Niin, kun ei tarvitse mitään laskeskella! Siinä, kun OL-3 mörskiänne tehdään vuosikymmenet.

Niin samainen TVO pystytti OMAN tuulivoimalansa tuosta vaan KUUKAUDESSA!

Kas, kun itsekin tein aurinkovoimalani valmiiksi samaisessa kuukaudessa!

Aurinkosähkövero tulee sittenkin kesäkuun alusta kattoasennetuille aurinkopaneleille. Artsi joutuu vararikkoon kun joutuu maksamaan 7,1 senttiä tuotetulta kilowatilta valtion kassaan. Kyllä aurinko paistaa risukasaankin

https://www.hs.fi/politiikka/art-200000559658.html

APRILLIA !!!

15.1-15 on annettu esitys jossa valmisteverovapaus muutetaan koskemaan alle100kVA aurinkovoimaloita nykyisen alle 50kVA sijaan.

Niin, kun ei tarvitse mitään laskeskella! Siinä, kun OL-3 mörskiänne tehdään vuosikymmenet.

Niin samainen TVO pystytti OMAN tuulivoimalansa tuosta vaan KUUKAUDESSA!

Kas, kun itsekin tein aurinkovoimalani valmiiksi samaisessa kuukaudessa!

 Kyllähän tuon tekee vajaassa tunnissakin. Ottaa polkupyörästä dynamon pöytätuulettimesta propellin ja harjasta varren pylvääksi. jos sattuu tuulemaan niin kyllä sillä yks 12v lamppu hehkuu. Kyse on vain mittaluokasta.

APRILLIA !!!
15.1-15 on annettu esitys jossa valmisteverovapaus muutetaan koskemaan alle100kVA aurinkovoimaloita nykyisen alle 50kVA sijaan.

* Kiitos taas Tiimolle asiallisesta kommentistasi!

Eli eihän tuo sitten koske meikää millään tavalla! Vaan SUPO siat taas VALHEISTAAN NARAHTI!

Toisaalta MIKSI TVO/SUPO/TEM rikolliset rikolliset sakottaa edes 100<kW voimaloita? Kun TVO ei ITSE MAKSA MITÄÄN VEROJA!
-

Tiimolle tiedoksi. Tänäänkin tehtiin mukavasti
 tiliä 340kWh/ d tuotannosta.

Terve! Tuossa on linkki, mistä löytyy maatilan chp-voimalasta juttua. Mainitsin youtubessa, että järjestelmä maksoi 300 000, mutta se olikin 350 000 euroa. Tuon jutun perusteella järjestelmä maksaa itsensä takaisin jo 10 vuodessa. Aika huikeeta. Hienot systeemit on joku kehittänyt. Eli tuostakin jutusta voi päätellä, että energiaa voidaan tuottaa ilman ydinvoimaa hajautetusti ja lähellä. Kokonaiset kylät tai taajamat pystyisi saamaan tarvitsemansa energian chp-voimaloista ja aurinkopaneleista. Mutta kun ydinkiima on päättäjillä kova. Tekniikka olisi mutta haluja ei. Jos nuo CHP-voimalat ja auronkopaneelit otettaisi käyttöön laajemmin, niin järjestelmät halventuisi paljon. Lisäksi rannikkoseutu voisi hyödyntää tuulivoimaa.

http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/kayttajakokemuksia/pien-chp/

Tosta vielä edes osan metaanista talteen, polttoon niin mailma pelastuisi

Terve! Tuossa on linkki, mistä löytyy maatilan chp-voimalasta juttua. Mainitsin youtubessa, että järjestelmä maksoi 300 000, mutta se olikin 350 000 euroa. Tuon jutun perusteella järjestelmä maksaa itsensä takaisin jo 10 vuodessa. Aika huikeeta. Hienot systeemit on joku kehittänyt. Eli tuostakin jutusta voi päätellä, että energiaa voidaan tuottaa ilman ydinvoimaa hajautetusti ja lähellä. Kokonaiset kylät tai taajamat pystyisi saamaan tarvitsemansa energian chp-voimaloista ja aurinkopaneleista. Mutta kun ydinkiima on päättäjillä kova. Tekniikka olisi mutta haluja ei. Jos nuo CHP-voimalat ja auronkopaneelit otettaisi käyttöön laajemmin, niin järjestelmät halventuisi paljon. Lisäksi rannikkoseutu voisi hyödyntää tuulivoimaa.

http://www.bioenergianeuvoja.fi/biolampolaitos/kayttajakokemuksia/pien-chp/

Onhan se hienoa että kehitystä tapahtuu.

Tuollainen on kuitenkin jo sen mittakaavan laitos että ei ole ihan joka pojan  vaihtoehto.. ensinnäkin tuossa oli kohde jossa omaa energiankulutusta oli riittävästi eli noin 1 MWh vuodessa.
Sopivia yksiköitä on kovin vähän, eikä varsinkaan lähellä taajamia tms joissa lämmölle ja sähkölle olisi kysyntää. Puuttuvan kaukolämpöverkon rakentaminen on turhan tyyristä puuhaa :-((
Lisäksi jos noita tehtäisiin niin paljon että sillä olisi laajemmaltikin kansantaloudellista merkitystä niin luultavasti meiltä loppuisi halpa hake (tai oikeammin sen raaka-aine). Metsäteollisuus kun on kovin mustasukkainen siitä ettei yksikään puoli-ilmainen kuitupölkky vaan päädy muualle kuin sen omiin myllyihin. Lämmön tuottaminen lasketaan EU:ssakin matalan jalostuksen puuhaksi johon ei kai saisi käyttää kuin sellaista puuraaka-ainetta joka ei mihinkään muualle kelpaa. Vaikka se olisikin taloudellisesti kannattavaa.

Lisäksi sen verran että kuinkahan kauan Sisu kestää tuossa?

Jos laitos jauhaa sähköä 24/365 niin jo neljässä vuodessa tulee noin 35 000 käyttötuntia. Saattaa olla että moottorin saa vaihtaa / peruskorjata useamman kerran laitoksen eliniän aikana. Mitähän se tekee, 5000 - 10 000 e laaki ?

Jutussa ei mainittu mitään pidemmän aikavälin huoltomenoista... jos laitos muuten maksaa itsensä 10 vuodessa niin paljonko ovat ylläpitokulut seuraavana kymmenenä vuotena jolloin laitos alkaisi jo tuottaakin jotakin? 20 vuotta pidempään tuskin pelaa ilman isompaa revisiota :-(

Jossain tais olla 60 000 tuntia huolto?/vaihtoväli moottorilla.

8760 h/vuosi n. 92 % käyntiaika --> n. 7 vuotta ja vaihto/peruskorjaus moottorille.

Lainaus käyttäjältä: Tiimo - 01.04.18 - klo:18:24

APRILLIA !!!
15.1-15 on annettu esitys jossa valmisteverovapaus muutetaan koskemaan alle100kVA aurinkovoimaloita nykyisen alle 50kVA sijaan.

-

Tiimolle tiedoksi. Tänäänkin tehtiin mukavasti
 tiliä 340kWh/ d tuotannosta.

Montako sähkölämmitteistä omakotitaloa tuolla 340 kwh d määrän nyt tuottavalla paneeleilla lämmittää tammikuussa kun sähkölämmitteisen OK talon kk kulutus on 3200 kwh.?

Lämpö on säädetty 22 c tietty jos säätäis 15c ja kävis saunassa 1x viikossa ja samoin suihkussa menisi vähemmän ja autotkin pitää lämmittää –mutta siitä en tingi.

Lisäksi sen verran että kuinkahan kauan Sisu kestää tuossa?

Jos laitos jauhaa sähköä 24/365 niin jo neljässä vuodessa tulee noin 35 000 käyttötuntia. Saattaa olla että moottorin saa vaihtaa / peruskorjata useamman kerran laitoksen eliniän aikana. Mitähän se tekee, 5000 - 10 000 e laaki ?

Jutussa ei mainittu mitään pidemmän aikavälin huoltomenoista... jos laitos muuten maksaa itsensä 10 vuodessa niin paljonko ovat ylläpitokulut seuraavana kymmenenä vuotena jolloin laitos alkaisi jo tuottaakin jotakin? 20 vuotta pidempään tuskin pelaa ilman isompaa revisiota :-(

Kyseinen keksintö tuottaa niin paljon energiaa, ettei se ole maatila-kokoluokkaan sopiva...tai siis harvalla menee noin paljon sähköä ja lämpöä. Jos 40/100 kWh on sähkö/lämpötuotos, niin näitä tehoja menisi jossain koulu- tai urheilukeskusten nurkissa ympäri vuoden... edellyttäen ettei saatavilla ole kaukolämpöä, niin hankinta olisi jo kannattava.

Polttomoottorin sijaan taitaa tämä turbiini olla pienissä kohteissa parempi, sekin huolletaan (vaihdetaan) vuosittain, mutta laite tuntuu yksinkertaisemmalta. Tämän kokoinen laite sopii jo monenkin budjettiin ja kulutukseen. Toivottavasti firma ei mene konkkaan ennen kuin sopiva kaupallinen tuote on markkinoilla.  https://www.rmv-tech.com/

- Paras polttolaitteisto olisi stirling, tai polttokenno. Jossa ei ole lainkaan liikkuvia osia.
-
T&T Tuulivoimalat päällä 90% käyttöajastaan
==========================================

* Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa tuulivoimalat hakkaavat mennen tullen, niin ydinvoimalat, kuin jopa vsivoimalatkin vuosipysyvyydellään. Kun Poriin nousi ksällä 47% vuosipysyvyydn huippuun kuulkuvia tuulivoimnaloita. On tulos tuulivoimaloille JO aivan häikäisevää tasoa!

”33 prosentin kapasiteettikerroin on tuulivoimaloille hyvä suoritus, jota kukaan ei uskonut vielä muutama vuosi sitten maatuulivoimalalla saavutettavan”, Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sanoo.

Tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin kertoo, kuinka paljon tuulivoimala tuottaa vuositasolla sähköä suhteessa sen teoreettiseen maksimiin. Tuulipuistot tuottavat sähköä yli 90 prosenttia ajasta, vaikka eivät tuota sitä koko aikaa täydellä teholla.

Energiateollisuus ry:n mukaan vuoden 2017 marraskuussa Suomen tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin oli hetkellisesti 93 prosenttia.

”Vuoden tuulisuus ei siten selitä eroa kapasiteettikertoimissa, vaan kapasiteettikertoimen kasvu johtuu muun muassa teknologiakehityksestä”, Rissanen sanoo.

Sähkön kysynnän ollessa Suomessa kesällä pienintä, on myös tuulivoiman tuotanto pienimmillään. Talvella kysynnän ollessa korkeimmillaan, tuotetaan tuulivoimallakin eniten sähköä.

Vuonna 2017 talvikuukausien sähkön kysyntä ja tuulivoiman korkeimmat tuotantopiikit osuivat loka- ja joulukuuhun. Vähiten sähköä tarvittiin ja tuulivoimaa tuotettiin heinäkuussa.

Suomen tuulivoimakapasiteetti ylitti viime vuoden aikana 2000 megawatin rajan. Tuulisähköä Suomessa tuottaa 700 voimalaa. Suomalainen tuulivoima kattaa Suomen sähköntuotannosta 7,4 prosenttia.
-------------

Milloinkahan artsi ymmärtää sen, että se on sama miten sitä sähköä tuotetaan, kunhan sitä on saatavissa kun sitä tarvitaan. Artsilla pitäisi olla vertailussa kolme autoa. yksi tavallisella polttomoottorilla, toisen auton katolla aurinkopaneleita ja kulkee silloin kun aurinko paistaa ja kolmannessa autossa sellainen tuulimylly, joka antaa sähköä auton liikumiseen, kun tuulee.
 Luulempa että artsi ottaa kuitenkin sen tavallisen polttomoottori auton käyttöautoksi, vaikka miten esitteissä luvataan paneleittan antavan sähköä niin paljon että pääsee minne vain, kunhan aurinko paistaa Ja samasta syystä artsi jättäisi sen tuulivoimala autonkin takapihalle, kuin alkaisi odottamaan sopivia tuulia, että pääsisi jatkamaan matkaa.
 

Milloinkahan artsi ymmärtää sen, että se on sama miten sitä sähköä tuotetaan, kunhan sitä on saatavissa kun sitä tarvitaan. Artsilla pitäisi olla vertailussa kolme autoa. yksi tavallisella polttomoottorilla, toisen auton katolla aurinkopaneleita ja kulkee silloin kun aurinko paistaa ja kolmannessa autossa sellainen tuulimylly, joka antaa sähköä auton liikumiseen, kun tuulee.
 Luulempa että artsi ottaa kuitenkin sen tavallisen polttomoottori auton käyttöautoksi, vaikka miten esitteissä luvataan paneleittan antavan sähköä niin paljon että pääsee minne vain, kunhan aurinko paistaa Ja samasta syystä artsi jättäisi sen tuulivoimala autonkin takapihalle, kuin alkaisi odottamaan sopivia tuulia, että pääsisi jatkamaan matkaa.

 Arvton viipperä auto varmaan toimisi kunhan sen ensin saisi vauhtiin.

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 03.04.18 - klo:07:44

Milloinkahan artsi ymmärtää sen, että se on sama miten sitä sähköä tuotetaan, kunhan sitä on saatavissa kun sitä tarvitaan. Artsilla pitäisi olla vertailussa kolme autoa. yksi tavallisella polttomoottorilla, toisen auton katolla aurinkopaneleita ja kulkee silloin kun aurinko paistaa ja kolmannessa autossa sellainen tuulimylly, joka antaa sähköä auton liikumiseen, kun tuulee.
 Luulempa että artsi ottaa kuitenkin sen tavallisen polttomoottori auton käyttöautoksi, vaikka miten esitteissä luvataan paneleittan antavan sähköä niin paljon että pääsee minne vain, kunhan aurinko paistaa Ja samasta syystä artsi jättäisi sen tuulivoimala autonkin takapihalle, kuin alkaisi odottamaan sopivia tuulia, että pääsisi jatkamaan matkaa.

 Arvton viipperä auto varmaan toimisi kunhan sen ensin saisi vauhtiin.

Tälläinen mäkiauto sopisi Artolle. Tuossa on 50-prosentin vuosipysyvyys, kun tulee mäen itsekseen alas, tarvii vain lykätä saman matkan takaisin ylös