maalaisjärjellä. Eiköhän kaikki jo sen ole keksinyt, ettei tuota aivan pelkästään tukien takia kannata tehdä, eli jos ajatus on muokata mahdollisimman nopeasti, niin eipä maksa vaivaa koko homma. No, joku perunapelto asia erikseen.
-
Jos kerääjäkasvien viljelyä ei kannata tehdä ulkokultaisesti vain muotovaatimukset täyttävästi; perusteena kerääjäkasvin todelliset hyödyt, niin silloin se kannattaa ottaa käyttöön myöa ilman ympäristökorvausta, ja ajoittaa ja toteuttaa optimaalisesti oman mielen mukaan, vaikka sitten monivuotisena...
-SS-
-
Jos kerääjäkasvien viljelyä ei kannata tehdä ulkokultaisesti vain muotovaatimukset täyttävästi; perusteena kerääjäkasvin todelliset hyödyt, niin silloin se kannattaa ottaa käyttöön myöa ilman ympäristökorvausta, ja ajoittaa ja toteuttaa optimaalisesti oman mielen mukaan, vaikka sitten monivuotisena...
-SS-
Kyllä, kerääjäkasveja kannattaisi pitää kierrossa mukana.
Se mitä tuossa aijemmin tarkoitettiin on se, että ei kannata pelkästään tuentakia tuohon ryhtyä. Eli joko kunnolla ja siitä saa sen tuen, mitä se sitten sattuu olemaankaan tai sitten antaa vaan olla. Maailmalla on kylvökoneita jopa puimurin pöydäntakana jolloin saadaan siemen siihen pahnakerroksen alle. Pikku pneumalla tämä olisi aika helppo toteuttaa, mutta kuten todettua aika pieni on tuo kylvöikkuna satokasvin perään. Kuitenkin ruistakin voidaan kylvellä pitkälle syyskuuhun, niin luulisi sieltä nopeakasvuisen heinänkin pukkaavan. Tuosta johtuu se päivämäärä ihmettely. Toisaalta taas vaikka 15. 9. voisi olla jo jotenkin perusteltavissa?
-
Valkoapilan TOS viljely varmaan on melko haastavaa, toisaalta noin 1ha siemenviljelys riittää 100 ha kerääjäkasviviljelyyn. Pitää vaa kehittää sopiva korjuuketju jonkun 300 kg:n keruu toisaalta saattaisi mennä perinteisenä käsityönä.
Maatalousministeriön siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta mutta se löytyy myös netistä. Nuo vanhat Tammiston siemenjalostuksen aikuiset ohjeet ovat aivan toimivia edelleen. Ehkä rikkaruohojen torjunta on edennyt kitkemisestä ja haraamisesta helpompaan suuntaan. Olisikohan joillakin taloilla apilahiertimiä vielä jäljellä ?
-SS-
-
siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta
Äkkiseltään syntyi päänupissa vähän outo mielleyhtymä... ???
-
siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta
Äkkiseltään syntyi päänupissa vähän outo mielleyhtymä... ???
Semmoinen matka-arkku. Sota-ajan tavaraa ja 1920 -1956 kirjallisuutta. Mm mehiläishoidon oppaita maatalouden pikkujättiläinen sota-ajalta lähinnä...
Aika hyvin pärjäilisi niillä opeilla paitse DDT ei enää voi käyttää >:(
-SS-
-
15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.
-
15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.
Mun mielestä mitä järkeä tuota on muokata syksyllä se ideahan siinä just on, että kerää ravinteita varsinaisen satokasvin jälkeen. Ja ainakin etelän talvet ovat sellaisia, että eivät ole alkaneet kunnolla edes tammikuussa.
Ainoa, että muokkaus syksyllä olisi mahdollista jos kylvää syyskasvia, mutta lokakuun alussa nyt ei kylvetä kuin korkeintaan vehnää.
Olisiko ehdot pitänyt muotoilla jotenkin näin, että mikäli peltoon ei kylvetä syysviljaa peltoa ei saisi muokata syksyllä ja kylvää saisi puinnin jälkeen. Jos taas kylvää syyskasvin kerääjä kylvettävä viimeistään kesäkuussa ja muokata saa heti kuin tarpeellista syyskylvöä varten.
-
15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.
Mun mielestä mitä järkeä tuota on muokata syksyllä se ideahan siinä just on, että kerää ravinteita varsinaisen satokasvin jälkeen. Ja ainakin etelän talvet ovat sellaisia, että eivät ole alkaneet kunnolla edes tammikuussa.
Ainoa, että muokkaus syksyllä olisi mahdollista jos kylvää syyskasvia, mutta lokakuun alussa nyt ei kylvetä kuin korkeintaan vehnää.
Olisiko ehdot pitänyt muotoilla jotenkin näin, että mikäli peltoon ei kylvetä syysviljaa peltoa ei saisi muokata syksyllä ja kylvää saisi puinnin jälkeen. Jos taas kylvää syyskasvin kerääjä kylvettävä viimeistään kesäkuussa ja muokata saa heti kuin tarpeellista syyskylvöä varten.
Pitää muistaa että herran pelko on viisauden alku, et ei sitä voi niinku järkiperäisesti ajatella noita tukihommat, muuten ei olis enään herran pelkoa...
Jos lukasee noita arvailuja ja esityksiä mitä herraskaiset kirjuutellu juumassin pään menoksi tulevaksi 5v. Kaudeksi, niin onko koko touhussa järkeä???
Se on muuten kunnon vanhan ajan meininki ku on 5v. Kaudet ja leimaa ja lippua ja lappua pitää täyttää niin p.......sti, että joku eugeni tuloo sitte kaikille tasapuolisesti ja yht aikaa. Enään ei puutuko kk valtion kustantama vodkapullo joka jampalle.
taitaa jäädä maksun puolelle, jos joutuu laittaa huiskia ym. Et saa kylvettyä kerääjät peltoon. Meinaan tuosta hyödystä,et jos kylvää myöhäisimpään sallittuun aikaan ja kääntää heti ku mahdollista, niin onko järkevää, maassa tuskin ehtii tapahtua kovin mullistavia tuona aikana.
-
Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet? ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira, jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.
-
Ei tietenkään kannata kerääjäkasvimielessä kylvää keväällä niitä, jos aikoo kylvää syysviljan. Eihän siitä silloin maksetakaan. Itse kuitenkin laitan torjuakseni luomussa rikkoja ja myös muiden hyötyjen (ehkä oletettujenkin) vuoksi. Itsellä menossa testi, miten käy kun kylvää timoteitä ja apilaa rukiille aluskasviksi jo syyskylvön yhteydessä. Silloin voisi seuraavalta syksyltä nostaa vielä kerääjäkasvipalkkion.
Tuolla aikarajoituksella tietysti haetaan sitä, ettei kerääjäkasveista tulisi näennäistoimenpidettä. Toki parasta olisi, että se muokataan vasta keväällä. Siksi kerääjäkasvit sopivat minusta erityisen hyvin suorakylväjille ja kevätkyntäjille. He saavat toimenpiteestä selvästi parhaan hyödyn. Itsellä haasteena keksiä keino, millä saisi rikat pysymään kurissa pelkällä kevätmuokkauksella. Tässä voisi kerääjäkasveilla olla tärkeä merkitys.
-
Eikö käytännössä ole helpin vetäistä vain lautasella puintitappiot itämään? Ja pistää vaikka pikkuviskalla raiheinää sekään.
-
15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.
Voi kai tuon noinkin ajatella. Oikeastaan en keksi mitään syytä miksi vaivaisi itseään noilla kylvöillä ja muokkaisi syksyllä. Siinä menettää oikeastaan kaiken mitä tuo kerääjä voi onnistuessaan tarjota. Mutta jos tuo päivämäärä kikkailu on siksi, että sillä saadaan tuo kerääjä syystoimenpiteeksi ja kasvipeitteisyys talvitoimenpiteeksi, eikä ne näin ollen toisiaan kumoa niin sitten siinä on tavallaan vedetty kotiinpäin. Tuntuu kyllä uskomattomalta jos näin olisi...
-
Itsellä menossa testi, miten käy kun kylvää timoteitä ja apilaa rukiille aluskasviksi jo syyskylvön yhteydessä. Silloin voisi seuraavalta syksyltä nostaa vielä kerääjäkasvipalkkion.
Itsellä on myös testi, heinälaji on Apera spica-venti . On orastunut mukavasti, kun ruismaa tuli jään alta esiin. Olisiko riittävä tiheys ? Viherpeittävyys sängellä on erinomainen, lisäksi itsekylvää elokuun alkupuolella uutta orasta juureen. On todella sitkeä, ei tarvitse ostaa uutta siementä, vaikka kyntääkin.
Nyt vaan tarvitsee tietää, onko kerääjäkasviksi hyväksyttyjen heinälajikkeiden joukossa. Olisi kiva yllätys, tietämättään oikeaa rahakasvia kasvattaneensa. Kuvan alalla ainakin kahdeksan orasta.
(http://www.viistonninen.com/muut/Keraaja1.jpg)
-SS-
-
Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet? ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira, jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.
Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ? Jonkun vaaksanpituisen piipan massa on kyllä sen verta vähäinen, että menee mittaustarkkuden alapuolelle todennettava vaikutus. Eli vaikutus on omasta motivaatiosta kiinni, sen on sitten huomaavinaan seuraavana vuonna, jos haluaa sen huomata. Ah kyllä tuli ainakin säiliöllinen enempi tältä pellolta, juu ja oli parempaa viljaakin.
Silti vuosien väliset erot voivat olla ylikin 2000 kg/ha, rukiilla jopa 4000 kg/ha, yksinkertaisimmillaan säiden ja sadekuurojen osumisesta kiinni. Niillä alueilla, joilla kuivat ja kosteat vuodet vaihtelevat voimakkaasti, peittyy jokin kerääjäkasvin vaikutus kohinaan. Se hyöty ravinnetasetoimenpiteestä oli, että osaa suhtautua omien viljelytoimenpiteiden vaikutukseen enemmän järjellä kuin haihattelemalla. Mutta se 100€ tukirahaa on selvää seteliä vuodesta riippumatta.
Jos ei muuta hommaa kesäksi ole, niin marssii pellot läpi kampea pyörittäen. Kyllä siittä palkan saa, ja kesän aikana ehtii melkoisen aukean kylvää, eikä ole iso investointi satasen tulolle, semmoinen kampi. Meillä semmoinen olisi jo valmiiksi ollut, mutta heitin roskikseen juuri pari vuotta sitten kun rotta söi puuosat sekä sen pussin. Kyllä meillä sillä heinänsiementä viskottiin. Joskus ihan pienenä siilattiin heinäladon pohjalta siementäkin, sitä oli lattialla yllättävän paljon.
Alopinsiementä en ole keräillyt, äitini on sitäkin hommaa tehnyt 30-luvulla ja 40-luvun alussa, pussi kaulassa ja puntarpään päitä riivittiin sinne. Tarkoitus olisi itse mennä ojanpyörtänöitä tsekkaamaan, jospa saisi kerääjäkasvikokeita silllä tehdyksi. Isolla talkooporukalla hyvinkin pari säkillistä keräisi päivän aikana ? Pitääpä käydä haastattelemassa mammaa.
-SS-
-
Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet? ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira, jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.
Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ?
-Lyhennys-
-SS-
Eiköhän selvimmin nuo kerääjän edut tule esille muistelemalla niitä kertoja, kun (naapurin) syysvilja tuhoutui talvella ja jostain syystä näytti maa murenevan risukarheen alla mukavaan kylvökuntoon? Nämähän ovat se selkeä puoli, nuo tukihommat sitten arpoo ihan tulkinnan ja tulkitsijan mukaan. Jos ei sitten itse ole tulkki.
-
Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet? ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira, jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.
Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ?
-Lyhennys-
-SS-
Eiköhän selvimmin nuo kerääjän edut tule esille muistelemalla niitä kertoja, kun (naapurin) syysvilja tuhoutui talvella ja jostain syystä näytti maa murenevan risukarheen alla mukavaan kylvökuntoon? Nämähän ovat se selkeä puoli, nuo tukihommat sitten arpoo ihan tulkinnan ja tulkitsijan mukaan. Jos ei sitten itse ole tulkki.
Joskus harrastettiin syyskyntöjen jälkeen tasausäestystä. Keväällä äestys oli helppoa, maa kosteampaa ja pintakokkareet olivat murentuneet. Kasvustossa näkyi huomattavan hyvänä orastumisena. Mäkipelloilla kuitenkin huomattiin se sama riski kuin nykyisillä kevytmuokatuilla, keltainen velli lähti liikkeelle talvisateissa.
Tuo murenevuus siis tulee esimerkiksi suorakylvön sivuvaikutuksena ihan itsestään.
-SS-
-
Jos ei muuta hommaa kesäksi ole, niin marssii pellot läpi kampea pyörittäen. Kyllä siittä palkan saa, ja kesän aikana ehtii melkoisen aukean kylvää, eikä ole iso investointi satasen tulolle, semmoinen kampi. Meillä semmoinen olisi jo valmiiksi ollut, mutta heitin roskikseen juuri pari vuotta sitten kun rotta söi puuosat sekä sen pussin. Kyllä meillä sillä heinänsiementä viskottiin. Joskus ihan pienenä siilattiin heinäladon pohjalta siementäkin, sitä oli lattialla yllättävän paljon.
Ostin menneenä syksynä tuollaisen nykyaikaisen high-tech-mallin, ei tarvitse edes veivata kampea kun levityslautanen pyörii sähköllä 8)
http://kauppa.hautalaservice.com/fin/we_b_wolf_kasilevitin-p-74-48/
-
Hukkakauran torjuntaa epäiltiin mahdottomaksi kerääjäkasvipellosta. kyllähän se onnistuu jos huiskii kerääjän vasta ruiskutuksen jälkeen. Onko muuten jossain tietoa, että kuoleeko apila Pumalla tai Axialilla.
-
Tuli mieleen ajatus että onnistuisiko kerääjien kylvö hukkakauraruiskutuksen yhteydessä tuollaisella.
http://www.suomensuorakylvo.fi/delimbe-kylvokoneet.php
-
Tuli mieleen ajatus että onnistuisiko kerääjien kylvö hukkakauraruiskutuksen yhteydessä tuollaisella.
http://www.suomensuorakylvo.fi/delimbe-kylvokoneet.php
Kannattaa melkein testata tuota. Vähän ruuttailee siementen päälle ja kattoo itääkö.
-
Pienellä alalla tämä mukaan hukkiskierrokselle http://www.elomestari.fi/muut/muut.htm
Jos omatunto kestää näin fyysistä työtä ;)
Kai tohon pussiin muutama apilakilo mahtuu? Petri?
-
Tuli mieleen ajatus että onnistuisiko kerääjien kylvö hukkakauraruiskutuksen yhteydessä tuollaisella.
http://www.suomensuorakylvo.fi/delimbe-kylvokoneet.php
Kuten toisella palstalla on puhuttu, ei taida työleveys riittää alkuunkaan. Apilalla lienee alle 6m. Lisäksi on kuulunut juttua että nokalle jos laittaa huiskan, niin kaikki siemenet on traktorin syylärissä, joka hetken päästä tukossa.
-
Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet? ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira, jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.
Ei muuta järkeä kuin 100€/ha ;)
Eihän tässä koko touhussa ole muutenkaan järkeä. Näkee taas, että ei ole itse viljelijät päässeet ehdottamaan järkeviä ehtoja.
-
Tuollasella viskalla on tullu kylvettyä yhtä sun toista kun se on etukuormaajas, enkä kyllä syylärin tukkimisongelmaa havainnu?
-
Tuumin notta jos tollasella delimbellä levittäisi valkoapilaa hukkisruiskutuksen lomassa ja tosiaan jos ei lennä kuin sen 6m niin voiskohan sekaan laittaa jotain toista siementä joka lentäis vähän pidemmälle? Mulla ruiskukin vaan 12m joten aikas lähelle puomin leveyttä vois jollain siemenellä päästä. Mitäs hittoa ne ranskalaiset kylvää kun niitten siemenet lentää muka melkein 30metrii tolla samalla pömpelillä !!?? Kerääjissä kyllä kiinnostaa tuo typentuottokin, ja tietty se tuki. Joku maata kuohkeuttava kasvikin olisi hyvä mutta esim. sinimailanen taitaa kasvaa liian pitkäksi viljan seassakin.
-
Tuumin notta jos tollasella delimbellä levittäisi valkoapilaa hukkisruiskutuksen lomassa ja tosiaan jos ei lennä kuin sen 6m niin voiskohan sekaan laittaa jotain toista siementä joka lentäis vähän pidemmälle? Mulla ruiskukin vaan 12m joten aikas lähelle puomin leveyttä vois jollain siemenellä päästä. Mitäs hittoa ne ranskalaiset kylvää kun niitten siemenet lentää muka melkein 30metrii tolla samalla pömpelillä !!?? Kerääjissä kyllä kiinnostaa tuo typentuottokin, ja tietty se tuki. Joku maata kuohkeuttava kasvikin olisi hyvä mutta esim. sinimailanen taitaa kasvaa liian pitkäksi viljan seassakin.
Veikkaisin, että mitä myöhemmin kesällä tuon kerääjän kylväisi niin sen varmemmin se jää kasvamatta viljan yläpuolelle olettaen ettei kasvata mitään nilkan korkuista ohraa.. ;D Silloin voisi käyttää jotakin sellaistakin kasvia mikä kasvaisi korkeammaksi. Meiltä esim. tuosta rauch keskipako levittimestä löytyy taulukot puna-apilalle ja 18m luvattaisiin levitysleveys ja 4kg/ha määräksi. Luulisi pienillä kikkailulla saavan leveyttä tuon 2m lisää, että voisi ajella ruiskutusuria myöten ja määrääkin jos saisi hieman pienemmäksi niin ei varmaan haittaisi. Tuolla tavalla saisi kerääjän kylvön aika iisisti.
-
Tuumin notta jos tollasella delimbellä levittäisi valkoapilaa hukkisruiskutuksen lomassa ja tosiaan jos ei lennä kuin sen 6m niin voiskohan sekaan laittaa jotain toista siementä joka lentäis vähän pidemmälle? Mulla ruiskukin vaan 12m joten aikas lähelle puomin leveyttä vois jollain siemenellä päästä. Mitäs hittoa ne ranskalaiset kylvää kun niitten siemenet lentää muka melkein 30metrii tolla samalla pömpelillä !!?? Kerääjissä kyllä kiinnostaa tuo typentuottokin, ja tietty se tuki. Joku maata kuohkeuttava kasvikin olisi hyvä mutta esim. sinimailanen taitaa kasvaa liian pitkäksi viljan seassakin.
Olisko se oikeesti huono idea laittaa pientä viskaa jonkun enskapyörän jopparille, se ei paljoa ramppaisi jos ajaa jokaisen ruiskutusjäljen väleistäkin, ruikutusjälkien lisäksi. Nopeuttakin voisi pitää niin että pääsee mahdollisimman pieneen siemenmäärään/ha. :P
-
No kai sillä ainakin kylähullun maineen saisi jos sitä ei vielä ennestään ole. ;D
-
No kai sillä ainakin kylähullun maineen saisi jos sitä ei vielä ennestään ole. ;D
Eiköhän se ole ammatinvalinnan myötä tullut tässä porukassa vähän kaikille...
-
Tuumin notta jos tollasella delimbellä levittäisi valkoapilaa hukkisruiskutuksen lomassa ja tosiaan jos ei lennä kuin sen 6m niin voiskohan sekaan laittaa jotain toista siementä joka lentäis vähän pidemmälle? Mulla ruiskukin vaan 12m joten aikas lähelle puomin leveyttä vois jollain siemenellä päästä. Mitäs hittoa ne ranskalaiset kylvää kun niitten siemenet lentää muka melkein 30metrii tolla samalla pömpelillä !!?? Kerääjissä kyllä kiinnostaa tuo typentuottokin, ja tietty se tuki. Joku maata kuohkeuttava kasvikin olisi hyvä mutta esim. sinimailanen taitaa kasvaa liian pitkäksi viljan seassakin.
Olisko se oikeesti huono idea laittaa pientä viskaa jonkun enskapyörän jopparille, se ei paljoa ramppaisi jos ajaa jokaisen ruiskutusjäljen väleistäkin, ruikutusjälkien lisäksi. Nopeuttakin voisi pitää niin että pääsee mahdollisimman pieneen siemenmäärään/ha. :P
Toimii 8)
Mutta oikeesti jos nyt 12m puomistolla ruiskuttaa niin ei sitä varmaan paljon jää kylväämättä viskan maksimileveyttä käyttäen. Jos nyt apila lentäisi sen 4-5m sivuille niin pari metriä siellä sun täällä. Ei kai se nyt siitä voi olla kiinni mahd tarkastuksessa :o