Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: pappavolovo - 19.07.11 - klo:10:29
-
Onko hyviä kokemuksia muista kuin Valmeteista metsätaloustraktoreina?
-
*** Lähes kaikilla pärjää. Kyllä niillä sen normaalin 500-1000 mottia hankintapuuta talvessa ajelee. Tunarit ja hosujat tietysti parhaiten valumötillä ;D
-
*** Lähes kaikilla pärjää. Kyllä niillä sen normaalin 500-1000 mottia hankintapuuta talvessa ajelee. Tunarit ja hosujat tietysti parhaiten valumötillä ;D
pärjää pärjää, mutta on se jo jotain kun nenä osottaa taaksepäin selkäruodon kiertymättä :D
-
Pikku lokomo hankinta hakkuille. Traktorit tarkoitettu ihan muihin hommiin kuin metsään, jo akselien veto ominaisuudet huonot oikeisiin metsäkoneisiin verrattuna..
-
*** Lähes kaikilla pärjää. Kyllä niillä sen normaalin 500-1000 mottia hankintapuuta talvessa ajelee. Tunarit ja hosujat tietysti parhaiten valumötillä ;D
kyllä nuille määrille pitää olla jo oikea metsäkone..
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Joo, mettäkones on paras.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Vertasit eri sarjan koneita. Samoilla renkailla varustettuna NH:ssa on suurempi maavara kun koneet samaa kokoluokkaa... ;D
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Valtra 6850 43cm, Fiiat 80-90 noin 50cm. Toinen neliveto, toinen kolmiveto.
Ei ois uskonu että kärryn vetokyky heikkenee "metsätraktoriin" vaihtamalla, ristiriipunta helppoa kun etuakselista loppuu kallistusvara, kömpelökin. Plussaa hydrauliikasta ja metsään sopivasta ohjaamosta.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Valtra 6850 43cm, Fiiat 80-90 noin 50cm. Toinen neliveto, toinen kolmiveto.
Ei ois uskonu että kärryn vetokyky heikkenee "metsätraktoriin" vaihtamalla, ristiriipunta helppoa kun etuakselista loppuu kallistusvara, kömpelökin. Plussaa hydrauliikasta ja metsään sopivasta ohjaamosta.
---millä renkailla noi arvot?Mulla kun on käsitys asian olevan jokseenkin toisinpäin.Ainakin jos 80-90 on 16.9-34 ja 6800/6850 18.4-38:lla.Kyllä 6800 ainakin järeällä DANAn etuaksilalla vetää ihan neljällä pyörällä.Sähkölukko kun kytkee kaikki rattaat samaan nopeuteen.
--6800n vetokyky on nosturi niskassa aika lailla parempi kuin 80-90n.Johtuen painosta ja isommasta pyöräkoosta.Oli muuten 80-90ssäkin nosturi niskassa.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Valtra 6850 43cm, Fiiat 80-90 noin 50cm. Toinen neliveto, toinen kolmiveto.
Ei ois uskonu että kärryn vetokyky heikkenee "metsätraktoriin" vaihtamalla, ristiriipunta helppoa kun etuakselista loppuu kallistusvara, kömpelökin. Plussaa hydrauliikasta ja metsään sopivasta ohjaamosta.
---millä renkailla noi arvot?Mulla kun on käsitys asian olevan jokseenkin toisinpäin.Ainakin jos 80-90 on 16.9-34 ja 6800/6850 18.4-38:lla.Kyllä 6800 ainakin järeällä DANAn etuaksilalla vetää ihan neljällä pyörällä.Sähkölukko kun kytkee kaikki rattaat samaan nopeuteen.
--6800n vetokyky on nosturi niskassa aika lailla parempi kuin 80-90n.Johtuen painosta ja isommasta pyöräkoosta.Oli muuten 80-90ssäkin nosturi niskassa.
16.9R34 ja 520/70R38. Vierekkäin oli koneet hallissa ja mitattiin, ihmetys oli suuri :P Viiatin renkaat hyväkuntoiset, Vallussa kuluneet eli siitä joku sentti eroa.
Kuormaaja kiinni kärryssä ja niin vain viiatilla pääsi näppärämmin liikkumaan metsässä kun Valtrassa tuo etuakselin keinunnan ja kömpelyyden rajoitteet tuo ylimääräistä mutkaa matkaan.
Viiatilla pystyi kiertämään esteitä mistä toisella pakko ajaa yli, siitä se etenemiskyven ero, painossa eroa vajaa tonni mutta renkaissa taas viiatin hyväksi.
Emmä sillä että tuo viiatti ois hyvä metsässä mutta ei Valtra oo tosiaankaan mikään ylivertainen kuin hytin osalta :P Ja niihinkin löytyy ulkolaisiin koneisiin muutossarjoja.
-
2x asiaa pitää aina muistaa mitä traktori ei ole,vaikka varsinkin ennen niin luultiin.
TRAKTORI EI OLE METSÄKONE,EI VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
TRAKTORI EI OLE KUORMA-AUTO,VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
PISTE ja LOPPU
-
2x asiaa pitää aina muistaa mitä traktori ei ole,vaikka varsinkin ennen niin luultiin.
TRAKTORI EI OLE METSÄKONE,EI VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
TRAKTORI EI OLE KUORMA-AUTO,VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
PISTE ja LOPPU
Se oli kyllä lyhyesti sanottu ja pitää täysin paikkaansa. Mutta saahan sitä harrastaa ::) Ja nimenomaan sitä maataloustraktorilla metsätöiden tekeminen on.
-
2x asiaa pitää aina muistaa mitä traktori ei ole,vaikka varsinkin ennen niin luultiin.
TRAKTORI EI OLE METSÄKONE,EI VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
TRAKTORI EI OLE KUORMA-AUTO,VAIKKA KUINKA VÄNKÄIS.
PISTE ja LOPPU
Traktori ei ole kuormainkone vaikka kuinka vänkkäis
-
Onko hyviä kokemuksia muista kuin Valmeteista metsätaloustraktoreina?
MF 300-sarjan korkeakoppiset yksilöt oli kohtalaisia, parempia näistä ennen -94 valmistetut sillä Ylö koukulla.
Tankki nokalla, kardaani sivussa, pienemmälle kuljettajalle mahdollisuus jopa kääntää penkki kuormausasentoon ja hyvä neliveto. Kotitarve -ja hankintapuut ajettiin reilu 10v. 375 Hi-Line Fergulla
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Eihän tommosilla vorokeilla ole mitään asiaa metsään. N111:kin painaa aivan tolkuttomasti, vaikka on vain 2 akselinen ja metsäkäyttö rajoittaa rengasleveyttä (vrt. metsäkoneet).
472 Leylandissa maavara 44 cm ilman ketjuja, ensinnä ottaa aisaohjauksen keskinivelen tappi kantoon kiinni. Paino metsävarusteisena 3500 kg + kärri. Lyhyt akseliväli on ketterä, vaikka etuakselirakenne ei vedä vertoja nykyaikaisille koneille Vetää melkohyvät kuormat mäkisessäkin maastossa ja mikä parasta, ajouraleveys ei päätä huimaa kun kone on 205 cm leveä. Ensinnä nousee keula, sitten loppuu meno eteenpäin. Ensitalveksi on etupainoja luvassa keulaan (enempi)...
http://kuvablogi.com/nayta/2901327/ (http://kuvablogi.com/nayta/2901327/)
Se on kyllä taivahan tosi, että metsäkone on metsäkone, mutta maataloustraktori puoltaa metsässä paikkaansa erityiskohteissa ja siinä tilanteessa, että isäntä ei periaatteesta halua 18000 kg painavaa vorokkia metsäänsä, saati harvesteria hakkaamaan ensiharvennustansa "piloille". Näitä "kantoja kaskessa" löytyy vielä!
Valmet 840 S2 jolla tuli joskus ajeltua useampi 100 h, painoi 4 telat päällä 18500 kg, ja on se vanha neloskoneinen 840. Kyllä siinä kuusen juuret kiittää :'(
-
Niin,en minäkään väitä maataloustraktoria metsäkoneen veroiseksi.Sen verran olen Ponssen kuormaakantavaa ajanut että suunnilleen tiedän eron.
Tässä pisteen laitossa keskusteluun vaan unohtuu sitten alue jolla meikäläinen toimii.Eli energiapuun hakkuut,jatketuttu maantiekuljetus,tonttirisujen ajo yms.alueet joissa metsäkoneen käyttö on osittain jopa lailla kielletty,eli maantiekuljetukset.Suurin osa noista työmaista on metsäkoneen ulottumattomissa siirtojenkin takia.
Toinen juttu on sitten haketushommat,niiden takia on oltava traktorissa kuormaaja kuitenkin.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Valtra 6850 43cm, Fiiat 80-90 noin 50cm. Toinen neliveto, toinen kolmiveto.
Ei ois uskonu että kärryn vetokyky heikkenee "metsätraktoriin" vaihtamalla, ristiriipunta helppoa kun etuakselista loppuu kallistusvara, kömpelökin. Plussaa hydrauliikasta ja metsään sopivasta ohjaamosta.
---millä renkailla noi arvot?Mulla kun on käsitys asian olevan jokseenkin toisinpäin.Ainakin jos 80-90 on 16.9-34 ja 6800/6850 18.4-38:lla.Kyllä 6800 ainakin järeällä DANAn etuaksilalla vetää ihan neljällä pyörällä.Sähkölukko kun kytkee kaikki rattaat samaan nopeuteen.
--6800n vetokyky on nosturi niskassa aika lailla parempi kuin 80-90n.Johtuen painosta ja isommasta pyöräkoosta.Oli muuten 80-90ssäkin nosturi niskassa.
16.9R34 ja 520/70R38. Vierekkäin oli koneet hallissa ja mitattiin, ihmetys oli suuri :P Viiatin renkaat hyväkuntoiset, Vallussa kuluneet eli siitä joku sentti eroa.
Kuormaaja kiinni kärryssä ja niin vain viiatilla pääsi näppärämmin liikkumaan metsässä kun Valtrassa tuo etuakselin keinunnan ja kömpelyyden rajoitteet tuo ylimääräistä mutkaa matkaan.
Viiatilla pystyi kiertämään esteitä mistä toisella pakko ajaa yli, siitä se etenemiskyven ero, painossa eroa vajaa tonni mutta renkaissa taas viiatin hyväksi.
Emmä sillä että tuo viiatti ois hyvä metsässä mutta ei Valtra oo tosiaankaan mikään ylivertainen kuin hytin osalta :P Ja niihinkin löytyy ulkolaisiin koneisiin muutossarjoja.
--täytynee mittata ittekkin joskus.
--onhan 80-90 ketterämpi kuin 6800 mutta kyllä mä ainakin meilläpäin esiintyvissä kivisissä+mäkisissä maastoissa pärjään 6800:lla paljon paremmin kuin 80-90:llä.
-
Niin,en minäkään väitä maataloustraktoria metsäkoneen veroiseksi.Sen verran olen Ponssen kuormaakantavaa ajanut että suunnilleen tiedän eron.
Tässä pisteen laitossa keskusteluun vaan unohtuu sitten alue jolla meikäläinen toimii.Eli energiapuun hakkuut,jatketuttu maantiekuljetus,tonttirisujen ajo yms.alueet joissa metsäkoneen käyttö on osittain jopa lailla kielletty,eli maantiekuljetukset.Suurin osa noista työmaista on metsäkoneen ulottumattomissa siirtojenkin takia.
Toinen juttu on sitten haketushommat,niiden takia on oltava traktorissa kuormaaja kuitenkin.
Koivumäki puhuu asiaa .On mukava hakkailla ensiharvennukset ja ajella itse puut niin ei metsä ole sen jäljiltä pelkkää AJOURAA !Maantiekuljetukset hoituu mukavasti ja hakepuut tulevat mukavalle pinolle ,ei tarvitse kuormaautolla kuskailla ,eikä sekään ole ilmaista.Mitä tuohon leveyteen tulee niin 111 on 217 cm leveä siitä seuraavat mallit ovat taasen jo leveämpiä.Onko tuo nyt mahdoton leveys kun kärrykin on saman.Vankka kokemus ajourien hakkuussa ja ajossa ylipäätään ei ole pahaksi.Painoa saa ollakin lähes 5 tonnia siitä ei metsässä ole mitään haittaa kun 95% ajosta tapahtuu polanteella.Leulantti on kevyt nokkainen siitä ei täydenkuorman vetoon juuri ilman lisäpainoja ole.N-sarja on kuin tehty metsään ,hilukot joka akselilla ja ketjut joka pyörässä antavat kuskille levollisen tunnelman,ja matalakierroskoneen hiljainen hyrinä
ja alhainen polttoaineen kulutus ja huima väkivahva vääntö 580 nm tarvittaessa ovat oiva apu kovankin urakan suorittamiseen.Hytissä voi levolliseti istua eikä tarvitse polvet koukussa kyyrätä.Tehokas lämmityslaite pitää ikkunat avoinna ja isoikkuna takana on aina kiinni ,vaikka venttiilipöytä on sisällä kiitos erinomaisen suunnittelun made in SAS ;D
-
On mukava hakkailla ensiharvennukset ja ajella itse puut niin on metsä sen jäljiltä pelkkää AJOURAA !
Noin se menee, kun isäntälinjan kalustolla isäntä seikkailee. Teutaroidaan valametilla liian nuusaksi hakatun ajouran varrelta puut paskaksi, ja lyhköselle maatilakuormaajalle metsä täyteen uria. :D
-
Niin,en minäkään väitä maataloustraktoria metsäkoneen veroiseksi.Sen verran olen Ponssen kuormaakantavaa ajanut että suunnilleen tiedän eron.
Tässä pisteen laitossa keskusteluun vaan unohtuu sitten alue jolla meikäläinen toimii.Eli energiapuun hakkuut,jatketuttu maantiekuljetus,tonttirisujen ajo yms.alueet joissa metsäkoneen käyttö on osittain jopa lailla kielletty,eli maantiekuljetukset.Suurin osa noista työmaista on metsäkoneen ulottumattomissa siirtojenkin takia.
Toinen juttu on sitten haketushommat,niiden takia on oltava traktorissa kuormaaja kuitenkin.
Hytissä voi levolliseti istua eikä tarvitse polvet koukussa kyyrätä.Tehokas lämmityslaite pitää ikkunat avoinna ja isoikkuna takana on aina kiinni ,vaikka venttiilipöytä on sisällä kiitos erinomaisen suunnittelun made in SAS ;D
18 'C pakkasta, ajoin Leylandilla puuta t-paidassa, siitä kovemmilla pakkasilla piti laittaa fleece päälle. Sekuran lämmityslaite on tehokas. Kenno kooltaan 35X20 ja kiertovesipumppu avittaa vielä pitämään koko kennon pinta-alalla kuumaa. Ei tarvitse takalaseja aukoa, pienet esiohjausletkut tulevat alaikkunasta, ja venttiililohko on kääntösylkkyjen päällä. Istuma-asento ei ole yhtä ihana kuin valtrassa, mutta 5000 € ja 50 000 € hintaerolla istun kumarassa pienet savotat ;D Olisihan se toki tuollainen valtu hieno metsässä, mutta esimerkiksi A-ta ei ikimaailmassa voisi kuvitella metsätöihin, on se niin muovinen röhjäke. Isäukko pudotti talvella nipun mäntykuitua leukun katolle, ja vain itsetehty valoräkki vääntyi. Valtra muovikatto olisi ollut tuhannen*****npäreinä 23 asteen pakkasella jos siihen olisi 5 kuitua tippunut päälle.
-
On mukava hakkailla ensiharvennukset ja ajella itse puut niin on metsä sen jäljiltä pelkkää AJOURAA !
Noin se menee, kun isäntälinjan kalustolla isäntä seikkailee. Teutaroidaan valametilla liian nuusaksi hakatun ajouran varrelta puut paskaksi, ja lyhköselle maatilakuormaajalle metsä täyteen uria. :D
Naapuri hakkuutti ensiharvennuksen motolla ajourat on 4 metriä leveät ja silti polkivat uran varressa olevat teloilla kaikki juurenniskat näkyviin,oli hirveetä kattoo.
Toissa talvena naapurin kuusikkoa harventivat motolla ja vaikka lunta oli 80 senttiä vähintään niin joka ainoan uranvarren puun juuriniskat oli lumien sulattua telojen tärvelemät ,kauheeta kattoo.
Juontovinssillä on mukava kiskoa uran varteen isommat tyvet siitä ne saa mukavasti kyytiin .
-
Juontovinssillä on mukava kiskoa uran varteen isommat tyvet siitä ne saa mukavasti kyytiin .
Eikä tartte muutakuin pätkiä narusta ja vaijerinkiinnittäjä pääsee tukin päällä paluumatkan. ;D
-
Mistään en mitään ymmärrä, mutta jos meinaa hommata käytetyn mettäkoneen niin kannattaa kyllä olla sepäntaidot kohdallaan. Noissahan on oikeita tunteja heti jotain 30 000 - 50 000 tms. Varmasti tulee ainakin hydrauliikkaliikkeen kaverit tutuiksi. Semmosille hommille mitä nykyään on järkevää hankintana tehdä on traktori ja kärry ok... ;D
-
Mistään en mitään ymmärrä, mutta jos meinaa hommata käytetyn mettäkoneen niin kannattaa kyllä olla sepäntaidot kohdallaan. Noissahan on oikeita tunteja heti jotain 30 000 - 50 000 tms. Varmasti tulee ainakin hydrauliikkaliikkeen kaverit tutuiksi. Semmosille hommille mitä nykyään on järkevää hankintana tehdä on traktori ja kärry ok... ;D
Väljällä muunninlaatikolla kiva päästellä jyrkässä alamäessä mutkaan, ja siitä katolleen nim. kokemusta on. ;D Lokomo mennä viuhtas pikitiellä vauhtiin päästyään aina semmosta kyytiä, ettei paljon lavettia siirroissa tarvinnut.
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Eihän tommosilla vorokeilla ole mitään asiaa metsään. N111:kin painaa aivan tolkuttomasti, vaikka on vain 2 akselinen ja metsäkäyttö rajoittaa rengasleveyttä (vrt. metsäkoneet).
Se on kyllä taivahan tosi, että metsäkone on metsäkone, mutta maataloustraktori puoltaa metsässä paikkaansa erityiskohteissa ja siinä tilanteessa, että ...
Enhän minä enää juuri mitään, mutta...
Kerran oli oma Valmet 6300 varattuna kaivurihommiin, ja V6900 oli vapaana. Tähän laitettiin mehtäkärry perään ja sen jälkeen ei ole tarvinnut pienempään laittaa. Isompi menee metsässä paremmin. Vaikka on ehkä vähän kömpelömpi, niin ajotaito ratkaisee tässäkin asiassa. Toiset leimaa koneella puita, toiset ei...
-
Maavara: N 111 EH 53 cm ketjujen kanssa,NH 5000 sarja 40 Cm
Jontikka 40 fentti 37 eikö tämä jo kerro mikä on paras metsätöihin.
Valtra 6850 43cm, Fiiat 80-90 noin 50cm. Toinen neliveto, toinen kolmiveto.
Ei ois uskonu että kärryn vetokyky heikkenee "metsätraktoriin" vaihtamalla, ristiriipunta helppoa kun etuakselista loppuu kallistusvara, kömpelökin. Plussaa hydrauliikasta ja metsään sopivasta ohjaamosta.
---millä renkailla noi arvot?Mulla kun on käsitys asian olevan jokseenkin toisinpäin.Ainakin jos 80-90 on 16.9-34 ja 6800/6850 18.4-38:lla.Kyllä 6800 ainakin järeällä DANAn etuaksilalla vetää ihan neljällä pyörällä.Sähkölukko kun kytkee kaikki rattaat samaan nopeuteen.
--6800n vetokyky on nosturi niskassa aika lailla parempi kuin 80-90n.Johtuen painosta ja isommasta pyöräkoosta.Oli muuten 80-90ssäkin nosturi niskassa.
16.9R34 ja 520/70R38. Vierekkäin oli koneet hallissa ja mitattiin, ihmetys oli suuri :P Viiatin renkaat hyväkuntoiset, Vallussa kuluneet eli siitä joku sentti eroa.
Kuormaaja kiinni kärryssä ja niin vain viiatilla pääsi näppärämmin liikkumaan metsässä kun Valtrassa tuo etuakselin keinunnan ja kömpelyyden rajoitteet tuo ylimääräistä mutkaa matkaan.
Viiatilla pystyi kiertämään esteitä mistä toisella pakko ajaa yli, siitä se etenemiskyven ero, painossa eroa vajaa tonni mutta renkaissa taas viiatin hyväksi.
Emmä sillä että tuo viiatti ois hyvä metsässä mutta ei Valtra oo tosiaankaan mikään ylivertainen kuin hytin osalta :P Ja niihinkin löytyy ulkolaisiin koneisiin muutossarjoja.
--täytynee mittata ittekkin joskus.
--onhan 80-90 ketterämpi kuin 6800 mutta kyllä mä ainakin meilläpäin esiintyvissä kivisissä+mäkisissä maastoissa pärjään 6800:lla paljon paremmin kuin 80-90:llä.
joskus se pohja kuitenkin ottaa kiinni ja sillon ratkasee mitä siellä on hajoamassa/tarttumassa kantoon >:(
-
31 oli lämmintä kun eilen kuskasin rankakuorman asiakkaalle. Oli ihan mukava kun metsävaunun edessä oli liikennetraktori jossa ilmastointi. Ois saattanut muuten olla motivaatio hukassa ja ois sekin homma jäänyt tuonnemmaksi.