Ajatus siitä ettei keinosiemennysosuuskunta pysty pärjäämään hintakilpailussa on pikkuisen outo minun korvaani.  Maailman keinosiemennysalalla on vain kaksi merkittävän kokoista toimijaa jotka eivät perustu osuuskuntapohjaan (ABS, jonka omistus on sekin pohjimmiltaan viljelijöillä Genuksen kautta ja Alta) ja alan lukuisilla osuuskunnilla on omilla toiminta- alueillaan tyypillisesti hyvin korkeat markkinaosuudet.
Sama pätee myös esim. Tanskaan joka on erittäin paljon Suomea houkuttelevampi markkina. Pieni karjatiheä maa, isot karjat= helppo kilpailla pienelläkin organisaatiolla. Siellä on useita kilpailevia toimijoita eli ainakin  5 kpl muita + Viking Denmark. Lisäksi sikäläiset tilat ovat paljon kovemmissa hinta- ja kustannuspaineissa kuin suomalaiset ja erittäin tarkkoja ostopanosten kustannuksista.   Viking Danmarkin markkinaosuus on siitä huolimatta suunnilleen 92%, yhtenä syynä nimenomaan se, että kilpailijoilla riittävän tasokas (= Tanskan markkinoilla kiinnostava tuote) siemen on aivan liian kallista. 
Alan logiikka suosii paikallisia osuuskuntia. Koska liki kaikki toimijat ovat osuuskuntia ja tuottavat parhaista sonneista siementä ensisijaisesti jäsenilleen. Tästä johtuen vientimarkkinoille on tarjolla hyvin rajoitetusti siementä parhaista sonneista ja mitä isommaksi vienti yrityksillä paisuu, sitä heikompien sonnien siementä joudutaan viemään. Suuret massat jotka liikkuvat  siemenen vientimarkkinoilla ovatkin hyvin halpoja annoksia  sonneista joiden myyminen on esim. Tanskassa tai Suomessa kokolailla mahdotonta.

Savupoisto ei ole ongelma hormien kanssa jos käyttää jotain muuta ratkaisua kuin kiinteitä ikkunoita. Ei ainakaan meillä tarvi olla mitään ylimääräisiä poistoräppänöitä savulle kun on kennoikkunat.

Riippuu paloviranomaisista. Aika mielenkiintoisia tulkintoja on sielä täällä saatu aikaan palomääräysten kanssa. Erot eri alueiden välillä ovat melkoisia, pahimmillaan samaa määräystä tulkitaan ihan eri lailla.

1950€/kk tai 23330€/vuosi on paljon isommalta kuulostava kuluerä, ku toi 2,7€/h.
Eikös tuota leasing sopimusta ole ollut tarjolla jo viime vuosituhannella. Harva vaan on siihen tarttunut, ku omista roboista kertyy menojäännöstä/nettovarallisuutta, josta monella navetan rakentaneella on uupelo.

Muistelin että Lelyn vuokrasopimukseen kuuluu huoltopaketti hintaan,eli varsinainen vuokra on jossain 16000- 17000 Euron paikkeilla/ vuosi?
Investointiavustus ilmeisesti laskee myös vuokrausintoa, mutta jos joutuu ostamaan robon ilman invetointiavustusta, niin ei tuo vuokrataso ole välttämättä ihan mahdoton. En tiedä mitä uusi nyt maksaa, mutta jos ollaan jossain 130000 paikkeilla ja siihen vuisihuollot päälle, niin 10 vuoden aikana mennään 200000 paikkeille, eli vuokrauksen kulu nousee tuon yli jossain 8-9 vuoden päästä?

Ei ole tullut koskaan käytettyä, mutta Lelyssä on kyllä olemassa asetus "rehumäärä ratkaisee pois päästön". Eli tuollaiselle lehmälle joka ei ehdi syömään nopean lypsettävyyden takia kaikkea voidaan asetus vaihtaa niin, että se pääsee pois vasta kun rehut on syöty.

Ai että lisää tilaa tuonnille?? Pahasti ontuu sun perustelusi. Itseasiassa se olisi pidemmällä ajalla oman tuotannon itsemurha. Todella typerä moovi laskea tuotantoa omaehtoisesti, kun muualla varaudutaan tuotannon nostoon kiintiöiden poistossa. Pikkasen sontaluukkuvision makua...

Hintakilpailu halpistuotteissa ja katettatuovat uudet brändituotteet, sillä sitä mennään.

Jep Tanskassa Arla haaveilee miljardin litran tuotannonlisäyksestä kun kiintiöt poistuvat, aikovat varmaan myydäkin vastaavan määrän jonnekin, oletettavasti mieluiten suht maksukykyisille markkinoille kuten Suomeen. Meidän olisi tietty kohteliasta antaa tilaa....

Lainaus käyttäjältä: Pointer - 16.01.13 - klo:11:58

Empä usko. Purkkimaidossa kaupan osuudeksi on sanottu 39%. Maitolitrasta jää kaupan ja verojen jälkeen 40c jaettavaksi purkitukseen, rahdeille ja tuottajalle. Erotetulla rasvalla (0-40g/l) tehdään se tulos ja katetaan tuoremaidon tappio.

"Perusmaitojen tukkuhintataso näkyy olevan noin 50 senttiä litra, aineistosta löytyy myyntimäärä ja markkinan arvo tukkuhintana."
Tuottajahinta 45 - 50 senttiä. Eli hankintaosuuskunnan kannatais ostaa tukkuhinnalla valiolta ja myydä se uudestaan sille. Ikiliikkuja jee, jotain mystistä tässä on.

Huono ikiliikkuja siinä mielessä, että esim. rasvatonta maitoa ostamalla tulisi takaisin myydessä rasvakorjauksen takia 10 senttiä litra alempi hinta kuin normimaidon tuottajahinta on.  Mutta liikkuisi kyllä niin pitkään kun rahat riittäisivät.  Parempi bisnes olisi kuitenkin ostaa Valiolta maitojauhetta ja sekoitella siitä takaisin myytävä seos.

Tuossa päätöksen perustelujen nivaskassa on vedetty mustalla yli jokunen aika mielenkiintoinen kohta, mutta näyttää sille että Arla ei ole tyytynyt tavoittelemaansa 30% markkinaosuuteen, vaan on mennyt sen yli jo 2010?  Jonnekin 32% paikkeille. Pikkumeijerit ovat myös lisänneet myyntiään vaikka se on ollut tappiollista.
Pikkumeijerien pyrkimys myydä enemmän heikommallakin hinnalla on toki sinällään ihan ymmärrettävä, koska vaihtoehto maidon käytölle on ollut todennäköisesti taloudellisesti  huonompi.
Perusmaitojen tukkuhintataso näkyy olevan noin 50 senttiä litra, aineistosta löytyy myyntimäärä ja markkinan arvo tukkuhintana.
Aineistosta löytyvä Valion näkemys Arlan maitostrategian optimaalisesta tuloksesta on myös mielenkiintoinen " Sopivalla hintatasolla ja/tai  markkinaosuudella Suomen maidontuotanto ajautuu kannattamattomaksi ja Ruotsin maito saa pysyvän jalansijan Etelä- Suomessa"

Mielenkiintoinen nivaska, jota oletettavasti puidaan nyt jokunen vuosi  oikeudessa.

 

Kuinka kaukana normaalimitasta tuo pituus pitäisi olla? Meillä on kerran tehty "erikoismittainen" elementti "sattuneesta syystä" jälkikäteen. Eli unohtui ostaa metrin pätkä yhtä seinää kuivalantalaan.  Elementit paikoilleen ja yksi sauma vähän reilummaksi (eli metri) Jälkikäteen muotittamalla ja raudoittaalla sitten syntyi puuttuvakin pätkä.  Seinä oli tosin aika matalaa (1.5m), korkeamman seinän kanssa voi lujuus teettää töitä, ainakin laskuhommia.

Anna mennä vaan, se voi ihan hyvin tiinehtyä jos kerran on selvässä kiimassa.  Jos se on jo pari vuotta lypsänyt, niin vähän pidempi ummessaoloaikakaan ei haittaa.
Meillä oli kerran vähän saman tyyppinen tapaus, lehmä sipaisi ensimmäisellä 365 päivällä toisen poikimisen jälkeen 19500 kiloa, ja seuraavan vuoden reilun 10000 tuotoksen. Se ei ollut edes kiimassa pitkiin aikoihin poikimisesta, mutta tiinehtyi sitten aikanaan ja poiki reilusti yli 2 vuoden välillä. Ei ihan saanut 50000 täyteen kahdella poikimisella, kun ensikkopoikimisen jälkeenkin ehti lypsämään yli 16000.

Minullakin on pistänyt kaipaus silmään maaseudun tulevaisuuden tekstaripalstan puuttumisen vuoksi.  Mutta en osannut arvata, että palstan katoaminen onkin valion syytä. Mitäpä vielä mahtaakaan paljastua tuosta Pitäjänmäen höyryävästä turmelluksen tunkiosta? Valio murhasi Olof Palmeen torpatakseen Arlan jo alkutekijöihinsä? Mainilan laukaukset olivat kuitenkin valion tykkitulta yrityksenä vallata Venäjän markkinoita?  Valio pois Helsingistä ja Venäjältä! Ja karjala takaisin niillä kilpailuviraston määräämillä sakkorahnoilla!

Todennäköisesti myös Atlantiksen vajoaminen oli seurausta Valion jatkuvasta hintojen polkemisesta, josta aiheutuva tärinä rapautti Atlantiksen perustan?

Kilpailuviraston päätöksellä, jos se pitää oikeudessa, luodaan tavallaan myös sellainen "automaatti" jossa Valion tekemällä tuotekehityksellä Valion tilityskykyyn aikaansaatua hyötyä pääsee täysimääräisesti  nauttimaan myös meijeri joka ei satsaa muuhun kuin pakkauskoneen ylläpitoon.
Tämä tosin sillä edellytyksellä ettei Arla tai joku muu innostu tuomaan, ja saa vielä myydyksikin,  merkittäviä määriä  kulutusmaitoa Suomeen jolloin kulutusmaidosta tulee Suomessa matalan titityskyvyn tuote ihan "laillisesti" ja kaupan hinkumat kilpailevat tuotteet saadaan markkinoille alle Valion tilityshinnan tuotteilla.
 

Kilpailuviraston päätös näyttää olevan sen verran erikoinen, että maaseutulaisen lisäksi mm. Hesarin pääkirjoituksen kirjoittajalla näyttää olevan pikkuisen ongelmia ymmärtää sitä.

Ja kyllähän se aavistuksen outo onkin, jos tulos on se mitä osa porukasta täällä esittää, eli tämän ansiosta kulutusmaidon hintataso pitkällä tähtäimellä nousee, ja samaten tuottajahintataso paranee, niin silloin kilpailuvirasto on tehnyt virheellisen päätöksen ja aiheuttaa haittaa kuluttajille (joiden etuja se tällä päätöksellä nimenomaan pyrkii edistämään)?
Jos taas käy päinvastoin ja kuluttaja saa tämän päätöksen ansiosta halvempaa maitoa, niin tuottajien saama tilityshinta ei voi olla samalla tasolla kuin nyt. Täälöin kilpailuviraston päätös on oikein perusteltu, ( valitettavasti vaan silloin  suomalainen maidontuottaja on häviäjänä).

Periaatteessa tälä päätöksellä myös "paalutetaan" se hintataso jolla esim. tuontia harjoittava yritys voi "saalistushinnoitella" periaatteessa minkä vaan maitotuotteen jota Valio valmistaa. Jos onnistuu painamaan kauppojen sisäänoston hintatason alle Valion maksaman tuottajahinnan edellyttämän raaka- ainekustannuksen niin Valio ei enää saa vastata kilpailuun hinnalla.  Eli Suomen markkinoiden valtaamiselle tuonnilla on nyt  selkeä hintalappu.

Ihan hyvä kysymys Adamilta, itse muotolisin sen kuitenkin niin, että jos Suomen (Valion) korkea tuottajahintataso säilyy, niin voiko Arla tähän päätökseen nojaten vallata periaatteessa minkä vaan maitotuotteen markkinan vallata laskemalla hintatason alle sen mitä  Valion maksaman tason raaka- aineesta pystyy kannattavasti tekemään?  Edellyttäen että Arla haluaa Suomen markkinoiden valtaamiseen sijoittaa lisää rahaa.

Tämä vääntö jatkunee edelleen, kilpailuvirastolla on ollut koko ajan kova halu saada aikaan ns. "iso ruumis", ja tälläinen päätös oli kaiketi kokolailla varmasti tulossa, koska se haluttiin tehdä suunnilleen keinoista välittämättä. Seuraavassa vaiheessa katsotaan pitääkö kilpailuviraston näyttö, vähintään epäselvää se on ja käsittelykin vienee aikaa.

Aika ikävään rakoon kulutusmaidon kotimainen markkina ajetaan jos päätös jää voimaan.
Arla saa halutessaan edelleen vallata markkinoita alle tuotantokustannuksen olevalla kulutusmaidolla, ainakin niin pitkään kun piikki on auki Ingmannin tehdä tappiota. Valio ei saa, eikä pikkumeijereillä ole siihen varaa.
 

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 17.12.12 - klo:12:23

Valion ja kilpailuviraston vääntö polkumyyntiasiassa tuskin ihan lähiaikoina päättyy. Syyte polkumyynnistä kulutusmaidossa samaan aikaan kun yritys häviää koko ajan kulutusmaidon markkinaosuuksia ei ole ilmeisesti ihan helpoin perustella niin pitävästi että ainakaan tuon tasoisia  sakkoja päästään jakelemaan.
Asian voisi käännellä niinkin päin että maitoa on pikkuisen pakko myydä aika edullisesti jos meinaa kilpailla markkinoista sellaisen yrityksen kanssa joka tekee kymmenkunta senttiä/ hankittu litra tappiota ulkomaisen jättifirman rahoituksen tukemana.
Satamaito on sitten vähän oma lukunsa, sille kulutusmaidon hintataso on paljon tärkeämpi kuin Valiolle tai Arla- Ingmannille, eikä ole isoveljeä joka lapioi rahaa kassaan jos se alkaa tyhjenemään.

Niin että se on sitten jotenkin hyväksytympää kun kotimainen markkinoita hallitseva määräävässä markkina-asemassa oleva firma tekee saman jutun. Laajalla tuotepaletilla ottaa ja kerää rahat muilla tuotteilla ja polkumyy sitten tuotepaletistaan ne tuotteet jotka ovat muiden ainoita tuotteita ja joilla pitäisi muiden kerätä se raha? Tulee tosiaan ihan Aito-maito -kahinat mieleen, systeemi on tuttu...

Mutta että näetkö mitenkäkin suuren eron sillä että kotimainen firma tekee ihan saman tenpun? Pumppaa rahaa kannattavista osista että saa muut sitten polvilleen hinnoittelemalla muiden markkinoimat tuotteet 0-katteelle tai jopa miinukselle? Mitä taas markkinaosuuden häviämiseen tulee niin siinä on muut pienemmät joita yritetään lyödä ulos Aito-maito -tyyliin aika lailla selkä seinää vasten. Kun ei ole muitakaan tuotteita joista sitä rahaa tulee niin on pakko laskea sen ainoan tuotteen hinta alemmas että tulisi rahaa edes siitä. Se sitten saattaa johtaa tappioihin jotka suurempi firma voi kattaa tuotepaletin muulla myynnillä, pienempi ei.

   

Tuota noin eikö ole pikkuisen outoa jos yrityksen pitäisi huolehtia siitä että sen kilpailijoilla menee hyvin? Valio on monella tapaa vastuullinen yritys, mutta ei kai sen ihan kaikkeen tarvitse venyä?
Kulutusmaito oli takavuosina hyväkatteinen tuote, ei ole enää ja tuskin tulee olemaankaan. Arlaa ei pysty "lyömään ulos" polkumyynnillä, koska se on kooltaan niin iso että se voi hyväksyä isojakin tappioita Suomen kokoisislla markkinoilla jos sitä huvittaa.
Pienempien kotimaisten kilpailijoiden nujertamisen taas ei välttämättä hyödytä enää mitään, koska Arlalla on tarjolla tuontiraaka- ainetta Suomen markkinoiden mittakavassa rajattomasti, eli se pystyy täyttämään syntyneen markkinan, edellyttäen että suomalaisille kelpaa tuontimaito (ei onneksi kelpaa kovin hyvin) tai että kotimaista maitoa voidaan pakata purkkiin ja käyttää enemmän tuontiraaka- ainetta jogurttiin, juustoon  tms. (tämä on isompi ongelma, suomalaisille tuntuu varsinkin tuontijuusto maistuvan oikein hyvin).
Eli olisin vähän samoilla linjoilla kuin muutama muukin kirjoittaja, kulutusmaidon pakkaaminen ei ole välttämättä tulevaisuudessa meijerille kovin hyvä keino saada aikaan tilityskykyä.  Ainakin isohkoihin heilahteluihin tilityskyvyssä lienee syytä varautua jos kulutusmaidon pakkaaminen on meijerin talouden tukijalka.
Suomen maitomarkkinat ovat sen verran erilaisessa asennossa kuin ennen että niin vähän jalostetulla tuotteella kuin purkkimaito voi olla vaikea olla tilityskyvyssä samanlainen johtaja kuin takavuosina.