Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Adam Smith - 09.12.09 - klo:21:05
-
http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm (http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm)
http://www.progressivedairy.com/pd/features/2009/1609/1609_anderson_sprouts.html
Taas kerran jotain tuulimyllynlämmitystä...vai onko?
Joskus laskettiin yritystutkijan kanssa tuota idättämistä. Olisiko aihetta perehtyä tarkemminkin tuohon? Tonnia/ neliö tulee ainakin paljon.
-
Pitää varmaan kysellä ruokintaneuvojalta... :P
-
Ei kauheesti ota tuulta alleen. Vähän oon pettynyt, että Johara ei tarttunut syöttiin...
Noista jutuista ei oikein ilmennyt miten niitä käytetään. Jäin sellaiseen käsitykseen, että niitä lisätään appeeseen joku 50kg per 3000 rehumassaa. Myöskään mitenkään erikoisen tieteellistä selitystä ei ollut mihin niiden teho perustuu tai sit en vaan ymmärtänyt asiaa. Tietysti maalaisjärjellä voi päätellä, että lehmä pystyy paremmin käyttämään itäneen jyvän ravinteet ja karkearehua tulee samassa.
Onko aatamilla enempi käsitystä asiasta, kun olette kustannuksiakin laskeneet? Kerro hiukan perusteita, niin pääsee jyvälle/idulle asiasta...
-
http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm (http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm)
http://www.progressivedairy.com/pd/features/2009/1609/1609_anderson_sprouts.html
Taas kerran jotain tuulimyllynlämmitystä...vai onko?
Joskus laskettiin yritystutkijan kanssa tuota idättämistä. Olisiko aihetta perehtyä tarkemminkin tuohon? Tonnia/ neliö tulee ainakin paljon.
Eikö noita kainuussa kokeiltu suomessakin joskus 80 luvulla, navetanylisillä oli monta hehtaaria vuodessa orasta. Uskon järkevyyteen jos energia tulee omasta generaattorista, olkoon sitten maksettu tuulimylly taikka tapa jalostaa kakkia.
Teoriassa siinä on mahdollisuu saada yhdestä rehuyksiköstä kolme kohtuuenergialla
-
Ai jaa! En minä jaksa enää näitä kaikkia lukea..
Ihan kiinnostava idea. Lehmät varmaan syövät mielellään. Käytetäänkö tuossa jotain litkua lannoitteena vaiko idätetäänkö jyvät vain vedessä? Oraissa on ainakin E-vitamiinia ja energia on sulavaa. Sokeria lienee hirveästi. Luulisi että osa jyvistä pilaantuu ja tuohon tarvitaan siemeneksi varsin itävää tavaraa.
Lieneekö käyttökelpoinen idea vaiko taas yksi tapa rahastaa? En tiedä tästä mitään. Voisi vaikka selvitellä.
Kiinnostaisiko SB77 maissisäilörehu? Saatan tuoda ensi viikolla säkillisen.
-
Kiinnostaisiko SB77 maissisäilörehu? Saatan tuoda ensi viikolla säkillisen.
***Aikoinaan kävi mielessä, että Etelä-Ruotsista tai Tanskasta voisi rahdata maissisäilörehua ilmatiiviissä merikonteissa. Homman kannattavuus jäi kuitenkin laskematta....no ehkä se kertoo ideasta kaiken
-
neukkulassa taidettiin suosia tuota idätystä ::)
-
Taidat muistaa murusia, venäjän romahdettua oli ainakin suomesta yksi kehitysyhteistyöhanke jossa muurmanskin alueella opetettiin heitä tuohon. Voi olla että itse muistan väärin
-
Eikö noita kainuussa kokeiltu suomessakin joskus 80 luvulla, navetanylisillä oli monta hehtaaria vuodessa orasta. Uskon järkevyyteen jos energia tulee omasta generaattorista, olkoon sitten maksettu tuulimylly taikka tapa jalostaa kakkia.
Teoriassa siinä on mahdollisuu saada yhdestä rehuyksiköstä kolme kohtuuenergialla
Mulla ei tosiaan ole sen tarkempia tietoja käytöstä kuin mitä toi artikkeli tarjoaa. Kustannusten laskenta on aika helppoa, kun tietää ravinne ja energiatarpeet. tulopuoli jäi vähän arvotukseks silloin.
Lämpöä on tarjolla ainakin lypsykarjalta maidon lämmön muodossa. Jäähdytykseen lämpöpumppua, niin lämmintä on tarjolla ylen määrin. Toinen on se biokaasu, sen kannattavuus kun riippunee aina lämmön hyödyntämisestä.....siksi noista lähtökohdista mieleniintoinen ajatus.
-
Ai jaa! En minä jaksa enää näitä kaikkia lukea..
Ihan kiinnostava idea. Lehmät varmaan syövät mielellään. Käytetäänkö tuossa jotain litkua lannoitteena vaiko idätetäänkö jyvät vain vedessä? Oraissa on ainakin E-vitamiinia ja energia on sulavaa. Sokeria lienee hirveästi. Luulisi että osa jyvistä pilaantuu ja tuohon tarvitaan siemeneksi varsin itävää tavaraa.
Lieneekö käyttökelpoinen idea vaiko taas yksi tapa rahastaa? En tiedä tästä mitään. Voisi vaikka selvitellä.
Kiinnostaisiko SB77 maissisäilörehu? Saatan tuoda ensi viikolla säkillisen.
Eikös siinä ole sopiva haaste sinulle... ::)
Poikkea tuomassa ihmeessä. Ilmoittele tulostasi niin varaan aikaa jotta joudetaan sanailla tovi...
-
Eikös tuossa idätyshömpötyksessä ole ideana korvata osa karkearehusta idätetyllä viljalla? Sopinee siis lähinnä isoille karjoille pienellä peltoalalla..
-
Taidat muistaa murusia, venäjän romahdettua oli ainakin suomesta yksi kehitysyhteistyöhanke jossa muurmanskin alueella opetettiin heitä tuohon. Voi olla että itse muistan väärin
Oma muistikuva on siperiassa tai muurmaskissa kasvatettiin keinovalolla tunnelissa voi olla että oli
hieman lannoitusta mutta idea oli että toiseta päästä laitettiin jyvät alustalle ja toisesta päästä saatiin itumatto samaa tapaan ruukkusalaatin viljelyssä
NL:ssa energia oli halpaa, suomessa tuskin saa kanattavaa vaikka hyvää vitamiini lisää olisikin
-
http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm (http://www.foddersolutions.net/fodder_solutions.htm)
http://www.progressivedairy.com/pd/features/2009/1609/1609_anderson_sprouts.html
Taas kerran jotain tuulimyllynlämmitystä...vai onko?
Joskus laskettiin yritystutkijan kanssa tuota idättämistä. Olisiko aihetta perehtyä tarkemminkin tuohon? Tonnia/ neliö tulee ainakin paljon.
Itse koekasvatin kotona pariviikkoa kesällä, Seitsemässä päivässä viljan massa 7 kertaistui (suurin osa vettä). lopetin parin viikon kokeilun jalkeen kun huomasin etteivät lehmät halunneet syödä sitä.
Perässä espanjalainen video jossa sekotetaan tavaraa appeeseen. http://www.youtube.com/watch?v=qTYp4rO62dE&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=qTYp4rO62dE&feature=related)
(http://www.eleusis.es/inv3.gif)(http://www.eleusis.es/inv2.gif) itujen kylvökone ja puimuri ;D
-
Ei se ihan älyttömän huonosti maittavaa voi olla jos kerran hevoset syö sitä. AIV:kin antoi säilörehua ensin Valiolla oleville hevosille, mutta ne heitti sen mäkeen. Vei kuitenkin kotionsa sitä ja lehmät söi sitä. Jos appeeseen lisää sitä sen 50kg/3000kg niin en usko, että lehmä saa blokattua sitä pois. Nyt jonkun pitäisi selvittää tuo hyöty puoli...
-
Nyt jonkun pitäisi selvittää tuo hyöty puoli...
***Massan kasvun lisäksi hyödyksi voisi kuvitella tärkkelyksen hajoaminen/kuluminen itämisprosessissa (mutu). Näin ollen väkirehun osuuden nostomahdollisuus ilman ongelmia. Toki noi käyttömäärä vaikuttaa melko pieniltä.
-
Tässä videossa lehmät ja lampaat syö sitä
http://www.youtube.com/watch?v=EF-FuXltobs
-
Kiinnostaisiko SB77 maissisäilörehu? Saatan tuoda ensi viikolla säkillisen.
***Aikoinaan kävi mielessä, että Etelä-Ruotsista tai Tanskasta voisi rahdata maissisäilörehua ilmatiiviissä merikonteissa. Homman kannattavuus jäi kuitenkin laskematta....no ehkä se kertoo ideasta kaiken
Tuota laskeskelin eräässä koulutustyössä. Ihan ok ajatus. Ostajia pitää luonnollisesti olla purkusatamasta katsottuna kohtuulähellä. Tarpeeksi myös määrältään. Toteutusvaihtoehtoja olisi joko paalata se lähtömaassa, tai tuoda avoruumassa. esim 140mx18mx7m maissiruuman täyttö veisi aikaa vajaan vuorokauden, merimatka 3-4 pv ja purku n vuorokauden. Satamassa jakelu turverekoilla tiloille joissa säilöntä makkaraan tai laakasiiloon yms. Paalaus voidaan toki tehdä myös purkusatamassa. Tuossa laskelmassa silloin käytettiin vertailuarvona kokoviljasäilörehua jonka arvo 1000/ry 150€. 1000 kg maissipaalille tuli satamassa paalattuna hinnaksi n.41 € täyttääkseen kulut ja vaatimattoman tuotto-odotuksen. Tuon 4 vrk avorahdin hyvälaatuinen säilörehu pitäisi kestää (tarvittavin biologista hengitystä hidastavin käsittelyin) viileähköissä oloissa suuremmitta ongelmitta, arvioi erään tanskalaisen rehufirman edustaja. Tuossa omassa pikaselvityksessä hylkäsin kuitenkin lähtömaassa tapahtuvan paalauksen pois muutamiin seikkoihin perustuen. Tuoreleikettä kyllä kannattaa suomihintoihin verrattuna rahdata tuorepaalinakin, rahtien nykyhinnoilla. Mallilaskelmassa puolalainen tuoreleikepaali kalajoen satamassa (tilaus 3000 kpl) maksaisi noin 65% suomipaalin tuottajahinnasta, jos rahti on mahdollista toteuttaa ilman jääoloja.
Toisaalta jääoloissa on huokeaa laanitilaa paremmin lähettyvillä :)
-
Menee nyt vähän ohi aloituksen, mutta mitä niin ihmeellistä on maissisäilörehussa, että sitä kannattaisi tuoda noinkin kaukaa? Rehuarvoja tsiigaillen huolella tehty kokovilja ajaa saman asian eikä sisällä ligniiniä. Olen antanyt itselleni kertoa, että maissia rehuksi viljeltäisiin juuri kovan kuiva-ainesadon takia, korjuu on halpaa ja lannoitukseen käy liete. Isoina annoksina...kumpikaan hyöty ei kotiudu tuotaessa konteissa laivalla.... jossei sitten panna kakkia paluukuormaan ;)
-
Olen kanssasi samaa mieltä. Ei se ole itsesiarvo. Tietty tuo konttirahtaus on täysin utopiaa, mutta jos "proomuun" tekee auman se voi onnistua. Paluukuormana raakapuuta suomalaista taikka venäläistä maailmalle esim.
Maissi tuottaa melko "lähellä" n15000 ry/ha, samoin panoksin kuin suomessa 6000-8000. Laitoin tuohon hiukan haarukkaa koska muuten olisi joku kuitenki huutanu että mein laitumesta otetaan 7800 ry pyhällä hengellä. Ettei erikseen tarvi kertoa että maissista parhailla alueilla saksa/ranska otetaan jopa yli 90tn tuoresatoja yli 30% kuiva-aineella.
-
Maissisäilörehuun siirryttiin pitkälti tukipolitiikan ohjaamana. Viime vuosituhannella ainakin Tanskassa viljeltiin vielä rehusokerijuurikasta. Sillä pystyisi suomessakin reilusti yli 10 000 ry/ha.
-
Mun kokemuksen mukaan kokoviljalla on hyvä mahdollisuus tuottaa 10-12 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta ihan keskiarvona, siihen riittäisi 5-6 tonnin jyväsadon tuottava kasvusto. Maissin korvikkeeksi siitä ei ole, mutta on nurmirehua edullisempi korjata ja säilöä. Lajikkeista ei vaan kukaan osaa sanoa paljoakaan....
-
Maissisäilörehuun siirryttiin pitkälti tukipolitiikan ohjaamana. Viime vuosituhannella ainakin Tanskassa viljeltiin vielä rehusokerijuurikasta. Sillä pystyisi suomessakin reilusti yli 10 000 ry/ha.
Sokerisarassa oli joku vuosi sitten kuva koneesta jossa naatti ja juuret meni samaan säiliöön...
-
Tuota laskeskelin eräässä koulutustyössä. Ihan ok ajatus. Ostajia pitää luonnollisesti olla purkusatamasta katsottuna kohtuulähellä. Tarpeeksi myös määrältään. Toteutusvaihtoehtoja olisi joko paalata se lähtömaassa, tai tuoda avoruumassa. esim 140mx18mx7m maissiruuman täyttö veisi aikaa vajaan vuorokauden, merimatka 3-4 pv ja purku n vuorokauden. Satamassa jakelu turverekoilla tiloille joissa säilöntä makkaraan tai laakasiiloon yms. Paalaus voidaan toki tehdä myös purkusatamassa. Tuossa laskelmassa silloin käytettiin vertailuarvona kokoviljasäilörehua jonka arvo 1000/ry 150€. 1000 kg maissipaalille tuli satamassa paalattuna hinnaksi n.41 € täyttääkseen kulut ja vaatimattoman tuotto-odotuksen. Tuon 4 vrk avorahdin hyvälaatuinen säilörehu pitäisi kestää (tarvittavin biologista hengitystä hidastavin käsittelyin) viileähköissä oloissa suuremmitta ongelmitta, arvioi erään tanskalaisen rehufirman edustaja. Tuossa omassa pikaselvityksessä hylkäsin kuitenkin lähtömaassa tapahtuvan paalauksen pois muutamiin seikkoihin perustuen. Tuoreleikettä kyllä kannattaa suomihintoihin verrattuna rahdata tuorepaalinakin, rahtien nykyhinnoilla. Mallilaskelmassa puolalainen tuoreleikepaali kalajoen satamassa (tilaus 3000 kpl) maksaisi noin 65% suomipaalin tuottajahinnasta, jos rahti on mahdollista toteuttaa ilman jääoloja.
Toisaalta jääoloissa on huokeaa laanitilaa paremmin lähettyvillä :)
Mitä tuoreleike maksaa Puolassa? Onko Tanskan hinnoista tietoa?
Mielenkiintoista tuo leikepolitiikka. Juurikkaanviljelijöille tiedotetaan, ettei se oikein kenellekään kelpaa ja Suomenrehu tiedottaa, että tilaa nopeasti, tavaraa on rajoitetusti. :o Käsitykseni mukaan välittäjällä on tuossa hommassa tosissaan kate kohdallaan. >:(