* Tämän ydinalan illuusiot murskaavan artikkelin löytää kyllä kuka vaan. Eikä TÄSSÄ kyselty lainkaan sitä, että millä tehdään sähköä. KUN ydinvoimalat seisoo kuukaudesta toisen rikkoutuneina, OL-3 ikuisuus projekteissaan. Tai vaan Japanin tyyliin 50 reaktoria 6y paskana!. Vaan todetaan vaan rauhalliseen tyyliin. Että VARMATOIMISTA TUULISÄHKÖÄ PIISAA KYLLÄ valaisemaan pysäytetyt reaktorit. Ja pyörittämään niiden jatkuvaa, elintärkää satamegawattista jälkijäähdytysten armadaa! Onneksi 100% ongelmatonta tuulivoimaa siis ON!
--
T&T Tuuli ylitti jo 5% rajan
============================
ENERGIAJukka Lukkari
4.9. klo 10:12
Tuonti ylittää ydinvoimaloiden tuotannon - Tuulisähkö puhkaisi viiden prosentin rajan
* Aikoinaan ydinala väitti, ettei Suomessa voi olla ikinä enempää tuulivoimaa, kuin 5%. Nyt TUOKIN järjetön harha on siis upotettuna!
Suomi on käyttänyt alkuvuonna sähköä hieman vime vuotta vähemmän. Tämä on yllättävää, sillä yleensä talouden piristyminen ja teollisuuden tuotannon kasvu näkyvät heti sähkön kulutuksessa.
Suomessa kului sähköä tammi-heinäkuussa hieman alle 50 terawattituntia eli vajaan prosentin viime vuotta vähemmän.
Tuulisähkön osuus kulutuksesta on ylittänyt viiden prosentin rajan. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan tuulella on tänä vuonna tehty sähköä 2,5 TWh eli lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Tuulisähkön osuus kulutuksesta on 5,1 prosenttia.
Suomen oma tuotanto ei läheskään riitä kattamaan kulutusta. Alkuvuonna sähköä on tuotu saman verran kuin mitä Suomen kaksi ydinvoimalaa ovat tuottaneet.
---
T&T AURINKOSÄHKÖSofia Virtanen
4.9. klo 10:13
Suomen suurin aurinkoseinä ylitti tuotto-odotukset – alkuvuoden tuotto yli 100 % parempi kuin vastaavassa kattoasennuksessa
Oulun Energia / Marikki Leivo
Toppilan voimalaitoksen sininen aurinkoseinä.
Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen sinisenä hohtava lasinen eteläseinä tuottaa aurinkosähköä. Oulun Energia kohensi rapistunutta voimalaitoksen julkisivua yhteensä 827 aurinkopaneelilla syyskuussa 2016.
Suomen suurin aurinkoseinä on tuottanut sähköä vuoden ja ylittänyt kaikki odotukset. Tammi-maaliskuussa aurinkoseinä tuotti yli tuplasti enemmän kuin vastaava kattoasennus. Maaliskuussa se saavutti tähänastisen huipputehonsa yksittäisinä aurinkoisina pakkaspäivinä. Koko maaliskuun aikana aurinkoseinä tuotti sähköä yli 24 000 kilowattituntia.
”Seinäasennus on otollinen juuri kevät- ja syyskaudelle paneelien kerätessä talteen loivemmat auringonsäteet”, tuotepäällikkö Olli Tuomivaara kertoo Oulun Energian tiedotteessa.
Seinälle asennetut aurinkopaneelit toimivat tehokkaasti myös kesällä auringon paistaessa korkeammalta. Toukokuun tuotanto on ollut tähän mennessä paras liki 28 000 kilowattitunnilla kesäkuun pitäessä kakkossijaa vain hieman alhaisemmalla tuotolla.
”Eri kuukausia vertaamalla näkee, että seinäasennus tuottaa todella hyvin keväällä. Aurinkoseinän maaliskuun tuotto oli jopa hieman enemmän kuin heinäkuun”, Tuomivaara toteaa.
Aurinkopaneelit ovat varteenotettava vaihtoehto julkisivuremontille. Toppilan voimalaitoksen aurinkoseinä tuli jopa edullisemmaksi kuin tavallinen julkisivuremontti.
Suomen suurimman aurinkoseinävoimalan nimellisteho on 270 kilowattia. Sinertävä, tasainen lasipinta tuottaa aurinkosähköä, joka myydään asiakkaille Suomen ensimmäisenä aurinkosähkösopimuksena.
-----------
HARRI KAVÉN
Tällä viikolla Oulussa pidettävässä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n liittokokouksessa linjataan etujärjestön tulevia tavoitteita.
Kovinta suukopua odotetaan syntyvän maatalouden tukijärjestelmistä.
Pohjoisten tukialueiden tuottajien ennakoidaan vaativan, että MTK myöntyy tulevaisuuden Suomessa kahden tukijärjestelmän malliin, joka merkitsee huomattavaa tukieroa pohjoisen ja etelän välille.
Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliitoissa pohjoisen viljelijöiden vaatimukset on kuultu ennenkin, mutta viime aikoina niiden määrä on lisääntynyt.
- C-tukialue ja etenkin maidontuotanto on voimissaan MTK:ssa, esimerkiksi johtokunnassa ei ole yhtään kasvinviljelijöiden edustajaa. Uhon taustalla on tietysti se, että pohjoisella on liittymissopimus turvanaan, kun taas etelässä kansalliselle tuelle on aina uudelleen haettava komissiosta maksulupa, MTK:n Varsinais-Suomen liiton toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki sanoo.
EU:n liittymissopimuksen mukaan Suomi olisi saanut maksaa pohjoisen C-tukialueille enemmän rahaa kuin jäsenyyden aikana on maksettu.
Maatalousministeriö ja MTK ovat vuosittain sopineet, että C-alueiden tukitasot pidetään sellaisina, että pohjoisen ja etelän (A- ja B-tukialueet) väliin ei nouse korkeaa tukiporrasta, joka muodostaisi pohjoisen tuottajille selkeän kilpailuedun.
Koska A- ja B-alueiden kansalliset tuet eli niin sanotut 141-tuet ovat komission määräyksen mukaisesti vuosittain alentuneet, myös pohjoisessa tukia on vähennetty.
Viime vuoden tukipaketista kiisteltiin MTK:n valtuuskunnassa rajusti joulukuussa 2003. Pohjoisen liitot esittivät kannanottoa, jolla olisi estetty C-alueiden tukiin puuttuminen.
Järjestön puheenjohtaja Esa Härmälä ilmoitti, että moisen vaatimuksen läpimeno tietäisi Suomen yhtenäisen tukipolitiikan murenemista ja hänen eroaan. Tämä tehosi, ja kannanottoa laimennettiin.
MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski arvioi, että Oulussa sama kysymys muodostaa jälleen järjestöpoliittisen kuumemittarin.
- Mielenkiintoista nähdä, miten Härmälä tulee nyt reagoimaan. Kenties asia jätetään odottamaan Turussa kesällä 2007 pidettävää liittokokousta, Merikoski sanoo.
Hänen mielestään tukiriitojen sijaan liittokokouksessa olisi hyödyllisempää panostaa esimerkiksi metsätalouden tavoitteisiin ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksiin viljelijöiden lisätienestien hankinnassa.
ETELÄN VILJELIJÖISTÄ TAKSISUHAREITA
Pohjoisten tukialueiden äänekkäimpiin lukeutuva eteläpohjalainen sianlihantuottaja Sami Yli-Rahnasto johti viime vuonna ryhmää, joka uhosi haastavansa EU:n komission EY-tuomioistuimeen 141-artiklan sopimusrikkomuksesta.
Hankkeesta luovuttiin, mutta C-alueen tukipoliittista ohjelmaa kuvaavat hyvin Yli-Rahnaston Maaseudun Tulevaisuudessa esittämät näkemykset:
"Suomessa tulisi vihdoinkin tunnustaa, että meillä on kaksi maataloustukijärjestelmää, toinen AB-alueella ja toinen C-alueella... Näiden kahden järjestelmän sovittaminen yhteen muottiin on mahdotonta, se tulisi jo kaikkien ymmärtää...Pohjoisen tuen alasajo alenevan 141-tuen kanssa johtaa suuriin menetyksiin".
Paavo Myllymäki ihmettelee, miksi pohjoisessa huudetaan suurista menetyksistä, kun tukimuutoksien seurauksena C-alueille on siirtynyt tukirahaa etelästä.
- Muutoksista kärsivät selvästi eniten AB-alueen naudanlihan ja maidontuottajat, Visa Merikoski muistuttaa.
- Kun pohjoisessa vaaditaan tuntuvasti etelää korkeampia tukia, unohdetaan että tukipotin kustantavat pääosin eteläsuomalaiset veronmaksajat, jotka tuskin haluavat maatalouden siirtymistä pelkästään pohjoisen Suomen maatiloille, Paavo Myllymäki toteaa.
Hän kertoo, että järjestön tilaisuuksissa on joskus kysytty, mitä eteläsuomalainen viljelijä sitten ryhtyy tekemään, jos tukipolitiikka ei enää mahdollista tuotannon jatkamista.
- Kaikenlaisia neuvoja on tullut. Eräs pohjalainen ehdotti, että ajakaa vaikka taksia.
