Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maaseudun Tiede  (Luettu 12700 kertaa)

jupe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 679
Vs: Maaseudun Tiede
ja tottakait sillä 20-30 lehmän parsinavetalla tulee hyvää tulosta. Ne on maksettu joaikoja sitten. nykyisin tarvittaan vaan sillointällöin  vähän lattaa tai vesijohtoutkenpätkää korjailuun. kuitenkin 20 vuotta on tehty jo pääsääntöisesti pihattoja, eli en parsinavetat on maksettu jo.

Kamikatze

  • Vieras
Vs: Maaseudun Tiede
Aika mielenkiintoista alkaa  syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa  navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee  tarve SOSIALISOIDA  toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin  noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin  sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan...   .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)

Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman  kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa.  Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä . 
 
 





sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Maaseudun Tiede
Aika mielenkiintoista alkaa  syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa  navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee  tarve SOSIALISOIDA  toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin  noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin  sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan...   .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)

Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman  kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa.  Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä . 
 
 
Tuo on tärkeä parsinavetassa ainakin tuo parteen kohdistuvat toimenpiteet,mutta kyllä kunnon laidunnus on jalkojen takia ja muutenkin hyvin tärkeä,jos siihen on mahdollisuus.Näkee hyvin keväällä,kun laittaa yhteen aina ulkona olleita ja talven sisällä olleita,menee jopa pari kuukautta ennenkuin sisällä ollettee pääsee samalle tasolle liikkumisessa aina ulkona olleitten kanssa,ulkona olleilla ei ole koskaan ollut yhdelläkään minkäänlaista "puujalkaisuutta".Nuo elukat on ollut jokainen vähintään 150päivää ulkona,menevät mielellään,ovat siellä olleet melkein kaikki yli puolet elämästään,vasikasta lähtien.

Kamikatze

  • Vieras
Vs: Maaseudun Tiede
Aika mielenkiintoista alkaa  syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa  navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee  tarve SOSIALISOIDA  toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin  noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin  sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan...   .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)

Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman  kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa.  Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä . 
 
 
Tuo on tärkeä parsinavetassa ainakin tuo parteen kohdistuvat toimenpiteet,mutta kyllä kunnon laidunnus on jalkojen takia ja muutenkin hyvin tärkeä,jos siihen on mahdollisuus.Näkee hyvin keväällä,kun laittaa yhteen aina ulkona olleita ja talven sisällä olleita,menee jopa pari kuukautta ennenkuin sisällä ollettee pääsee samalle tasolle liikkumisessa aina ulkona olleitten kanssa,ulkona olleilla ei ole koskaan ollut yhdelläkään minkäänlaista "puujalkaisuutta".Nuo elukat on ollut jokainen vähintään 150päivää ulkona,menevät mielellään,ovat siellä olleet melkein kaikki yli puolet elämästään,vasikasta lähtien.

Tutkimustulokset ovat varmasti  oikeellisia ,niitä en aiokaan kiistää mutta näistä tehdyllä johtopäätöksillä  voidaan ohjata merkittävästi tuotantoa.  Laidunnus/jaloittelupakko  ohjaa rakentamista pihattoihin kuin että korjattaisiin parsinavetoita . Lähestulkoon aina uuden rakentamisessa päädytään  sitten pihattoon mikä on tuossa tilanteessa varmasti oikea vaihtoehto. Uuden rakentaminen edellyttää tuotannon laajentamista että yleensä säilytetään maksukyky.Monelle laajentajalle on kuitenkin tullut uupumusta ja avioerokin kaupan päälle.  Tästä voidaan vetää johtopäätös että työmäärä kasvaa kuitenkin liikaa ja tulee ongelmia ihmisille joka heijastuvat myös eläinten hoitoon . Tarvitaan siis ulkopuolista työvoimaa.  Ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen kuitenkin  edellyttää vielä suurempia tuotantoyksiköitä.  Kas kummaa että  tutkimus tukeekin tätä vaihtoehtoa ihmiset ja eläimet voivat paremmin . Ei menekään kauan kun jokin työryhmä toteaa että tämä on ainoa oikea suunta ,mutta miten voidaan päästä tähän . Kynnys parsinavetasta onkin nyt noussut monelle  jo niin suureksi että suosiolla luovutaan tuotannosta kun sen aika tulee ,puhumattakaan jos parsinavetoiden alasajoa vauhditetaan kieltämällä ne, vaikkakin siirtymä-ajalla.

 Jäljelle jäävät siis ne jotka tuottavat jo nytkin  pihatoissa ja enemmän ja ihan aiheellisesti voidaan kysyä oliko tämä alkuperäinen pyrkimyskin....?

 

Viimeksi muokattu: 27.12.11 - klo:13:03 kirjoittanut Kamikatze

lypsikki

  • Vieras
Vs: Maaseudun Tiede
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut  ;D

Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.

Olen ihan samaa miettinyt että kun välillä tapaa todella väsähtäneitä kollegoita, että onko asia oikeasti noin kuin kuvasit? Mielestäni tänä päivänä tämä ala on niin kovaa että ei tätä enää pelkästään eilispäivän teeseillä tehdä. Toisaalta jos he jaksavat tehdä eläkeikään saakka niin tehkööt.

Meillä on se hiukan vajaa 30 lehmää parsinavetassa ja koen kyllä että ei tuo tutkimus mieltäni pahoita lainkaan, päin vastoin olen tunnistanut jo vuosia sitten parsinavetan heikkoudet eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Tällä hetkellä tilanne on vain se että ei ole paljoa vaihtoehtoja, parsinavetan peruiskorjauksesta ja laajennuksesta on vielä vähän velkaa maksettavana ja toista velkaa ei oteta ennenkuin edellinen on maksettu. Lisäksi näillä näkymin laajentaminen ei kiinnosta.Tämä karjakoko ja laajentamisen - tarve keskustelu on kyllä tosi tähteellinen ja kaikkien tilanne, tarve ja olosuhteet ovat tietenkin erilaiset ja sen mukaan jokainen toimii. Henkilökohtaisesti olen vastaan tarpeetonta laajentamista, jos pihassa on ennestään noin kymmenvuotias pihatto, jossa on perusasiat ok - ja sitten halutaan kuitenkin iso high -tech pihatto rakentaa lisäksi, niin tässä tapauksessa tulisi kysyä itseltään että onko laajentaminen täysin välttämätöntä?

CARINA2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 658
Vs: Maaseudun Tiede
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut  ;D

Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.

Olen ihan samaa miettinyt että kun välillä tapaa todella väsähtäneitä kollegoita, että onko asia oikeasti noin kuin kuvasit? Mielestäni tänä päivänä tämä ala on niin kovaa että ei tätä enää pelkästään eilispäivän teeseillä tehdä. Toisaalta jos he jaksavat tehdä eläkeikään saakka niin tehkööt.

Meillä on se hiukan vajaa 30 lehmää parsinavetassa ja koen kyllä että ei tuo tutkimus mieltäni pahoita lainkaan, päin vastoin olen tunnistanut jo vuosia sitten parsinavetan heikkoudet eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Tällä hetkellä tilanne on vain se että ei ole paljoa vaihtoehtoja, parsinavetan peruiskorjauksesta ja laajennuksesta on vielä vähän velkaa maksettavana ja toista velkaa ei oteta ennenkuin edellinen on maksettu. Lisäksi näillä näkymin laajentaminen ei kiinnosta.Tämä karjakoko ja laajentamisen - tarve keskustelu on kyllä tosi tähteellinen ja kaikkien tilanne, tarve ja olosuhteet ovat tietenkin erilaiset ja sen mukaan jokainen toimii. Henkilökohtaisesti olen vastaan tarpeetonta laajentamista, jos pihassa on ennestään noin kymmenvuotias pihatto, jossa on perusasiat ok - ja sitten halutaan kuitenkin iso high -tech pihatto rakentaa lisäksi, niin tässä tapauksessa tulisi kysyä itseltään että onko laajentaminen täysin välttämätöntä?
Monessa noin kymmenvuotiaassa pihatossa ei perusasiat oo ok :( Valitettavasti :-\

LuMon

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 571
  • Ole sinä se muutos, jonka toivot näkeväsi maailmas
Vs: Maaseudun Tiede
Saatikka sitten vielä vanhemmissa , Yhdessäkään parsinavetassa en ole nähnyt sellaista surkeutta mitä jossain näissä ensimmäisissä pihaton tekeleissä...en tiedä ovatko enää toiminnassa vaan ovatko lahonneet märäntyneet homehtuneet pystyyn,olivat niin märkiä betoni ritilät liian leveillä aukoilla joka toinen lehmä nilkutti . Kehitystä on valtavasti tapahtunut.
Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.
  Alpert Einstein

luomuviljelijä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 599
Vs: Maaseudun Tiede
Saatikka sitten vielä vanhemmissa , Yhdessäkään parsinavetassa en ole nähnyt sellaista surkeutta mitä jossain näissä ensimmäisissä pihaton tekeleissä...en tiedä ovatko enää toiminnassa vaan ovatko lahonneet märäntyneet homehtuneet pystyyn,olivat niin märkiä betoni ritilät liian leveillä aukoilla joka toinen lehmä nilkutti . Kehitystä on valtavasti tapahtunut.

Meiltä löytyy just tollanen pihaton tekele. 25 vuotta palvellut ja vieläkin hyvin pelaa :D

realisti

  • Vieras
Vs: Maaseudun Tiede
kyllä parsinavetastakin saa ihan hyvän. Meillä laajennettiin 09 keväällä 30->40 lehmään 78 rakennettu parsinavetta, kaikki sisällä laitettiin uusiksi. Kunnon säätöparret "pihattomallin" erottimilla, parsipedit, isot juomakupit, kunnon ilmastointi, valaistus, väkirehusukkula ja lypsykiskot+irrottimet. Tällä remontilla saatiin keskituotosta melkein 1000kg/v ylöspäin ja navetointiaikaa vähennettyä entisestä.
Nyt olisi haaveena saada ummikot ja poikivat hiehot omaan halliin että saataisiin eläimäärä noin 50 lehmään, lisäksi vasikkalaa täytyisi uudelleenjärjestellä työn sujuvuuden parantamiseksi ja että saataisiin automaattijuotto käyttöön. tuon umpiosaston jälkeen olettaisin lypsävien parsipaikan hinnan olevan jossain 3600-3700€  kohdalla, kuitenkin navetta on ulkoseiniä lukuunottamatta uusi.
alunperin suunnitteilla oli 68 lypsävän pihatto robotilla kustannusarvio 1 000 000€, tuolloin peltoa taisi olla 83ha. Nyt jos saadaan lypsävien määrä tuonne 50:een ollaan tilanteessa 50 lehmää investointi alle 200 000€ peltoa voitiin ostaa kun limiitti ei ollut valmiiksi tapissa nyt viljeltyä ~140ha. Tuntuu vain että tällä nykyisellä systeemillä voidaan jossain vaiheessa tehdä tiliäkin kunhan saadaan rakentaminen edes suunnilleen valmiiksi.
Niin ja yksi hieno puoli tuossa parsinavetan laajennuksessa/peruskorjauksessa on että monesti voidaan rakentaa tulorahoituksella, kun vain siirtää lainanlyhennyksiä ja maksaa vain korot. tällä systeemillä ainakin meikäläisen yöunet paranee kun vieraan pääoman määrä pysyy edes jotenkin hallinnassa.

Trajanus

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 181
Vs: Maaseudun Tiede
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.

Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.

Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.

Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.

Viimeksi muokattu: 28.12.11 - klo:16:25 kirjoittanut Trajanus

CARINA2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 658
Vs: Maaseudun Tiede
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.

Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.

Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.

Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.
Juuri näin. Itellä on pihatto vm-93. Silti rohkenen sanoa, että monessa uuvvemmasa on palio asioita huonommin.

Suki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 787
Vs: Maaseudun Tiede
No tällä foorumillahan ymmärrystä ei löydy sanoille keskimäärin, hajonta, ääripäät jne. Koskee sitten eläinten hyvinvointia, jalotusarvoa, satoja tai tuotoslukuja.. "Mutta kun meillä on ihan hyvin..." Usein myös niin, että ihminen tai eläin on vallitseviin olosuhteisiin tyytyväinen, kun ei paremmasta tiedä  ;)
Selittäjät selittää,
koirat haukkuu perään,
mutta karavaani kulkee taas.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Maaseudun Tiede
alunperin suunnitteilla oli 68 lypsävän pihatto robotilla kustannusarvio 1 000 000€, tuolloin peltoa taisi olla 83ha. Nyt jos saadaan lypsävien määrä tuonne 50:een ollaan tilanteessa 50 lehmää investointi alle 200 000€ peltoa voitiin ostaa kun limiitti ei ollut valmiiksi tapissa nyt viljeltyä ~140ha. Tuntuu vain että tällä nykyisellä systeemillä voidaan jossain vaiheessa tehdä tiliäkin kunhan saadaan rakentaminen edes suunnilleen valmiiksi.
Niin ja yksi hieno puoli tuossa parsinavetan laajennuksessa/peruskorjauksessa on että monesti voidaan rakentaa tulorahoituksella, kun vain siirtää lainanlyhennyksiä ja maksaa vain korot. tällä systeemillä ainakin meikäläisen yöunet paranee kun vieraan pääoman määrä pysyy edes jotenkin hallinnassa.

Onpa kustannukset noussu, vajaa 10 vuotta sittenhän noita tehtiin puolella tuosta, tai sitte oltiin vaatimattomampia. Pärjättiin ilman automaatti ruokkijoita ja muuta sälää.  ???

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5275
Vs: Maaseudun Tiede
No tällä foorumillahan ymmärrystä ei löydy sanoille keskimäärin, hajonta, ääripäät jne. Koskee sitten eläinten hyvinvointia, jalotusarvoa, satoja tai tuotoslukuja.. "Mutta kun meillä on ihan hyvin..." ;)
:D

lypsikki

  • Vieras
Vs: Maaseudun Tiede
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.

Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.

Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.

Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.

Vertauksesi parhain pihatto ja huonoin parsinavetta ei ole kyllä mikään reiluin. Kyllähän tyhminkin tietää kumpi tuon "kisan" voittaa. Pidätkö meitä idiootteina?

Kertomasi "väritetty" teesi parsinavetta lehmien paremmasta kestävyydestä on osittain varmaan totta -osittain ei. Tais olla vielä tänä vuonna jossakin ammattilehdessä tilajuttu karjasta ja isäntäparista lehmien takana joiden lehmät olivat poikkeuksellisen kestäviä, tietenkin parsinavetassa ja iäkästä isäntäväkeä. Otsikko oli mairitteleva ja kuvatekstitkin myös, mutta jos lukija jaksoi lukea kaikki tekstitikin niin sieltä paljastui mm. sellainen asia että muutamaan vuoteen karjan vanhin lehmä ja lisäksi meneenä kesänä toisiksi vanhin lehmä eivät ole menneet enää muiden mukana kesälaitumelle, koska eivät pysty tai jaksa enää parrestaa kävellä! Isäntäväki perustelivat sitä etteivät henno lehmävanhuksia hätkiä mihinkään mihin eivät halua, mutta mielestäni lehmän uran lopetus päätös tehdään siinä kohtaa kun se erottuu selvästi huonokuntoisempana joukosta; ei jaksa kävellä muiden mukana laitumelle tai joku muu tekijä missä se erottuu selkeästi muita huonokuntoisemmaksi eli selviä ongelmia ylös nousemisen ja maatemenon yms kanssa. Pitäisi hälytyskellot soida jo paljon tätä ennen päässä. Vaikka meilä on lehmät parsinavetassa niin talviulkoiluakin totutuetaan aina kun on siisti kuiva keli ja pito on hyvä - märkään tai liukkaaseen keliin niitä ei lasketa. Monet ovat kehuneet meidän lehmien vointia ja kuntoa ja eläinlääkärikin päivitellyt että ei teillä ole muuta kun vasikoiden nupoutuksia taaskaan. Meidän tämän hetken vanhin lehmä alkoi olla jo pari vuotta sitten huonojalkainen vaikka se silloin ei ollut vanhin lehmä vain joku kolmas vanhin. Kuitenkin kun siirrettiin täysrehuun ja ruokinnan suhteen ollaan muutenkin nykyään tarkempia että yhtään ei kattellla kuraperseitä ja kuidun saannista huolehdittu niin yhtäkkiä tämä huonojalkainen on jotenkin parantunut. Eläinlääkäri epäili jotain nivelrikkoa sillä runsas vuosi sitten mutta nyt kun se on ollut alkutalvesta ulkona ja juossut nuorien kanssa laukkaa niin kukaan ei uskoisi jos kertoisin että tolla lehmällä on epälty nivelrikkoa. Ruokinnan muutos ja ulkoilun lisääminen "paransi" sen.

Sorkanhoitaja on sanonut meille monesti että karmeimmat sorkat ja jalat ovat justiin pihatoissa mitä hän on hoitanut ja hänen mielestään se ulkoilutuspakko tarvisi olla nimenomaan  pihatoissa.

Ratkaisevaa ei ole siis se että onko lehmät pihatossa vaiin parressa vaan se kuinka kiinnostuneita niiden oma isäntäväki on niiden hyvinvoinnista.