Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: metsajussi - 11.02.24 - klo:12:44
-
MT 17 artikkeli aiheesta... mielenkiintoista nähdä missä mennään sitten kun mahdollisesti Ukraina on EU:ssa ja maatalousmarkkina jakautuu uusiksi.
Mä taidan silloin olla onneksi jo eläkkeellä - jos sellaisia vielä maksetaan :-/
-
Mielenkiintoista tosiaan nähdä miten ukrainalaiset aikovat pärjätä Eu:n maatalous- ja ympäristölainsäädännön kanssa. Jos ajatellaan öljykasvien viljelyä ym. kuinka kasvinsuojeluaineet on kielletty ym. Missähän näitä seuraavaksi aletaan viljellä ja mitä sanovat loppukäyttäjät, kun Ukrainasta ei enää saakkaan kaikkea mitä tähän asti. Kyllä jonkinlaista shokkihoitoa tulee. Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
-
Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
Kestää niin kauan kuin tukia maksetaan riittävästi. Vaan juuri tukipolitiikan suunnanmuutoshan tuossa taitaa olla edessä.
Siedätyshoitoa on kyllä saatu jo niin pitkään että saatat olla oikeassa :-)
-
Suomen maatalous kyllä kestää melkein mitä vaan, mutta rakennekehitys etenee ehkä entistä rivakammin.
Kestää niin kauan kuin tukia maksetaan riittävästi. Vaan juuri tukipolitiikan suunnanmuutoshan tuossa taitaa olla edessä.
Siedätyshoitoa on kyllä saatu jo niin pitkään että saatat olla oikeassa :-)
Kyllähän se aika selvää on, että ei tule sellaista tilannetta, jossa Suomeen tuotaisiin aivan kaikki elintarvikkeet. Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista. Toisaalta täytyy muistaa ilmastonmuutos ja se, että ei siellä Ukrainassakaan joka vuosi ole pelkkää hunajaa. Samalla tavalla siellä epäonnistuu satoja.
-
Kokolailla epäselvät artikkelit.
Mtk:n edustajan suurin huoli tuntui olevan et tundrallakin voi edelleen viljellä vaikka järkevämpää voisi olla keskittyä poronkasvatukseen. Sama jos mä haluan tukea siitä et voin alkaa kasvattamaan banaaneja. ::)
Myös turvepellot oli huolenaiheena. Kertokaas mulle paljon niitä turvepeltoja nyt oikeasti on? Ehkä ne turvepellot ovat eräänlainen turva vaihtelevissa oloissa. Suomennettuna kai tarkoittaa et kun kuivaa yleisesti niin näissä vesi riittää. Kuitenkin hieman nurinkurista et tuotannon lisäämistä alueilla tuetaan jossa pellot ovat turvepeltoja.
Mut juu eihän nykyisellä systeemillä voida mennä. Vaikkei Ukrainasta ikinä tulisi eu jäsentä niin onko systeemi nytkään kovin kestävällä pohjalla? Kokonaisuudessaan eu:n maatalous on aika sekalainen sakki ja tukieurot eivät edelleenkään kaiketi jakaudu tasaisesti. Tarkoitan sitä et jossakin päin eu:ta tulee tila toimeen muutamalla hehtaarilla ja muutamalla kantturalla. Suomessa pitää olla hävintään 100ha peltoa ja aika monta lehmää enemmän. Tai jotain sinnepäin. Onko tuo sit järkevää tukien käyttöä?
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
-
Hajoamista ei varmaan tapahdumutta monta poliittista asiaa saattaa muuttua jos ja kun Trump pääsee taas pelaamaan.
-
Hajoamista ei varmaan tapahdumutta monta poliittista asiaa saattaa muuttua jos ja kun Trump pääsee taas pelaamaan.
Orban heitti käytännöllisiä ehdotuksia. EU-parlamentaarikkojen vaalista luovutaan ja palataan vanhaan tapaan (kuten ennen v. 1979:ää), jossa jäsenvaltioiden parlamentit valitsevat euroedustajansa. Parlamentti on tällä hetkellä toiminta kyvytön, lähinnä hullujenhuone. Ministerineuvoston pitää olla aktiivisempi, päättäväisempi ja vahvempi tarttumaan poliittisiin toimiin. Komission pitää tunnistaa, että se on jäsenvaltioiden ohjaama organisaatio (mininterineuvoston kautta), ei poliittinen organisaatio.
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
No sitä mäkin olen miettinyt. Eihän se maailman viljamarkkinoissa varsinaisesti muuta mitään.
-
Kotieläintalous saa ainakin lisää tuottajahintaa ja hyötyy alemmista viljanhinnoista.
Mikä olisi mekanismi, joka alentaisi täkäläisiä viljan hintoja vielä lisää, verrattuna nykytilanteeseen. Tuotantotuet voivat poistua valkuais- ja erikoiskasveilta, mutta miten vaikkapa vehnän maailmanmarkkinahinta muuttuisi, jos Ukraina liittyisi EU:hun, koska ei täällä liene tuotteista erillistä suojattua sisämarkkinaa muusta kuin sokerista ehkä.
-SS-
No sitä mäkin olen miettinyt. Eihän se maailman viljamarkkinoissa varsinaisesti muuta mitään.
Kai se kylmiksen ajatus on et Ukrainan vilja kun tulee sisämarkkinaan niin tavarasta tulee tunkua jolloin se painaa hintaa maailmarkkinan tasolle?
Mutta mikä se maailmanmarkkinahinta sitten on? Euroopan hinta tiedetään, eroaako Ukrainan hinta tästä jotenkin?
Maantiedettä asia ei edelleenkään muuta ja näin ollen tähän meidän kotimaiseen hintaan nähden niin se rahti itämeren yli on aina otettava huomioon niin viennissä kuin tuonnissa. Sen vuoksi olisikin tärkeää et tuotantoa ei paisutettaisi yli oman tarpeen. Jotain kauraa voidaan varmaan viedä kannattavasti mut muiden viljojen vienti, onko siinä kannattavuutta?
Ennemmin näkisin kotimaisen elukkabisneksen olevan vaarassa tuossa. Eurooppaan virtaa Ukrainasta "halpaa" rehua. Tuotantoa lisätään kun vaatimuksetkin ovat täkäläisiä kevyempiä. Ylijäämä työnnetään tänne. Samalla lailla sen rahti tietysti tähän tulee mut elukkahomma on ehkä kauempana toisistaan kuin viljatouhut..
-
EU jäsenenä ukrainalaiset saavat viljastaan parempaa hintaa ja silloin viljelyyn kannattaa panostaa enemmän.
-
EU jäsenenä ukrainalaiset saavat viljastaan parempaa hintaa ja silloin viljelyyn kannattaa panostaa enemmän.
Täsmälleen. Silti Ukraina ei ole maailman viljantuotannon jättiläinen, vaikka panostaisikin. Maailmanmarkkinalla muitakin suuria toimijoita. Koska EU ei ole viljan osalta suojattu sisämarkkina, niin mikähän mekanismi Ukrainan mahdollisessa sisämarkkinajäsenyydessä voisi vaikuttaa maailmanmarkkinahintoihin, joiden perusteella Suomessa tehdään viljakauppaa, keskimäärin [maailmanmarkkinahinta - 40 €]
-SS-
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
Kyllähän tuo on natissut jo liitoksissaan pitkän aikaa. Seuraava globaali valuuttakriisi tulee olemaan paha.
Ikuista ei olekaan. Ei kai kukaan usko, että EU olisi ikuinen? Tai edes uusi " tuhatvuotinen valtakunta?"🤔
-
Taitaa EU hajota ennenkuin Ukraina ehtii siihen liittyä.
Saisko perustelut?
Kyllähän tuo on natissut jo liitoksissaan pitkän aikaa. Seuraava globaali valuuttakriisi tulee olemaan paha.
Ikuista ei olekaan. Ei kai kukaan usko, että EU olisi ikuinen? Tai edes uusi " tuhatvuotinen valtakunta?"🤔
Ei kai ikuisuuteen kukaan usko mut sanoisin et kyl eu ehkä yhtenäisempi on kuin ennen Ukrainan sotaa. Unkari nyt yrittää pullikoida vastaan ja muutama muu mut en silti usko et persujen unelma et eu hajoaisi ihan lähitulevaisuudessa toteutuisi..
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
-
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
Suomi kun ei ole Norjan kaltainen öljyvaltio, täällä ei ole valtiolla läheskään samanlaista vakavaraisuutta maksaa suojatun korkeahintajärjestelmän mukaisia vientitukia, lisäksi Norja, vaikka on EU:n ulkopuolella, maksaa pääsystään EU-markkinoille melkoisesti maksuja, noin 500 miljoonaa vuodessa; ei se ilmaiseksi pääse EU sisämarkkinoille. Suomen nettomaksut ovat noin 700 miljoonaa. Täällä on myös peltoala yli tuplasti Norjaa suurempi, joten vientitukia riittäisi maksettavaksi.
Norjan kansalliset maataloustuet ovat korkeat, investointiluvat tiukasti säännellyt ja tuontisuoja korkea. Mutta ei se norjalaisille ole ongelma, koska jokaisessa norjalaisessa asuu pieni öljysheikki.
Että aika vähän siinä säästyisi, mutta tulisi usean miljardin vientitukikuorma, kansalliset tuet pysyisivät vähintään samana, väkivaltainen maareformihanke (ks. laki oikeudesta ostaa maatalousmaata) käynnistettäisiin uudelleen, enkä usko, että lannoitus tai kasvinsuojelu tai GMO:n tuominen olisi yhtään sen helpompaa EU:n ulkopuolisessa maataloudessa.
-SS-
-
Ja oikeasti vaikka eu on tuonut paljon harmia maataloudelle niin haluaako joku oikeasti palata takaisin aikaan ennen eu:ta? Kekkoslandiaan?
Suomi kun ei ole Norjan kaltainen öljyvaltio, täällä ei ole valtiolla läheskään samanlaista vakavaraisuutta maksaa suojatun korkeahintajärjestelmän mukaisia vientitukia, lisäksi Norja, vaikka on EU:n ulkopuolella, maksaa pääsystään EU-markkinoille melkoisesti maksuja, noin 500 miljoonaa vuodessa; ei se ilmaiseksi pääse EU sisämarkkinoille. Suomen nettomaksut ovat noin 700 miljoonaa. Täällä on myös peltoala yli tuplasti Norjaa suurempi, joten vientitukia riittäisi maksettavaksi.
Norjan kansalliset maataloustuet ovat korkeat, investointiluvat tiukasti säännellyt ja tuontisuoja korkea. Mutta ei se norjalaisille ole ongelma, koska jokaisessa norjalaisessa asuu pieni öljysheikki.
Että aika vähän siinä säästyisi, mutta tulisi usean miljardin vientitukikuorma, kansalliset tuet pysyisivät vähintään samana, väkivaltainen maareformihanke (ks. laki oikeudesta ostaa maatalousmaata) käynnistettäisiin uudelleen, enkä usko, että lannoitus tai kasvinsuojelu tai GMO:n tuominen olisi yhtään sen helpompaa EU:n ulkopuolisessa maataloudessa.
-SS-
Niinpä ja tuo maatalous on vain pieni siivu tuosta koko paketista.
Ilman eu:ta me vaihdettaisiin ryssien kanssa taas sinkkiämpäreitä. ;D
Suomen maatalouden yksi ongelmista on se että tarkoituksella tehdään kovempia pykäli kuin muualla eu:ssa. Pitää kaiketi olla se mallioppilas. Meidän pohjoinen sijainti pitää ottaa huomioon ratkaisuissa. Ei me tietysti isojen kanssa voida kisata mut turhaan annetaan jo oma-aloitteisesti tasotusta muille.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Miksi pitäisi tuottaa turvonneille markkinoille tavaraa, jos siitä syystä hinta laskee ja tekee hommasta vielä kannattamatonta?
Voidaan tietysti ajatella et tuetaan Suomessa viljantuotantoa ja kanavoidaan tuet siihen pois hömppäpelloilta. Riittääkö se sitten jos viljanhinta tippuu? Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain.
Pelkällä eu tuella tuo ei toimi. Ja saattaa sillä eu:lla olla jotai sanomista asiaan.
Jos ajatellaan et koko eu alkaisi toimimaan näin niin minusta tuossa on se sama ongelma isommassa mittakaavassa vain. Työnnetään tukirahaa reiluun ylituotantoon jota sitten viedään ylös. Rahaa siirretään taskusta toiseen. Kyllä toiminnan pitäisi olla kannattavaa ilman ylimääräistä tukea. Tuetaanko venäjällä, Yhdysvalloissa, Australiassa, mitä näitä isoja viljan esim. Vehnän tuottajia nyt sitten on, viljan ylituotantoa niin että sen viennistä saadaan kannattavaa. Itse epäilen tätä ettei tukea jaeta ainakaan niin paljon kun eu työntää nyt tukirahaa järjestelmään. Ja sit jos ajatellaan tuota ylituotantoa niin, jos se vielä tehdään tuontilannoiteilla joista rahat maksetaan ulos niin eihän tuossa ole mitään järkeä.
Nythän hömppäpelto politiikalla yritetään ohjata tilannetta siihen suuntaan et ne hömpät olisivat kilpailukykyisiä viljantuotantoon nähden. Edellisellä tukikaudella jo alkoi näkymään merkkejä että viljelijät ymmärtää tämän ja nyt ehkä vielä enemmän. Mutta onko tuokaan nyt sitten tukirahojen tehokasta käyttö? Tulevaisuudessa kun tukieurot vääjäämättä vähenevät niin tämä hömppäpeltojenkaan tukeminen ei mielestäni loputtomiin voi jatkua.
Mikä sitten ratkaisuksi?
-
Mikä sitten ratkaisuksi?
Ajetaan taksia.
-
Mikä sitten ratkaisuksi?
Ajetaan taksia.
Tämähän se ratkaisu tuntuu monella tilalla olevan. Etsitään jokin oikea työ josta saa palkan, jotta voi jatkaa viljelyä.
Jotkin koittavat investoinneilla pysyä vauhdissa mukana. Velkaa velan päälle kiinnitykset tapissa ja pankin johtokunnan armoilla. Nyt kun rahalla on taas oikeasti hinta niin täytyisi se kannattavuuskin olla oikeasti olemassa..
-
......
Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain. ...
Näet asian jotenkin vaikeasti. Ensinnäkin, kaikissa viljaa vievissä maissa viljan viennissä tulee laivarahti ainakin jonkun maksettavaksi. Eivät Itämeren laivauskulut voi olla monikertaiset muiden merien tariffeihin verrattuna ? Australiasta esimerkiksi NIgeriaan, Marokkoon, Egyptiin tai Algeriaan tuotu vehnä itse asiassa on pitemmän merimatkan takana kuin Suomesta lähtiessä. Totta on, että Saharan pohjoispuolinen Afrikka on edukas juurikin Ukrainalle, mutta Kanada/USA/ Australia ovat paljon pitemmän matkan päässä, ja nekin vievät maailmanmarkkinahinnoilla vehnää ja muuta viljaa ulos.
Laivarahti ei siis ole Suomelle ainakaan paljon suurempi este kuin muillekaan. Ja viljelijältä satamaan tuotuna, maarahdit maksettuna, nettohinta on perinteisesti ollut maailmanmarkkinahintoja alhaisempi. Eli viljan hintojen paikallinen alavire on omaehtoista, en tiedä kuka siihen voisi vaikuttaa, ehkä viljanvälittäjät toisistaan tietämättä ajattelevat enemmän paikallisen käyttöasiakkaan kuin välittämänsä viljan tuottajan etua. Paikallinen teollisuus ja ostoviljalla toimiva tuotanto joutuisi tuonnisa ainakin laivan purun ja maarahdin maksamaan. Normaalissa ylituotantotilanteessa viennin aloittaminen tuottaisi vahinkoa paikalliselle viljaa käyttävälle teollisuudelle. Viljantuottajien on ymmärrettävä tämä ja tyydyttävä hiukan vähempään, vaikka kaukomailla joku voisikin maksaa viljasta enemmän.
Viljakauppias joutuu miettimään viljan välittäjänä sekä viljan tuottajan että viljan ostajan etua. Nämä edut ovat aina kompromissi, ja kompromissilla on erilaisia tasapainotiloja, jotka ovat ihmisten päätettävissä.
-SS-
-
Suomesta vilja viedään pikkupurtiloilla. Kustannus on suurempi, vaikka matka lyhyt.
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Kokeilisit sinäkin sellaista että iänikusen jyvänjemmaamisen sijaan laittasit exceliin tai,ruutuvihkoon tukilaskelman. Ja eikun hömppää kasvamaan.
Tulet hämmästymään ja kannattavuudesta valittamisen sekä siitä johtuvan stressin määrä vähintään puolittuu. Jopa häviää.
-
Suomesta vilja viedään pikkupurtiloilla. Kustannus on suurempi, vaikka matka lyhyt.
Mutta siis tuodaan jättipurtiloilla ? Siitäkö johtuu, että tuontivilja on niin kilpailukykyistä ?
Naantalissa pystytään lastaamaan vientilaivoja yli 60 000 tonnin kuormaan ja 250 m:n pituisiin laivoihin, eli aivan valtameriluokan aluksiin. Harvinaisia vieraita kyllä, mutta Turun Sanomat kirjoitti aikanaan lastauksesta 2006, kun ohran hinta oli sopiva, niin silloin kävi kaupaksi ulkomaille.
-SS-
-
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Kokeilisit sinäkin sellaista että iänikusen jyvänjemmaamisen sijaan laittasit exceliin tai,ruutuvihkoon tukilaskelman. Ja eikun hömppää kasvamaan.
Tulet hämmästymään ja kannattavuudesta valittamisen sekä siitä johtuvan stressin määrä vähintään puolittuu. Jopa häviää.
Sit ei tarvii enää kuin pää kääntää oikeaan asentoon. Itsellä tuottaa edelleen suurta ongelmaa luomun suhteen asia. Vaikka tiedän että teen edelleen parempaa euromääräistä tulosta luomulla niin silti ajatus siitä ettei kannata yrittää 100% tuottaa niin tuntuu olevan vaikea käsittää.
......
Tämä tarkoittaa et Suomesta pitää laivata viljaa vientiin jolloin taitaa vähintään eka 50e tonnilta mennä siihen et päästää itämeren yli? Tämän jälkeen tulisi saada niin iso erä ja laiva kasaan jotta voisimme kilpailla viennistä johonkin Afrikan valtioon, tai lähi-itään. Eurooppaan on omavarainen viljasta.
Kylhän se homma varmaan siinä kohtaa alkaa toimia kun täällä suomessa viljanhinta alta satasen ja Euroopan taso yli 200. Saattaa joku alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistamaan toiminnan et onko oikein tukea verovaroin, koska kansallisia tukiahan tuo vaatisi, viljan vienti. Sama systeemi kuin SS mainitsemat vientituet eritavalla toteutettuna vain. ...
Näet asian jotenkin vaikeasti. Ensinnäkin, kaikissa viljaa vievissä maissa viljan viennissä tulee laivarahti ainakin jonkun maksettavaksi. Eivät Itämeren laivauskulut voi olla monikertaiset muiden merien tariffeihin verrattuna ? Australiasta esimerkiksi NIgeriaan, Marokkoon, Egyptiin tai Algeriaan tuotu vehnä itse asiassa on pitemmän merimatkan takana kuin Suomesta lähtiessä. Totta on, että Saharan pohjoispuolinen Afrikka on edukas juurikin Ukrainalle, mutta Kanada/USA/ Australia ovat paljon pitemmän matkan päässä, ja nekin vievät maailmanmarkkinahinnoilla vehnää ja muuta viljaa ulos.
Laivarahti ei siis ole Suomelle ainakaan paljon suurempi este kuin muillekaan. Ja viljelijältä satamaan tuotuna, maarahdit maksettuna, nettohinta on perinteisesti ollut maailmanmarkkinahintoja alhaisempi. Eli viljan hintojen paikallinen alavire on omaehtoista, en tiedä kuka siihen voisi vaikuttaa, ehkä viljanvälittäjät toisistaan tietämättä ajattelevat enemmän paikallisen käyttöasiakkaan kuin välittämänsä viljan tuottajan etua. Paikallinen teollisuus ja ostoviljalla toimiva tuotanto joutuisi tuonnisa ainakin laivan purun ja maarahdin maksamaan. Normaalissa ylituotantotilanteessa viennin aloittaminen tuottaisi vahinkoa paikalliselle viljaa käyttävälle teollisuudelle. Viljantuottajien on ymmärrettävä tämä ja tyydyttävä hiukan vähempään, vaikka kaukomailla joku voisikin maksaa viljasta enemmän.
Viljakauppias joutuu miettimään viljan välittäjänä sekä viljan tuottajan että viljan ostajan etua. Nämä edut ovat aina kompromissi, ja kompromissilla on erilaisia tasapainotiloja, jotka ovat ihmisten päätettävissä.
-SS-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
-
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. ;D
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
Odotankin koska joku iso taho ilmoittaa aloittavansa rakentaa isoja viljasiiloja. Uskon että se olisi hyvä business. Siis tarkoitan oikeasti isoja viljasiiloja. Tai paras tilanne olisi ett'ä niitä rakennettaisiin ilman suurta media mylläkkää. Näin kun rakennusteollisuus on vähän alamaissa, niin ainakin työvoimaa olisi hyvin saatavilla.
Vähän off topicin: , mutta kun ajatellaan että yksittäisen viljeljän tukimäärätkin ovat julkisia, niin koskahan keksivät että viljellyt kasvit yksittäisellä viljelijää ovat julkisia. Niin saadaan tietää kuka sitä hömppää viljelee ja kuka koittaa olla isänmaallinen :)
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Seminaarin tallenteet tulee varmaan jossain vaiheessa katsottavaksi, ainakin edellisinä vuosina on tullut.
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Mutamia huomioita piirtoheitinkalvoista:
"Tosiammattilaiset" KM kellokkaat , esimerkiksi Ylhäisen mainitsema Timo Jaakkola tuomitsee jotenkin tuet: "Korkea tukitaso on koko elinkeinolle rasite pitkässä juoksussa" . Näinkö on.
Monessa kalvossa mainitaan, että Suomessa hinnat ovat korkeammat kuin muualla, ei kannata viedä, ja maailmanmarkkinat vaikuttavat hintojen alhaisuuteen. Ammattiviljelijät viljelevät teollisuuden tarpeeseen, villiä viljaa tuottavat sekoittavat paikalliset hinnat, sellaiset sopimuksetonta viljaa tuottavat viljelijät pitäisi auringonlaskun jälkeen muiluttaa saunan taakse ja antaa selkään.
Silti ei ansiokkaista käppyröistä huolimatta ollenkaan avata sitä, miksi vuoden 2022 tuontitilastoissa tuontiviljan nettolisäys muutenkin ruuhkaisille markkinoille oli selvästi plusmerkkinen.
-SS-
-
Jos pääsette Twitteriin eli nykyään x:ään, niin kantsii lukea tuo Annaleena Ylhäisen ketju vyrin viljelijäseminaarista.
https://twitter.com/AYlhainen/status/1757761425613680660?t=FcA6Fdo4ieQwue4_aXJ5_Q&s=19
Mutamia huomioita piirtoheitinkalvoista:
"Tosiammattilaiset" KM kellokkaat , esimerkiksi Ylhäisen mainitsema Timo Jaakkola tuomitsee jotenkin tuet: "Korkea tukitaso on koko elinkeinolle rasite pitkässä juoksussa" . Näinkö on.
Monessa kalvossa mainitaan, että Suomessa hinnat ovat korkeammat kuin muualla, ei kannata viedä, ja maailmanmarkkinat vaikuttavat hintojen alhaisuuteen. Ammattiviljelijät viljelevät teollisuuden tarpeeseen, villiä viljaa tuottavat sekoittavat paikalliset hinnat, sellaiset sopimuksetonta viljaa tuottavat viljelijät pitäisi auringonlaskun jälkeen muiluttaa saunan taakse ja antaa selkään.
Silti ei ansiokkaista käppyröistä huolimatta ollenkaan avata sitä, miksi vuoden 2022 tuontitilastoissa tuontiviljan nettolisäys muutenkin ruuhkaisille markkinoille oli selvästi plusmerkkinen.
-SS-
Vuoden vaihteesta 21/22 alkaen lihatalot etsi rehuohraamarkkinoilta kissojen ja koirien kanssa. Mistään sitä ei tuntunut löytyvän vaikka hintaa nostettiin lähes päivittäin. Tuontiviljan tuominen kestää aikansa niinpä jossain vaiheessa se tuonti aloitettiin.
Pulaa riitti toukokesäkuun vaihteeseen jolloin yhtäkkiä tavaraa alkoikin löytymään. Olisiko joku kenties onnistunut puimaan aikaisen sadon? ;D
Tuontimäärä oli kuitenkin so***** syksyyn asti joten äkkiä olikin tilanne et rehuohrasta oli ylitarjontaa. Se hyvä sato syksyltä ei paljoa lämmittänyt puolta vuotta aiemmin.. ::)
-
Vuoden vaihteesta 21/22 alkaen lihatalot etsi rehuohraamarkkinoilta kissojen ja koirien kanssa. Mistään sitä ei tuntunut löytyvän vaikka hintaa nostettiin lähes päivittäin. Tuontiviljan tuominen kestää aikansa niinpä jossain vaiheessa se tuonti aloitettiin.
2021 joulukuussa vielä sai kaupaksi vehnää, hintakin oli mukavasti 180 euron tienoilla. Tammi-toukokuussa kauraa ei enää huolittu, eikä ruista*. Maaliskuulla ohra ehkä olisi kelvannut, kun valittelin, että edellisen kesän maksut viipyivät ja uusi kuorma on luvattu antaa, niin yksi viljakauppias todellakin mainitsi, että hän saisi menemään sen ohran. Mutta ilmoitin, että minkä olin luvannut sen meinasin pitää. Vielä sen muistan, että 2021 kesällä ohran hinta oli erittäin matala. Suorakaupassa se 2020 vuoden otra taisi mennä 147 €/tonni. Keväällä 2022 hinnaksi ei so vit tu mitään firmojen noteeraamaa virtuaalikuplahintaa myöskään.
*" Suomeen tuotiin tammi-heinäkuussa 2022 ennätysmäärä viljaa niin tavanomaista kuin luomuakin; vehnää, ohraa, kauraa, ruisvehnää, hirssiä ja ruista sekä rapsia. Tuonti painottui rehuviljoihin, mutta myös myllyviljan ja mallasohran tuontivolyymit olivat suuria. Ilman massiivista tuontia rehuvilja olisi loppunut Suomessa paljon ennen uuden sadonkorjuun alkua." (Suomen Viljavan vuosikertomus 2022)
Onko niin, että keskusliikkeiden konttoreiden omamyyjltä otettiin päätäntävastuu pois vuoden 2022 alussa, ennen Venäjän erikoisoperaatiotakin, ja päätettiin tavallaan sokkona, että kotimaasta viljaa ei löydy ? Mitään tietoa ei annettu, miksi ei kotimaista viljaa päässyt kippaamaan minnekään, kun laivaa jo purettiin satamassa.
-SS-
-
29.11.2021 olen toimittanut vähän toistasataa tonnia sopimuksetonta syysvehnää hintaan 274 €/t. Toisessa kuormassa valk. 11,2 ja siitä on tullut vähennystä 6€/t. Mielestäni Venäjän hyökkäyksen jälkeen olisi saanut vielä paremman hinnan. Toimituspaikka Avena Perniö, eli rahti 15 km.
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
-
29.11.2021 olen toimittanut vähän toistasataa tonnia sopimuksetonta syysvehnää hintaan 274 €/t. Toisessa kuormassa valk. 11,2 ja siitä on tullut vähennystä 6€/t. Mielestäni Venäjän hyökkäyksen jälkeen olisi saanut vielä paremman hinnan. Toimituspaikka Avena Perniö, eli rahti 15 km.
Hyvinpä maksoi, Avenasta en silloin oikein päässyt selvyyteen, mikä firma se oikein on, Apetit, Avena vai Berner, lopulta sitten selvisi, että ViljelijänBerner se sitten lopulta on. Berner on edelleen vähän "sivullinen" tuotantopanosmarkkinoilla, vaikka onkin laajasti esimerkiksi viljelykemikaalien kanssa tekemisissä, oikeastaan noiden keskusliikkeiden kautta tulivat Bernerin tuotteetkin. Silloin tuli tiliasiakkuus anotuksi, kun ei ollut jotakin rypsin kännäainetta, niin Vantaalta varastolta hain. Sekin meni jonkun pääkaupunkiseudulle sijoittuneen konttoristipäällikön kautta, ei minkään omamyyjän.
2021 loppusyksy jäikin toistaiseksi viimeiseksi viljasopimuskaupaksi silloiselle omaviljakaupalle, nähtävästi ei syyttä. Onneksi ei ollut iso kasa vehnää. Aikaisemmin sovitut rapsit (600€/t) sitten vielä menivät sieltä kautta, joskus vuoden päästä uuteen satoon yhdistettynä (350 €/t) , kun kuivasin sitä ensimmäistä erää käskettynä uudestaan vielä. Taisi Apetit olla vastaanottajana. Sekin homma kummasti sekoitettu, Viljelijän Berner osti viljakaupan, mutta välittää rypsit Apetitille, joka nähtävästi on vain osasta Bernerin omistama, valtio lienee suurin ja onhan siellä MTK. Olihan Apetit lähellä tulla Valioksi.
-SS-
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
Karja-Suomi onkin valovuoden päässä näistä elukattomista lääneistä. Ei siihen tarvita kuin 300-500 km, niin maailma on täysin erilainen. Jos uusi peltopakettijärjestelmä luodaan joskus, niin Varsinais-Suomen eteläosa ja Uusimaa ovat paketoitavissa käytännössä kokonaan. Silloin joskus Pohjois.- ja Itä-Suomi olivat paketissa, pakettipeltoa piti täällä oikein etsiä, että olisi löytynyt..
-SS-
-
Mä myin kesäkuun 22 alussa rekkakuorman kauroja. Hankkijan kautta fazerille. Hyvin kelpasi niinkin et nuppi oli luomua ja perävaunu tavista. ::)
En tiedä mihin SS on yrittänyt viljojaan myydä mut kyl kaikilla muilla halukkailla on kauppa tuntunut onnistuvan. Ruistakin elukkatilat ostivat rehuksi tuolloin. Mentaliteetilla et kunhan jotain nyt vain on.
Karja-Suomi onkin valovuoden päässä näistä elukattomista lääneistä. Ei siihen tarvita kuin 300-500 km, niin maailma on täysin erilainen. Jos uusi peltopakettijärjestelmä luodaan joskus, niin Varsinais-Suomen eteläosa ja Uusimaa ovat paketoitavissa käytännössä kokonaan. Silloin joskus Pohjois.- ja Itä-Suomi olivat paketissa, pakettipeltoa piti täällä oikein etsiä, että olisi löytynyt..
-SS-
Onhan se kiva että lasket mut karjasuomeen kun kyl täälläkin niitä elukoita saa hakea ;D
Enkä kyl oikein ymmärrä kun kauroista tehtiin hiutalevärkkiä eikä ne rehuksi menneet et miten se karjasuomi tähän edes liittyi.. ::)
-
Alkaa olla aika sakeaa viljakaupan salaliitto spekulointia tämä keskustelu.. ::)
Niinpä ;D
Oikeasti mä en tuossa usko kummoisiinkaan salaliittoihin. Totuus vain on se et nykypäivänä se on se 50e ennenkuin tuon itämeren yli päästään. Tämä hinnoittelu toimii molemminpäin. Viime vuosina on pysytty hyvinkin Euroopan hintatasossa. Nyt ollaan jopa vähän yli. Jos ens kaudella viljellään taas ennätyssato niin hinnan suunnan tietää varmaan jokainen?
Sen jälkeen voidaankin sit alkaa vänkäämään siitä et vieläkö kannattaa kun kulut jäi ylös. Löpöä ei taida tarvita ostaa enää ikinä alta euron verottomalla hinnalla. Lannoitteen hinnat ovat kaiketi tuplat vanhasta hyvästä ajasta?
-
Alkaa olla aika sakeaa viljakaupan salaliitto spekulointia tämä keskustelu.. ::)
Niinpä ;D
Oikeasti mä en tuossa usko kummoisiinkaan salaliittoihin. Totuus vain on se et nykypäivänä se on se 50e ennenkuin tuon itämeren yli päästään. Tämä hinnoittelu toimii molemminpäin. Viime vuosina on pysytty hyvinkin Euroopan hintatasossa. Nyt ollaan jopa vähän yli. Jos ens kaudella viljellään taas ennätyssato niin hinnan suunnan tietää varmaan jokainen?
Sen jälkeen voidaankin sit alkaa vänkäämään siitä et vieläkö kannattaa kun kulut jäi ylös. Löpöä ei taida tarvita ostaa enää ikinä alta euron verottomalla hinnalla. Lannoitteen hinnat ovat kaiketi tuplat vanhasta hyvästä ajasta?
No en minäkään. Mutta olishan se semmonen helppo tie, siinä ei tarvitse itse muuttaa omia ennakkokäsityksiään kun leimaa itselleen epämieluiset tai vaikeasti hahmotettavat asiat salaliitoiksi. ::) ;D
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.
-
Tällä hetkellä viljabisnes ei ole välittäjän kannalta bisnestä et alkais varastoimaan, mun mielestä. Hinnat on laskusuunnassa 2022 kevään piikistä...
Nimenomaan viljabusiness kannattavin osa on varastointi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Nyt kun on jättiremontti menossa, niin toivoisi remontintekijän ottavan tämän huomioon. Yhtenä viljelijöiden pelastusmuotona voisi olla viljan varmuusvarastoinnista maksettava tuki. Rasti ruutuun vaan kun lupaa säilöä viljaa ylivuotiseksi. Ja toinen rasti, kun lupaa kasvinsuojelukertoja olevan vain yksi vuodessa. Eli rikkakasviruiskutus. Nyt kun luomu on vähentynyt merkittävästi ja kasvisuojeluaineiden käyttöä tulisi EU:n mukaan vähentää, tuo ehden ruiskutuksen tuki voisi olla hyväkin ehdotus. Ja yläkerran sateliitit kyllä valvoo jokaista pellolla tapahtuvaa liikennettä, joten sanktiointimahdollisuuudet mahdollisista väärinkäytöksistä lisääntyy.
Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?
Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. ::)
-
Selitä nyt miten voi olla kannattavaa varastoida viljaa kun hinta laskee joka viikko?
Ehkä pitkällä aikavälillä voi jäädä varastoimaan viljaa ja myydä sen aina huipussa mut vuosi tai kaksi ei siihen riitä. Huiput näyttää tulevan noin viiden vuoden välein ja kun edellinen oli 22 niin pari kolme vuotta pitää nyt ainakin sit olla valmis varastoimaan.. ::)
Markkinahäiriöitä nousevien hintojen muodossa on todennäköisimmin vain yksi / 10 vuotta. Vuonna 2016 jossakin MTK:n tupaillassa pidettiin viljamarkkinoista luento. Sen ajan tilannearviot pitävät erinomaisen hyvin paikkansa:
Kyösti Arovuori / PTT vuonna 2016
Hintojen nopeat vaihtelut realismia jatkossakin
- sektorin ja viljelijöiden omalla vastuulla suojautua, tuottajat sekä käyttäjät !
- hintasuojaustoimenpiteitä käytettävissä (mitähän ne nyt sitten olivat pienviljelijälle, mietin minä)
*********
Markkinoiden toimintaa voidaan parantaa lisäämällä ja tiukentamalla
sopimustuotantoa
- teollisuus valitsee tuottajat, keiden kanssa haluavat tehdä yhteistyötä
edelleen kymmen vuoden päästä
Eli voit tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tarvittavasta viljalajista ja jopa lajikkeesta, kiinnität omalta puolelta hinnan ja suojaat sen jollakin pankkispekulantin futuurituotteella. Näistä on MTK:n kurssitusta löytynyt. Timo Jaakkola, joka on ollut melko kova kellokas viljamarkkina-asioissa, on julkaissut Youtubessa aiheesta luennon.
https://youtu.be/BxMiC6huz8Y?feature=shared
-SS-
-
Nooh 2022 piikki joka lähti jo 21 kesältä. Vielä ei olla palattu 21 kevään tasolle, onko tämä uusi normaali sitten?
Sitä ennen kun viljan hinnat olivat pitkään siinä 150e molemmin puolin niin eikös yksi piikki osunut 18/19 talvelle. Myin silloin tavis donikauraksi tuomittua elintarvikekauraa vientiin 235e/t hinnalla.
Sitä edellinen piikki oli 2012 jolloin meiltä myytiin rehuvehnää jonkin matkaa yli 200e hinnalla.
Ja sitä edellinen 08 vai 09? Finanssikriisin ja Venäjän kuivuuden aiheuttamana?
Vajaaseen 20v mahtunut siis neljä yli 200e rikkoutumista ainakin ja viimeksi meni jo se 400 rikki ja ollaan edelleen osittain sen 200 päälle..
-
24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Wheat_price_3.jpg)
On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.
-SS-
-
24 vuoden aikana kolme merkittävää piikkiä on ollut hinnoissa, ottaen huomioon dollarin kurssin. Tuo neljäs piikki on 227 €/t, koska dollarin kurssi oli silloin 1,36$ / 1€
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Wheat_price_3.jpg)
On huomattava, että hintakuplat melko säännönmukaisesti ovat lyhyitä ja väkivaltaisia. Matalia hintoja voi kestää jopa vuosikymmenien ajan, kuten vuodesta 1977 vuoteen 2007 asti, jolloin vehnän bushelihinta oli 250 - 350 dollarin tienoilla enimmäkseen.
-SS-
Kaiketi se 18/19 piikki rajoittui vain kotimaahan sitten... kuivan kesän seurauksena.
Kauraa meni silloin 235 ja vehnääkin jonkin verran yli 200 hintaan..
-
Noin kolme kertaa yhdeksän vuoden aikana on paikallinen viljakauppa livennyt itämerivähennyksestä, leipävehnän osalta. 2017 laatuongelmat. 2018 kuivuus ja 2021 joulupaniikki yhdistettynä kevään 2022 Venäjän erikoisoperaatioon.
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Basis_11v.jpg)
Kuva: Leipävehnän pörssihinta vs. Naantalin hinta. 1/2015-2/2023 Niiden erotus on se "Basis".
Lokakuussa 2021 vehnän hinta oli vielä lähempänä 200, teollisuusvehnän ainakin parikymppiä alle. Toki aika moni tiesi itsestään selvästi etukäteen nämä hintaa kohottavat tekijät etukäteen, itse en osannut odottaa. Ainoa asia, jonka tiesin kevättalvella 2022, oli se, että syysvehnät, syysohra ja syysrapsit olivat jääkannen alla, niitä mitään voinut kiinnittää, ja kevätvehnän siementä oli omamyyjällä tarjolla lähinnä Iisakkia, joka sittemmin osoittautui hylkiöksi leipävehnämarkkinoilla.
Rypsinkin hinta sopivasti laski, kun kuorma saatiin tehdyksi.
-SS-
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..
Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?
Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.
Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. ::)
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..
-
Tässä lueskelin tämän päivän Maaseudun Tulevaisuutta ja siellä väitettiin että 30 prosenttia peltoalasta pitää kasvin vaihtua joka vuosi. Tulkitsin sen että jos jättää sängelle, kun ei saanut kynnettyä viime syksynä niin silloin se kasvi vaihtuu, vai tarviiko siihen saada joku kylvettävä kasvi. Tässä haastavassa tilanteessa, ehdottaisin ruokavirastolle, että tälläinen pelleilysääntö poistuisi tänä vuonna poikkeustilanteeseen vedoten. Onneksi ympäristökoulutus viimeinen päivämäärä on selvillä, vileläkun saisi tietää koska sen voi etänä tehdä. Toivoittavasti ei kevään ainoana kylvöpäivänä. Kannattaa alkaa jo virittelee telinettä traktoriin läppärille niin voi sen suorittaa kylvötöitä tehdessä. Ja nyt tarvitaan ministeriöltä nopeita toimia
Siis mikä vaikeaa tuossa nyt on? 30% alalle kylvät keväällä eri kasvia kuin viime vuonna oli? :o
Niin tai siis kolmannekselle siitä alasta mikä viime vuonna oli yksivuotisilla kasveilla. Mutta mä vähän ole tätä uumoillut ja veikkaan ettei todellakaan ole ainut kenelle tulee vielä tän kevään aikana "yllätyksenä" tää viljelykiertovaatimus. Ja tässä on kyllä oltava ihan pahuksen tarkkana itse kunkin ettei vahingossa tee virhettä sen kanssa, varsinkin jos tekee jotain viime hetken nopeita muutoksia. Sinänsä en ole viljelykirtovaatimusta vastaan mutta tää kaavamainen toteutustapa on ihan hanurista
Tarkoittaa myös sitä, ettei kasvivalintoja voi tehdä pelkästään markkinatilanteen mukaan,vaan pitää esim. sitä rehuohraakin kylvää, vai tuleeko tähän vastakommentti että voihan laittaa ohran sijaan hömppäheinää. Varmaan tulee, koska Agronettiin kirjoittavat Suomen viisaimmat viljelijät.
Tuo on totta et jos vuodesta toiseen vaikka se kaura on ainut jolle markkinaa niin on hanurista kun vähintään se 30% on oltava jotain muuta..
Mutta jos nyt onnistuu löytämään sen kauran sijasta toisenkin kasvin jolle voisi olla markkinaa niin eikö se sit toimi?
Ja kaiketi nuo mainitsemasi hömpät eli taviksien tapauksessa maanparannus ja monimuoto ovat ihan varteen otettavia vaihtoehtoja.
Pienien tilojen näkökulmasta tämä uudistus oli parempi. Ennen piti 10-30ha tilalla olla kahta kasvia. Nyt voi vaikka vuorotella. Tänä vuonna kauraa ens vuonna vehnää ja sit taas kauraa.. ::)
Helpottaa mielestäni kummasti kun saa kunnon myyntieriä eikä tarvii lajikevaihtoja tehdä. Ylivuotinen siemenkin pysyy itävänä hyvin..
Joku kyseli tuossa että mitenkä se on niin vaikeaa laittaa 30 prossaa eri kasvia, kun viime vuonna. Paperilla kuulostaa helpolta, mutta käytännössä ei. Tavoitehan itsellä on tuottaa täysiä rekkakuormia, jos jää jotain nyyttejä eli ei makdunkuormaan, niin melkeinpä sanoisin että ne on ongelmajätettä :) Toinen ongelma on siemenen riittävyys. Kylvääkö eka ne jotka saavat olla samoja vai ne jotka eivät saa. Jos siemen loppuu ja täytyy jatkaa toisella lajikkeella, niin sen jälkeen ei kolmenkymmenen prosenti erikasvisuus täyty. Sitten kylvöjärjestys kuivumisen mukaan. Eikä sen mukaan pystyykö 30 prossan velvoitetta täyttää..No käytäntöhän on se että 30 prossaaa paperilla oikein. Ja pellolla on sitten mitä on. Sateliitilla ei näy tähkän pituutta ja lajia. Miksi asioiden täytyy olla noin vaikeita. Kyllä viljelijä itse tietää että koska pystyy vaihtaa kasvia ja koska ei. Ja vuoroviljely on hyvän sadon ehdoton edellytys.
-
Rekkakuorma on mullakin se ajatus aina kun jotain kylvän. Jos siis pieni tila niin koko kasvilajin vaihtaminen olisi ehkä se toimivin, mut ei markkinan näkökulmasta.
Eli viime vuonna kauraa tänä vuonna ohraa esim.
Jos nyt haluaa sen kahden kasvin kanssa pelata niin kyllähän se agronetin satotasoilla onnistuu jo 20ha tilalla. 10ha toista ja 10ha toista. 6t keskisadolla tulee rekka molempia ja kymppi jää vielä siementäkin.. ;D
Itse pelaisin tuossa varman päälle et joko 20ha jotain tai sit niin et se 6ha ens vuoden siementä ja 14ha josta tulee se yksi rekka. Seuraavana sit toisinpäin ja loput voi myydä täytteeksi kuormaan.
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Se et miten sitten työt käytännössä niin itse pitänyt ihan reilua siemenvaraa niin ei tarvii siilon nurkkia harjata. Ja jos maat sitten tulevat eri aikaan kuivaksi niin ehkä kannattaa yrittää ryhmitellä samanlaiset samaan "kolmannekseen"..
Olisihan se tietysti kiva jos Jussit saisi ihan itse päättää nää kierrot mut tuo on kuitenkin melko helppo mielestäni toteuttaa ja jos sen varjolla saa tukieuroja niin ennemmin toi kuin joku oikeasti vaikea rasti..
-
^^
Tuohon ei kannata todellakaan uskoa ettei satelliitista erota mikä kasvi siellä pellossa kasvaa. Viime kesänäkin tarkastajat kävivät joillain tiloilla pelkästään katsomassa kasvustoja ja vertaamassa satelliittikuviin. Eivät tarkastaneet mitään muuta kuin kasvuston.
-
^^
Tuohon ei kannata todellakaan uskoa ettei satelliitista erota mikä kasvi siellä pellossa kasvaa. Viime kesänäkin tarkastajat kävivät joillain tiloilla pelkästään katsomassa kasvustoja ja vertaamassa satelliittikuviin. Eivät tarkastaneet mitään muuta kuin kasvuston.
Satelliittien opetushan tuossa on menossa. Kohta tunnistaa eri kasvustot.. ja ne eri ruiskut mistä tuossa toisessa keskustelussa väännetään.. ;D
-
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Juu juu, mutta 50 ha pientilalla kahdella viljalajilla ylijäämien vaihteluväli voi olla 0 .. 20 tonnia kumpaakin, eli yhteensä jopa 30-40 tonnia. Se on 50 ha tilalla satotasolla 4 tonnia => 200 tonnia, niin maksimissaan metsään on kipattava 20% vuoden sadosta. Jos voisi viljellä vain yhtä lajia koko ajan, jäisi ylijäämien määrä hyvinkin puoleen.
500 ha:n päätoimisella tilalla ylijäämät vaikka kahdesta viljalajista voivat olla ne samat 30-40 tonnia, mutta kokonaissadosta 2000 tonnia vain 1-2 %. Esipuhdistajan kasatkin ovat suuremmat niillä tiloilla.
Hankkijalle tosin saa kipata traktorilla niinkin pienen ylijäämän kuin 4 tonnia. Viljavan viljavarasto ei oikein mielellään alle kymmenen tonnin kippausta ala edes järjestämään.
-SS-
-
Harvoin kai se osuu niin et aina just rekkakuormat tulee täyteen vaikkei näitä viljelyrajoituksia olisi?
Juu juu, mutta 50 ha pientilalla kahdella viljalajilla ylijäämien vaihteluväli voi olla 0 .. 20 tonnia kumpaakin, eli yhteensä jopa 30-40 tonnia. Se on 50 ha tilalla satotasolla 4 tonnia => 200 tonnia, niin maksimissaan metsään on kipattava 20% vuoden sadosta. Jos voisi viljellä vain yhtä lajia koko ajan, jäisi ylijäämien määrä hyvinkin puoleen.
500 ha:n päätoimisella tilalla ylijäämät vaikka kahdesta viljalajista voivat olla ne samat 30-40 tonnia, mutta kokonaissadosta 2000 tonnia vain 1-2 %. Esipuhdistajan kasatkin ovat suuremmat niillä tiloilla.
Hankkijalle tosin saa kipata traktorilla niinkin pienen ylijäämän kuin 4 tonnia. Viljavan viljavarasto ei oikein mielellään alle kymmenen tonnin kippausta ala edes järjestämään.
-SS-
Saahan se 50ha pientilaa viljellä yhtä lajia.. ens vuonna se laji on oltava vain eri.. ::)
-
Onko se useamman lajin vaatimus nyt poistunut? Joskushan oli että samaa lajia sai olla korkeintaan x% alasta..
-
Onko se useamman lajin vaatimus nyt poistunut? Joskushan oli että samaa lajia sai olla korkeintaan x% alasta..
On on poistunut. Mutta aina ei ole maili kertaa mailin neliömäistä peltoa käytettävissä, jossa olisi täysin sama maalaji tai jotain, että voisi laittaa all- in. Eli saman kasvin viljely koko pientilan vielä pienemmillä palstoilla voi aiheuttaa sadon tuhoutumisia.
Esimerkiksi syyskasvit, erittäin herkkiä vaakasuorille kohdille. Kuivissa mäenrinteissä kaura ei välttämättä menesty, ja niin edelleen.
-SS-
-
Tuossa googlettelin Viljatilojen keskikokoa ja sain 45 ha vuonna 2016. Siitä kun otetaan 40 prosenttia pois niin 15 ha on jotain muuta kuin pääkasvia. Houkutus on suuri laittaa se 15 ha jolle muulle kuin satokasville. Ja tämä määrä kun kerrotaan 40 000 tilalla niin päästään eroon viljavuorista :) Vähän oikaisin ajatuksessa, mutta ymmärtänette, että tuo 30 prosentin vaatimus on kyllä suuri haaste Suomalaiselle viljelylle ja ruokatuotannolle. Ja mistäkö sain 40 prosenttia. Lisäsin 30 prosenttiin myös kesannot :)
-
Tuossa googlettelin Viljatilojen keskikokoa ja sain 45 ha vuonna 2016. Siitä kun otetaan 40 prosenttia pois niin 15 ha on jotain muuta kuin pääkasvia. Houkutus on suuri laittaa se 15 ha jolle muulle kuin satokasville. Ja tämä määrä kun kerrotaan 40 000 tilalla niin päästään eroon viljavuorista :) Vähän oikaisin ajatuksessa, mutta ymmärtänette, että tuo 30 prosentin vaatimus on kyllä suuri haaste Suomalaiselle viljelylle ja ruokatuotannolle. Ja mistäkö sain 40 prosenttia. Lisäsin 30 prosenttiin myös kesannot :)
Se ei mene oikeastaan noin. Vilja tulee lähinnä suurialaisimpaan kymmenykseen osuvilta suurimmalla satotasolla siunatuilta tiloilta, valitettavasti. Vaikka tapettaisiin 10000 viljanviljelijää pienemmästä päästä (niillä keskikoko ehkä 20 ha), tekee se vasta 200000 ha. 800000 ha työntää kasitonnaria minkä kerkiää.
-SS-
-
hui, millasia lukuja!! onko nuo maailmalta vai jostain usasta?
-
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, mutta kysympä kuitenkin raatilaisilta. Jos ja kun tulee itselle uutta peltoa viljelykseen, ja tietää että viime vuonna siinä on ollut eri kasvi, kun tänä vuonna tulee, niin lasketaanko se tähän 30 prosentin kasvinvuorottelu ehtoon ja jos ei lasketa niin voidaanko siitä tehdä ehdotus, että lasketaan, koska onhan se kasvivuorotusta parhaimmillan ja ehkä isossa kuvassa suosisi viljelijöitä tekemää yhteistyötä kasvivuorotuksessa. Esimerkiksi erikoiskasvitila ja viljatila.
-
Luulen että lasketaan. En siis tiedä. Ainakin 3v putken jälkeen kasvi on vaihduttava vaikka vaihtaa viljelijää.
-
Tarkentelen raatilaisilta, kun en Maaseudun Tulevaisuuuden jutusta ymmärtänyt. Täytyykö jokaisesta kasvulohkosta joka on sängellä ottaa kuva kun lumet on sulanut. -Nyt siellä on vielä ainakin puoli metriä-, että on sitten näyttää tarkastajalle. Vai mitenkä tässä toimitaan. Täytyy kyllä sanoa näin maalikkona, että vaikeeksi menee. Mun mielestä sateliitti kertoo totuuden ja siihen tyytyminen.
-
Tarkentelen raatilaisilta, kun en Maaseudun Tulevaisuuuden jutusta ymmärtänyt. Täytyykö jokaisesta kasvulohkosta joka on sängellä ottaa kuva kun lumet on sulanut. -Nyt siellä on vielä ainakin puoli metriä-, että on sitten näyttää tarkastajalle. Vai mitenkä tässä toimitaan. Täytyy kyllä sanoa näin maalikkona, että vaikeeksi menee. Mun mielestä sateliitti kertoo totuuden ja siihen tyytyminen.
Ei kai tarvitse olla kovin huolissaan. Pari kappaletta sadasta joutuu kontrolliin. Silloin Vipuun tulee tehtävä, selvityspyyntö, joka yksilöi lohkot, jotka pitää käydä kuvaamassa. Samaa Vipua käyttäen voit hiihdellä lohkolle, ja ottaa kuvan, joka tallentuu sinne Vipuun.
-SS-
-
Mä otin jo budjetista tämän vuoden tukimaksatukset pois, kun en usko tuohon pyrkimiseen. Samalla voin jo luvata samanverran tappiota tämän vuoden maatalousverotukseen. Kattele siinä sitten kesällä lannoitteita ensi vuodelle. En ainakaan kesällä osta. On kyllä sellainen jättiremontti, että tuollaisesta en kehtaisi edes hakea kotitalousvähennystä. :)
-
Lähdin juuri ottamaan kuvia talviaikaisen kasvipeitteisyyden todentamiseksi hallinnolle. Lunta oli niin paljon, etten ottanut, kun olisi joutunut uudestaan ottaa myöhemmin. Aivan sekaisin koko kuvaushomma. Päivämääristä ei muuta tietoa, kun otettava kuva viimeistään 23.5. tai sitä ennen peruttava tuet. HUH mitä hommaa. Ja mitä tulee tukiin, niin palautin taas budjettiin tämän vuoden tuet, kun näin luvattiin että maksavat tämän vuoden puolella, eikä tarvitse tehdä tukien verran tappioo tänä vuonna. Kahden viikon päästä voi taas olla tilanne, että joudun ottaan ne pois budjetista. Voi alkaa tällä menolla kutsua omaa budjettiaan Varjobudjetiksi, millä ei ole mitään todellisuutta oikean elämän kanssa ;D
-
Tänään vastasin tilastokeskuksen kyselyyn vuoden 23 tuloista ja menoista, kun eivät lakanneet vainoamasta. Tilasto on sitten hyvää ainesta kaupalle, kun katsovat paljonko vielä voidaan vedättää.
-
Lähdin juuri ottamaan kuvia talviaikaisen kasvipeitteisyyden todentamiseksi hallinnolle. Lunta oli niin paljon, etten ottanut, kun olisi joutunut uudestaan ottaa myöhemmin. Aivan sekaisin koko kuvaushomma. Päivämääristä ei muuta tietoa, kun otettava kuva viimeistään 23.5. tai sitä ennen peruttava tuet. HUH mitä hommaa.
Oikeesti, mikä tuossa on vaikeaa? Odotat, että lumet on sulaneet. Luulis että on hävinneet 23.5. mennessä. Sitten menet lohkoille, otat 2 kuvaa/lohko kännykällä Vipumobiilin kautta ja sillä hyvä. Mikä siinä on vaikeeta ja sekaisin???
-
Sellainen vaihtoehto tietenkin on, että haluaisi kyntää lumelta, jos routa on jo poissa. Jos lumettoman maan kuvaa ei ole sopivasti käytettävissä, joutuu odottelemaan, että räntäriekaleet häipyvät maan pinnalta. Ja sitten onkin taas liukasta ja kuraista.
-SS-
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
Olet varmaan maaseutupalveluista ? Nimittäin juuri tuli tuli kiirehtivä sähköposti, että "kuviasi odotetaan". Sitten Vipu kuitenkaan ei sano mitään. Sähköpostin otsikkotiedoista ei saanut selville, oliko viesti tullut vain minulle, vai jollekin sähköpostiryhmälle. Tekstistä ei ainakaan löytynyt merkkejä siitä, että olisi yleinen kaikille tarkoitettu viesti. Lähetin Vipusta kuvaruutukuvat, että mitähän vielä pitäisi kuvata.
-SS-
-
Jep. Pitäkäähän kiirettä,nyt on jo huhtikuu, kesä on kohta ohi.Hopi hopi...
Olet varmaan maaseutupalveluista ? Nimittäin juuri tuli tuli kiirehtivä sähköposti, että "kuviasi odotetaan". Sitten Vipu kuitenkaan ei sano mitään. Sähköpostin otsikkotiedoista ei saanut selville, oliko viesti tullut vain minulle, vai jollekin sähköpostiryhmälle. Tekstistä ei ainakaan löytynyt merkkejä siitä, että olisi yleinen kaikille tarkoitettu viesti. Lähetin Vipusta kuvaruutukuvat, että mitähän vielä pitäisi kuvata.
-SS-
Minullekin tuli. Tosin en ole vielä käynyt kuvaamassa kyselyn lohkoja.
-
Sellainen vaihtoehto tietenkin on, että haluaisi kyntää lumelta, jos routa on jo poissa. Jos lumettoman maan kuvaa ei ole sopivasti käytettävissä, joutuu odottelemaan, että räntäriekaleet häipyvät maan pinnalta. Ja sitten onkin taas liukasta ja kuraista.
-SS-
Viimesyksynä katselin lumestakyntöä ihaillen. Ja ajattelin että keväällä teen samoin kuin kolleega, mutta olen odotellut hallinnon lumestakyntökieltoa, sellainen vielä puuttuu. Vink vink. :)