Jos nyt tekisin uutta systeemiä jossa olisi kohtuullisesti eristetty päärakennus + autotalli/verstas niin luultavasti pistäisin samaa isoa varaajaa lämmittämään hyvän halkokattilan ja rivin aurinkokerääjiä, ja lisäksi ilmalämpöpumput sekä verstaalle että päärakennukseen.
Voisi kesän pitää homman pelkillä aurinkokerääjillä, ja suurimman osan ajasta muutenkin lämmittää puulla vain käyttövettä. Sitten paukkupakkasilla vähän enemmän klapitouhua. (Jos kesällä jostain syystä tarvitsee jossain kuumaa vettä niin pistää sen 40-50-asteisen aurinkokerääjän lämmittämän veden 50 litraisen tulistusvaraajan läpi)
Ilmalämpöpumput eivät ole välttämättömät, mutta ne aurinkokerääjät kyllä pistäisin että ainakin kesän voisi olla klapien kanssa pelaamatta. Klapien ja työsäästön lisäksi kattilan käyttöiän luulisi pitenevän niin että jo sillä menee pari aurinkokerääjää maksuun.
Maalämmössä edelleen tuntuu että riski siitä että se pumppu hajoaa ennen kuin on maksanut itsensä takaisin, on aika suuri.
Klapikattilan perään jos saisi riittävästi varaajakapasiteettia, niin viikon lämmitysväliin on helppo päästä. Omien kokemusteni perusteella, jos talo olisi vaikka uudehko 170m2 ja tallin lämmin puoli 90 m2, niin reilun 3 kuution varaajatilavuudella vois päästä kesäkuukausina tuohon lämmityskertaan per viikko. Talvellakin lämmitys jokatoinen päivä tai harvemmin.
Hakelämmitykselle tuommoinen lämmöntarve on auttamattoman pieni. Hakelaitoksen pitää olla tietyn kokoinen jotta sen voi mitoittaa sen kokoiseksi että automaattisysteemit toimivat ja minimitehoilla ajaminen onnistuu lukuunottamatta kesäkuukausia. Ja mitä pienempään hakesysteemiin mennään, sen krantummaksi ne muuttuvat polttoaineen laadun suhteen.
Pienemmässä talokokoluokassa voi sähkölämmityskin olla järkevä valinta. Vesikiertoisena ja tuettuna vaikkapa leivinuunilämmityksellä sekä ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla, saadaan tehtyä tasainen ja energiatehokas lämmitys. Pienessä ja energiatehokkaassa talossa voi maalämpöpumpun takaisinmaksuaika venyä melko pitkäksi.
