Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: jooseppi - 04.06.19 - klo:14:08
-
Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat
-
Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat
Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.
-
Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat
Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.
Eikös kasvi sido sitä enemmän hiiltä, mitä enemmän sille antaa ravinteita, mm. typpeä? Sepe lannoittaa peltonsa puhumalla paskaa...
-
Kunniaa Rajalan Jukalle!
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276969-hiiliviljelyn-uranuurtajat
Juuri näin. Ei viljellä voikukkaa vaan hiiltä. Pelto ei ole mikään hiilinielu, jos typpi ostetaan Yaralta.
Eikös kasvi sido sitä enemmän hiiltä, mitä enemmän sille antaa ravinteita, mm. typpeä? Sepe lannoittaa peltonsa puhumalla paskaa...
Niinhän sitä luulisi. Kun levität 100 kiloa typpeä peltoon, se on sama kuin 100 kg löpöä levittäisit. Typen ottaminen ilmasta on aika energiaa vaativaa hommaa. Typpibakteerit tekevät sen ilmaiseksi.
-
tuliko se typpi ihan kilo per kilo?
-
tuliko se typpi ihan kilo per kilo?
250 litraa löpöä per hehtaari, niin kyll kasuaa.
-
Kevyen polttoöljyn energiasisältö on noin 10 kWh/litra (11,8 kWh/kg tai 42,7 MJ/kg).
Yhden typpikilon tuottaminen kuluttaa energiaa 33- 36 MJ Kaikki energia kun lasketaan mukaan, kun typpi on pellossa sekä hukkaan menevä osuus, niin 1/1 menee.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti76.pdf&ved=2ahUKEwjBhemTrtDiAhXJlIsKHZ3fBrYQFjAFegQIBxAB&usg=AOvVaw0PpfkK8LTpHRnor1dZRFn-
Sivu 15.
-
Kivahan tällaisia on unelmoida, mutta kun sillä pellon tuotolla pitäisi elää ja vielä saada ruokaakin tuotettua.
-
Kivahan tällaisia on unelmoida, mutta kun sillä pellon tuotolla pitäisi elää ja vielä saada ruokaakin tuotettua.
Unelma on se, että joku Yaralla lannoitettu pelto olis hiilinielu. Kuka tällaista keksii? Toinen unelma on se että Suomalaanen nauta olis jotenkin ilmastollisesti parempi vaihtoehto. Rehupelto josta yritetään 3 satoa, typpeä menee noin 250kg hehtaari per kasvukausi. Korjuun päälle. Jossain muualla asiat on toisin.
Muuten nää kaikki tuli esille Jukka Rajalan kurssilla -90 luvulla. Silloin kun löpö oli halpaa.
-
Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.
-
Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.
Oksa väitti aivan toista. Enontekiöllä kasvukausi kuulemma pidentynyt kuukaudella molemmista päistä. Että kait se kasvihuone siellä on. Oksan mielestä.
-
Miksiköhän pitäis piitata jostain hiilinieluista, kun väitetty ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on jättimäinen vale.
Itsekin olen skeptinen ihmisen vaikutuksen määrään ilmastonmuutoksessa. Toki vaikutusta on, määrästä voi olla montaa mieltä.
Kuitenkin, hiilen sidonta maaperään parantaa maan kasvukuntoa. Jos asiaa tutkitaan ilmastonmuutoksen kannalta, saadaan samalla ehkä hyötyjä myös parempien viljelyolosuhteiden kautta.
Sitäpaitsi, en kannata maan, veden tai ilman vahingoittamista turhan takia. Siispä tällä saatetaan saada aikaan jotain hyvääkin.
Lisäksi, maailman talous kaipaa jotain piristyksiä aina välillä. Suursotia ei ole ollut pitkään aikaan, joten ehkä piristystä saadaan kiertotalouden tai puhdistusteknologian avulla? Kannattaa pohtia, miten ilmastonmuutos"vouhotuksesta" voisi hyötyä. Se kun on esillä koko ajan ja varmasti vaikuttaa jotenkin meidän kaikkien tilanteeseen.
-
Se lämpiminen on siitä kun aurinko paistaa, nyt joka paikassa on asvalttia, betonia joka ottaa vastaan sen lämmön eri tavalla kun olis metsää tai ruohoo niinkui vaikkapa 200v sitten.
-
Nyt kun ne juuret sitovat hiiltä maailman pelastamiseksi sairaita määriä, niin nurmen alla pitäisi olla pelkkää mustaa maata. Hiili kun on mustaa. Helpommin hajoavat hiiliyhdisteet eivät taida olla niin mustia (esim. selluloosa sun muut rojut).
Hiilen sitominen maahan pelkkien juurien ja mikrobien avulla on hyttysen paska, jos verrataan kuinka paljon hiiltä kaivetaan ja pumpataan maan sisästä ylös.
Maan kasvukuntoon luonnollinen sitoutuminen vaikuttaa suotuisasti, mutta viherhömpötykseen sillä menetelmällä ei riitä rahkeet.
Todennäköisesti tämän tarkoitus on saada nurmipelloille lisäarvoa tukena ja sitä kautta esim. tigsinkoittajille lisää massia. Hömppäheinät eivät voi sitoa hiiltä, koska ne ovat jumalan pilkkaa.
-
sepe, kuin miä moista väitin? et nyt puna-armeijan hommilta moiseen kerenny? kyl etelä-savossa on kevät tullu ainakii sen puoltoista viikkoa aikasemmin kui 1960- luvulla... ja syksyllä routa tuloo, jos tuloo, siinä marraskuun lopulla. noooo ei sitä tietty huomaa siinä torikiveyksellä mut...... ja ny ku tuli puheeks; kävin tänään hankkijan nurmipäivilä karilassa, -kait vimosta kertaa. ja siellä oli nuitten asiantuntujoiten kaa moisesta puhetta... minna ei kait siulle moista haastakaan? ja siitä vaan päättelime asian haaran. pari tutkijaa jopa messissä, ei mitään torihörhöjä...
-
sepe, kuin miä moista väitin? et nyt puna-armeijan hommilta moiseen kerenny? kyl etelä-savossa on kevät tullu ainakii sen puoltoista viikkoa aikasemmin kui 1960- luvulla... ja syksyllä routa tuloo, jos tuloo, siinä marraskuun lopulla. noooo ei sitä tietty huomaa siinä torikiveyksellä mut...... ja ny ku tuli puheeks; kävin tänään hankkijan nurmipäivilä karilassa, -kait vimosta kertaa. ja siellä oli nuitten asiantuntujoiten kaa moisesta puhetta... minna ei kait siulle moista haastakaan? ja siitä vaan päättelime asian haaran. pari tutkijaa jopa messissä, ei mitään torihörhöjä...
Ohi ajoi ja näin että telttaleiri on pystytetty. Oksakin sai makkaraa mahan täyteltä.
Meinaakko eläkkeelle, kun viimosta kertaa.
-
Kevyen polttoöljyn energiasisältö on noin 10 kWh/litra (11,8 kWh/kg tai 42,7 MJ/kg).
Yhden typpikilon tuottaminen kuluttaa energiaa 33- 36 MJ Kaikki energia kun lasketaan mukaan, kun typpi on pellossa sekä hukkaan menevä osuus, niin 1/1 menee.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti76.pdf&ved=2ahUKEwjBhemTrtDiAhXJlIsKHZ3fBrYQFjAFegQIBxAB&usg=AOvVaw0PpfkK8LTpHRnor1dZRFn-
Sivu 15.
Erehdyt siinä, että kasvien typensidontabakteerien käyttö ei ole jokin ympäristöstä erillinen prosessi, vaan se on tasapainotila, jossa typpeä sitoutuu ja samalla typpeä eri bakteerien toimesta vapautuu typpikaasuksi tai typpioksideiksi. Jos toisin olisi, maaperä kyllästyisi ammoniakista ja nitraateista. Eli typensidonta on voimakkainta, jos typpeä ei ole maassa.
Typensidonnalla on myös katto, kun typpipitoisuus nousee, typensitojabakteerit eivät ole niin voimakkaasti sitomassa lisää typpeä. Siksi typensitojilla aikaansaatu lannoitus on voimakkainta matalissa typpitasoissa tai sitten itse typensitojakasvin biomassan keräämisessä, jatkuva poisto ylläpitää typensidontaa. Viljakasveja ja muita ei-typpeä sitovia kasveja viljeltäessä suurin osa typensitojien tuottamasta lisäarvosta kerkiää haihtumaan taivaan tuuliin tai liuottuu vesistöihin. Typpeä ei ole silloin käytettävissä, kun sitä tarvitaan. Peltoviljelyn tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita ihmisen käyttöön eikä olla tehottomasti maa-alaa kuluttava "vihreä aurinkopaneeli", jonka tuotto valuu talvikauden aikana vesistöihin. Biopmassan kautta kierrätettynä energian keruutehokkuus hehtaaria kohti on noin 1/300 aurinkopaneelin hyötysuhteesta, mikä sekään ei ole korkea.
Jos jonkin typen käyttöhyötysuhde on heikko, on se juurikin typensitojabakteerien tuottaman typen osalta näin, jos typpi jää maahan odottamaan vasta aikojen päästä tapahtuvaa käyttöä. Tästä syystä kasvinviljeyluomun typpitaseita ei haluta kirjata ylös esimerkiksi niin, että kahden vuoden latautumisen aikana tuotetaan 400 kg typpeä, ja hyödynnetään kolmantena satovuotena 50 kg, josta lisäksi 20 kilolla ruokitaan rikkakasveja ja tuhoeläimiä ! Tavallaan tuotetaan kahden vuoden potentiaalisilla elintarvikkeilla sitä kolmannen vuoden kullan arvoista satoa. Asian voisi esittää niinkin, että kipataan 12000 kiloa leipäviljaa kuoppaan maatumaan, ja otetaan parin vuoden päästä kuopasta 2500 kg luomuleipäviljaa myyntiin. Joku voisi sanoa, että voiko enää olla törkeämpää prosessia ! No eipä juuri.
Haber-Bosch - menetelmä on ollut vallankumouksellinen juurikin siksi, että se mahdollistaa typen "pussittamisen" talteen sitä viljelykasvin kasvuvaihetta varten, jossa tarve on suurimmillaan, viljakasveilla se on noin kolme viikkoa tähkänmuodostuksen aikana. Sijoituslannoituksella saadaan typpivana ympäröidyksi viljelykasvien juuristolla, ja hyötysuhde paranee. Varsinkin tuotantoeläimiin perustuvassa typensitojataloudessa typpihyöty hukataan eläinten aineenvaihduntaan ja metaanipäästöihin, ja ravinnoksi aikaansaatava valkuainen ja energia on monen portaan hävikin jälkeen pieni osa alkuperäisestä panostuksesta, vaikkakin eläinravinto on ihmiselle helpointa sulatettavaa..
Ongelma luomuparadigmassa on se, että alan huippututkijat tulevat jo valmiiksi kaupunkilaisten "viherasennoituneiden" joukoista, joiden tyypillisin suhtautuminen luonnontieteisiin, kemiaan, fysiikkaan ja osin matematiikkaankin saattaa olla vihamielinen, jo ala-asteen koulutuksesta lähtien. Jotenkin tuntuu, että ideologiset ääriluomuistit ovat mielipiteissään suorastaan luonnontieteiden vastaisia. Tällöin erilaiset maan elämänvoima-opit ja muutkin huuhaa-tieteet pääsevät saastuttamaan ihan mahdollisuuksiakin tarjoavan tieteenalan.
Jos typpifiksaation avulla voisi aikaansaada ruokaa ja biomassaa tehokkaammin kuin keinolannoitteilla, siihen olisivat jo aikoja sitten tarttuneet kaikki kapitalistit, Monsantoja myöten. Tosiasia on, että bulkkituotannossa vain viivan alle jäävä raha näyttää suurin piirtein todellisen energiataseen. Toistaiseksi typensidonta monessa tapauksessa vain kuluttaa rahaa ja resursseja, joita onneksemme julkinen rahoitus jakaa, tehden luomun kannattavammaksi kuin ns. lannoiteviljelyn. Sama vika on tuulivoimalla ja ns. uusiutuvalla energialla, tukematta se ei todellakaan voi olla ratkaisu maapallon energiantarpeeseen, ei edes optimistisella laskentatavalla. Näin sitten luotiin leväperäiset energiatuet ja hiilivoiman rangaistusverot. Niistäkin huolimatta hiilikasat kasvavat vihreän kuplan reunamilla, koska ison miljoonakaupungin risuralli olisi kaamea, ja tuhat 5 MW tuuliroottoria ja hehtaarien aurinkofarmit esimerkiksi Helsingin+Espoon rannoilla ja aukeilla eivät menisi kellekkään läpi. Siksipä siellä kaupungin vihreässä kuplassa 90% energiasta tuotetaan kivihiilellä !
Sitä on jo toivottu jo useamman vuosikymmen aikana, että jotenkin taianomaisesti uusiutuva energia vain valtaisi energiantuotannon itselleen, ja hinnanhan pitäisi olla halvempi, se aurinko ja tuuli kun on "ilmaista". Kaikkea muuta kuin ilmaista. Näin ei ole tapahtunut, energian kokonaishinta vain on noussut, mikä osoittaa, että energian louhiminen auringosta ja tuulesta on äärimmäisen tehotonta ja nettoenergiatehokkuus on heikko. Esimerkiksi Saksa on käyttänyt tähän mennessä 580 miljardia euroa uusiutuvien enrgiamuotojen investointiin ja tukemiseen, puhumattakaan yleisön maksamasta uusiutuvuusverosta energiassaan, mihin se on johtanut ? Lisääntyneeseen fossiilisten kulutukseen ja korkeampaan energian hintaan ! Eiköhän jo alakoulumatematiikka kerro, mikä hommassa mättää ? Tuo rahamäärä on tehty bruttokansantuotteella, kulutettu fossiilisia energiamuotoja, ja mitä on saatu aikaiseksi ? Muutama hassu prosentti epävakaata uusiutuvaa energiamuotoa verkkoon ? Luonnon kannalta ehkä olisi ollutkin parempi olla tekemättä mitään !
Sitten kun vihreät pitävät ydinvoimaa tasa-arvoisena energianlähteenä, voin itse antaa periksi joillekin luomutyperyyksillekin, toisaalta, riittävä määrä sähköenergiaa käytettäväksi mahdollistaa myös typen valmistamisen muutenkin kuin maakaasusta tai biokaasusta. Sähkökäyttöisiä katalyyttisia ammoniakkikennoja on Australiassa koeajovaiheessa. "Polttoöljyähän" ei typpilannoitteiden valmistuksessa tarvita, koska typpeä on ilmassa otettavaksi. Jopa kaupunkilaisen vihreän mielialaa rauhoittamaan pystytetty tuuligeneraattori voisi valmistaa typpilannoitetta, mieluummin kuin yrittää valjastaa se keskeytymättömän ja luotettavan kulutus- ja teollisuussähkön tuottamiseen.
-SS-
-
Erehdyt siinä, että kasvien typensidontabakteerien käyttö ei ole jokin ympäristöstä erillinen prosessi, vaan se on tasapainotila, jossa typpeä sitoutuu ja samalla typpeä eri bakteerien toimesta vapautuu typpikaasuksi tai typpioksideiksi. Jos toisin olisi, maaperä kyllästyisi ammoniakista ja nitraateista. Eli typensidonta on voimakkainta, jos typpeä ei ole maassa.
Oli niin pitkä vuodatus, ettei siihen enää viitsinyt lisätä.
Oikeasti noista asioista en edes kirjoittanut. Kirjoitin siitä että nurmenviljelyssä ei voi puhua hiilen sitomisesta jos pellolle levitetään vuosittain 250 kiloa löpöä. Pelto saattaa ottaa saman verran hiiltä ilmasta pois, kun typen sitominen ilmasta tuottaa. Siis +- 0. Mitä typen sitomiseen typpibakteerien avulla tulee, niin olet oikeassa. Nämä viisaast -loogit neuvoivat aikoinaan käyttämään starttityppeä. Tehokas tapa tuhota koko systeemi. Pro Agrian neuvoja ei kannata uskoa, vaikka Rajala olikin siellä hommissa ennen siirtymistään Helsingin yliopiston leipiin.
-
Typpilannoitteilla kasvatettu nurmi estää Jeesusta tulemasta pian, sen verran sitä hävettää. Ainoa nurmi, joka sitoo hiiltä edes jollain tasolla on hömppäheinä.
Vaikka nurmea luomuiltaisiin vuosia sitomalla typpeä bakteereilla, sidottu hiili paskotaan metaanina ulos eestä ja takaa. Nurmen käyttö elukoille siis lisää kasvihuonekaasuja, ollaan luomussa tai ei.
Onkin tekopyhyyttä unelmoida maataloudelle jotain uusia fantsutukia hiilen sidonnasta, kun nykykäytännön ja ajatusmaailman mukaan hömppäheinäviljelijät pitää hirttää.
Ja jokatapauksessa hiilen sitominen maataloudessa mikrobien avulla maahan on sittisontiaisen paskan verran tehokasta, verrattuna vaikka siihen hömppäpeltoon, joka kasvaa jo pajua sun muita puita. Tosin puuhun sitoutunut hiili hajoaa ilmaan ennen pitkää, kun se kuolee tai poltetaan.
Ainoa oikea tapa sitoa hiiltä tuhansiksi vuosiksi kasviperäisistä massoista on hiiliatomien erottaminen sen eri yhdisteistä. Se onnistuu esim. pyrolyysillä.
Biologiset systeemit ovat leikkimistä hiekkalaatikolla.
-
Typpilannoitteilla kasvatettu nurmi estää Jeesusta tulemasta pian, sen verran sitä hävettää. Ainoa nurmi, joka sitoo hiiltä edes jollain tasolla on hömppäheinä.
Vaikka nurmea luomuiltaisiin vuosia sitomalla typpeä bakteereilla, sidottu hiili paskotaan metaanina ulos eestä ja takaa. Nurmen käyttö elukoille siis lisää kasvihuonekaasuja, ollaan luomussa tai ei.
Onkin tekopyhyyttä unelmoida maataloudelle jotain uusia fantsutukia hiilen sidonnasta, kun nykykäytännön ja ajatusmaailman mukaan hömppäheinäviljelijät pitää hirttää.
Ja jokatapauksessa hiilen sitominen maataloudessa mikrobien avulla maahan on sittisontiaisen paskan verran tehokasta, verrattuna vaikka siihen hömppäpeltoon, joka kasvaa jo pajua sun muita puita. Tosin puuhun sitoutunut hiili hajoaa ilmaan ennen pitkää, kun se kuolee tai poltetaan.
Ainoa oikea tapa sitoa hiiltä tuhansiksi vuosiksi kasviperäisistä massoista on hiiliatomien erottaminen sen eri yhdisteistä. Se onnistuu esim. pyrolyysillä.
Biologiset systeemit ovat leikkimistä hiekkalaatikolla.
Lapsi eijoo terve, ellei leiki.
Onhan se aivan käytännössä kokeiltu, että nautatila ei tarvitse ulkopuolisia lannoitteita, jos kierrätys toimii. Siis ellei fosforit ja kalit pääse karkuun. Typpi tulee ilmasta. Lihassa ravinteita poistuu melko vähän ja maito on lähes vettä.
Sekin ihme on nähty, että luomuviljelyssä fosforitasot nousee, vaikka peltoon ei fosforia laiteta,,,,,,varastofosforit riittää suomen pelloissa 100 vuotta.
-
jeee, ja meikän pelloissa on tuo vosvori usealla lohkolla miinuksella ollu jo pitkään,, elikkä parasta kasvumaata, sepen tavoin. typpeä menöö hyin vähän mut nuo apilapeltoin voikukat riepoo..
-
jeee, ja meikän pelloissa on tuo vosvori usealla lohkolla miinuksella ollu jo pitkään,, elikkä parasta kasvumaata, sepen tavoin. typpeä menöö hyin vähän mut nuo apilapeltoin voikukat riepoo..
Sen verran minäkin olen nähnyt, ettei apilas ja voikukka samassa pellossa kasua.
-
Typpilannoitteilla kasvatettu nurmi estää Jeesusta tulemasta pian, sen verran sitä hävettää. Ainoa nurmi, joka sitoo hiiltä edes jollain tasolla on hömppäheinä.
Vaikka nurmea luomuiltaisiin vuosia sitomalla typpeä bakteereilla, sidottu hiili paskotaan metaanina ulos eestä ja takaa. Nurmen käyttö elukoille siis lisää kasvihuonekaasuja, ollaan luomussa tai ei.
Onkin tekopyhyyttä unelmoida maataloudelle jotain uusia fantsutukia hiilen sidonnasta, kun nykykäytännön ja ajatusmaailman mukaan hömppäheinäviljelijät pitää hirttää.
Ja jokatapauksessa hiilen sitominen maataloudessa mikrobien avulla maahan on sittisontiaisen paskan verran tehokasta, verrattuna vaikka siihen hömppäpeltoon, joka kasvaa jo pajua sun muita puita. Tosin puuhun sitoutunut hiili hajoaa ilmaan ennen pitkää, kun se kuolee tai poltetaan.
Ainoa oikea tapa sitoa hiiltä tuhansiksi vuosiksi kasviperäisistä massoista on hiiliatomien erottaminen sen eri yhdisteistä. Se onnistuu esim. pyrolyysillä.
Biologiset systeemit ovat leikkimistä hiekkalaatikolla.
Lapsi eijoo terve, ellei leiki.
Onhan se aivan käytännössä kokeiltu, että nautatila ei tarvitse ulkopuolisia lannoitteita, jos kierrätys toimii. Siis ellei fosforit ja kalit pääse karkuun. Typpi tulee ilmasta. Lihassa ravinteita poistuu melko vähän ja maito on lähes vettä.
Sekin ihme on nähty, että luomuviljelyssä fosforitasot nousee, vaikka peltoon ei fosforia laiteta,,,,,,varastofosforit riittää suomen pelloissa 100 vuotta.
Kippasitko kaiken samalle pellolle?
-
aha, se sit laitettava omaks lohkoks, ku miulla viälä nokkosta samalla... mut siä sitä eläkettä vaan tarjuut. oli kyllä kyse siitä et lakkautetaanko tuo koetoiminta nuilla pelloilla.. olis surku, ku eihä maalla mitään tietolla tehä.... ja nautatila paljon muutakaan tartte... mut miten lie sit tuo käytäntö... kiva vaan kerätä mukavempia satoja...
-
Typpilannoitteilla kasvatettu nurmi estää Jeesusta tulemasta pian, sen verran sitä hävettää. Ainoa nurmi, joka sitoo hiiltä edes jollain tasolla on hömppäheinä.
Vaikka nurmea luomuiltaisiin vuosia sitomalla typpeä bakteereilla, sidottu hiili paskotaan metaanina ulos eestä ja takaa. Nurmen käyttö elukoille siis lisää kasvihuonekaasuja, ollaan luomussa tai ei.
Onkin tekopyhyyttä unelmoida maataloudelle jotain uusia fantsutukia hiilen sidonnasta, kun nykykäytännön ja ajatusmaailman mukaan hömppäheinäviljelijät pitää hirttää.
Ja jokatapauksessa hiilen sitominen maataloudessa mikrobien avulla maahan on sittisontiaisen paskan verran tehokasta, verrattuna vaikka siihen hömppäpeltoon, joka kasvaa jo pajua sun muita puita. Tosin puuhun sitoutunut hiili hajoaa ilmaan ennen pitkää, kun se kuolee tai poltetaan.
Ainoa oikea tapa sitoa hiiltä tuhansiksi vuosiksi kasviperäisistä massoista on hiiliatomien erottaminen sen eri yhdisteistä. Se onnistuu esim. pyrolyysillä.
Biologiset systeemit ovat leikkimistä hiekkalaatikolla.
Tässäpä sitä on meillä todellinen maaperätieteen rohvessooooori. Minkä lahjakkuuden Luke onkaan menettänyt, kun ei ole häntä mopomania palkannut riveihinsä, vaan tämä rohvessoooooori tyytyy jakamaan tietojaan täällä agronetissä meille asioista tietämättömille peltojen tonkijoille.
-
aha, se sit laitettava omaks lohkoks, ku miulla viälä nokkosta samalla... mut siä sitä eläkettä vaan tarjuut. oli kyllä kyse siitä et lakkautetaanko tuo koetoiminta nuilla pelloilla.. olis surku, ku eihä maalla mitään tietolla tehä.... ja nautatila paljon muutakaan tartte... mut miten lie sit tuo käytäntö... kiva vaan kerätä mukavempia satoja...
Onhan se valtiolle melkoinen rahanreikä. Mitään järkevää tutkimusta siellä ole muut tehneet, kuin Bertalan Galambosi.
Yksi tutkija tutki vuosia kateaineita. Lopputulos, muovi on paras. Paras rakentaa taloja. 3 kauppaa vieressä, koulu, apteekki, kukkakauppa, kirpputori. Siis ifra valmiina🤣🤣🤣🤣🤣
-
Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
-
Typpilannoitusta voidaan radikaalistti vähentää käyttämällä Soijaa ja sinimailasta viljelykasveina. Jenkeissä kierto on soija-maissi-sinimailanen.-sinimailanen-sinimailanen. jossain välissä mahdolisesti vehnä. lannoiteena karjanlantaa ja ehkä vähän ostolannoitetta. Tuo sinimailanen viljellään siellä puhtaana. Heillä on ihan oma glyfon kestävä lajikekkin siihen touhuun.
Meille hyä typensitoja ja fosforinkerääjäkasvi vuohenherne. Kasvattaa juuret kahteen metriin. Ei kärsi kuivuudesta, eikä tarvitse lannoittaa. 2 metrissä riittää ravinteita 100 vuotta.
-
Vehnä-lumi-vehnä viljelykierto on paras. Hiiltä laitan peltoon ympäri vuoden, kun tyhjennän lämmityskattilan ja kiukaan tuhkat peltoon. Heinänviljelykoneita ei mulla ole, kun olen viljanviljelijä. Heinähommia kun tehtiin ollessani pikkupoika, niin muistan kun isäukko ja vanhemmat veljet melkein joka kesä tappeli niiden heinien kanssa, että ne saataisiin kuivina latoon. Sit kun lehmät läks, niin myytiin heinäkoneet pois saman tien, niin pal oltiin heinähommiin kyrpiintyneitä.
Ihmettelen väitteitä hiilen katoamisesta yksipuolisen viljanviljelyn ja maanmuokkauksen seurauksena, en ole haivainnut, että maasta olisi mitään hävinnyt.
Heinää en kasvata, kun sitä ei voi myydä, sen sijaan viljat hakee rekka kuivurilta. Viljaa aion jatkossakin viljellä, ihan yksipuolisesti vaan. Suorakylvöä kans harjoitan, on siinä kylläkin omat hankaluutensa.
-
Vehnä-lumi-vehnä viljelykierto on paras. Hiiltä laitan peltoon ympäri vuoden, kun tyhjennän lämmityskattilan ja kiukaan tuhkat peltoon. Heinänviljelykoneita ei mulla ole, kun olen viljanviljelijä. Heinähommia kun tehtiin ollessani pikkupoika, niin muistan kun isäukko ja vanhemmat veljet melkein joka kesä tappeli niiden heinien kanssa, että ne saataisiin kuivina latoon. Sit kun lehmät läks, niin myytiin heinäkoneet pois saman tien, niin pal oltiin heinähommiin kyrpiintyneitä.
Ihmettelen väitteitä hiilen katoamisesta yksipuolisen viljanviljelyn ja maanmuokkauksen seurauksena, en ole haivainnut, että maasta olisi mitään hävinnyt.
Heinää en kasvata, kun sitä ei voi myydä, sen sijaan viljat hakee rekka kuivurilta. Viljaa aion jatkossakin viljellä, ihan yksipuolisesti vaan. Suorakylvöä kans harjoitan, on siinä kylläkin omat hankaluutensa.
Niin ne on nää henähatut erikseen.
-
sepe, kuin hyin kestää käsitellä tuo vuohenherne? ku oikeet viljelijät touhuaa pelloilla myös muuta kuin vain kävellen... ite kokassu paria muutakii kasvia jokka kohentaa peltoa... mut enpä sanu enempää...
-
sepe, kuin hyin kestää käsitellä tuo vuohenherne? ku oikeet viljelijät touhuaa pelloilla myös muuta kuin vain kävellen... ite kokassu paria muutakii kasvia jokka kohentaa peltoa... mut enpä sanu enempää...
Ajelin tuolla Kerolan kuusen tienoilla. Ei kasua voikukka, ei niittyleinikki pellossa. Kait se lihakarjan kasvatus on sen verran vaativaa hommaa. Lypsää ne lehmät voikukillakin.
Vuohenherneestä sen verran, että sen kun laitat sinne mäelle kasuamaan, niin pois et saa Roundupillakaan.
-
Vehnä-lumi-vehnä viljelykierto on paras. Hiiltä laitan peltoon ympäri vuoden, kun tyhjennän lämmityskattilan ja kiukaan tuhkat peltoon. Heinänviljelykoneita ei mulla ole, kun olen viljanviljelijä. Heinähommia kun tehtiin ollessani pikkupoika, niin muistan kun isäukko ja vanhemmat veljet melkein joka kesä tappeli niiden heinien kanssa, että ne saataisiin kuivina latoon. Sit kun lehmät läks, niin myytiin heinäkoneet pois saman tien, niin pal oltiin heinähommiin kyrpiintyneitä.
Ihmettelen väitteitä hiilen katoamisesta yksipuolisen viljanviljelyn ja maanmuokkauksen seurauksena, en ole haivainnut, että maasta olisi mitään hävinnyt.
Heinää en kasvata, kun sitä ei voi myydä, sen sijaan viljat hakee rekka kuivurilta. Viljaa aion jatkossakin viljellä, ihan yksipuolisesti vaan. Suorakylvöä kans harjoitan, on siinä kylläkin omat hankaluutensa.
Tuhkassa nyt ei hiiltä juuri ole, jos palaminen on ollut normaalia. Joten hiukan vielä pitää panostaa hiilen sidontaan.
Maanmuokkaus varmaan eniten hiiltä hävittää maasta. Ei niinkään yksipuolinen viljanviljely. Kasveilla imetty hiili ei näy pellossa, eikä sen katoamista huomaa silmällä.
Kasvijätteet ja muu orgaaninen aines (esim. turve) hajoaa nopeasti verrattuna hiileen joka on sitoutunut voimakkaammin maaperään. Ja nyt puhutaan tuhansien vuosien aikaikkunalla. Ei kymmenien.
Asioita kannattaa ihmetellä, mutta niitä kannattaa myös tutkia. Jokainen valitkoon oman tyylinsä ja polkunsa.
-
Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣
-
Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣
Maatuminen vapauttaa liukoisia ravinteita ja mineraaleja, kasitonnariturvepellossa voidaan havaita olevan reilusti negatiivinen typpitase, koska juuri tuon hitaan palamisen ansiosta turpeen jopa 3% typpipitoisuus vapautuu käyttöön.
Tämän palamisen käynnistää kuivatusojitus, ja typpimiilu on valmis.
-SS-
-
Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣
No mites se Malmin lentokentän rakentaminen? Hiiltä vapautuu kun maat vaihdetaan ja paalutetaan. Siinä saa Suomen kaikki suot valjastaa viljelykäyttöön ja vielä pysyy hiilitase pienempänä!
-
Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? :o
Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.
Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.
Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.
Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.
Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.
Mutta saadaan ainakin päteä.
-
Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? :o
Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.
Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.
Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.
Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.
Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.
Mutta saadaan ainakin päteä.
Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!
Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.
-
Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? :o
Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.
Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.
Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.
Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.
Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.
Mutta saadaan ainakin päteä.
Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!
Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.
Pietari, 5 miljoonan kaupunki suolle ralennettu paalujen päälle..
Siellä se hiili pysyy talojen alla..
-
Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? :o
Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.
Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.
Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.
Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.
Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.
Mutta saadaan ainakin päteä.
Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!
Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.
Pietari, 5 miljoonan kaupunki suolle ralennettu paalujen päälle..
Siellä se hiili pysyy talojen alla..
Siellä ei olekkaan vaihdettu maata peruskalliota myöten, Niin kuin täällä AKTlandiassa.
-
ja kerolla onki tehoviljely käytössä. ei miulla ole tarvetta moiseen ja sitten en ihan ekana ole suurinta kemikalikuormaa tuonne pellolle viemässä.. vaikka tiet kulkeeki vierekkäin..
-
ja pakko tarkentaa; oliko sepevaktaa? 1999 aholle kylvetty nurmirölli/persiinapila/vuohenherne/enkraiheinä valkuaisseoksena peltopirkasta saatunsa.. ( jäämäsäkki ) ja nyt kun käväsin kattoon ni en löytänny enää penan riihennurkalatakaa tuota vuohenhernettä.. liekö rontuppia saanu joskus? nuo vanahat lohkomuistiinpanot hauskoja luettavia, on kirjattu paljon asioita nuihin, toisin kuin nykysiin..
-
ja pakko tarkentaa; oliko sepevaktaa? 1999 aholle kylvetty nurmirölli/persiinapila/vuohenherne/enkraiheinä valkuaisseoksena peltopirkasta saatunsa.. ( jäämäsäkki ) ja nyt kun käväsin kattoon ni en löytänny enää penan riihennurkalatakaa tuota vuohenhernettä.. liekö rontuppia saanu joskus? nuo vanahat lohkomuistiinpanot hauskoja luettavia, on kirjattu paljon asioita nuihin, toisin kuin nykysiin..
vai niin kävi. Möikö Veikko itämättömiä siemeniä.
-
ekana vuonna oli rehunteossa iha hyin kasvustoa mutta toisessa niitoossa sit ei paljonkaa ja seuraavana keväänä ei noussu yhtään... sen jälkeen nähnykään... mikä lie tarina..
-
Sepeteuksen vuohenherne taitaa olla legendaa, 20 vuotta puhuttu mutta kukkaan ejjole nähnyt vuohta tai hernettä. Puhumattakaan niistä 2 metriin yltävistä juurista. Uskon varassa jotta ne sinne yltäisivät maata fosforista ryöstämään. Poteron tekoon ja Oksalle näyttämään jotta sinne ne yltävät, toivottavasti maitohyllymitassa riittävät pykälät.
Maanilveily on taitolaji.
Varmaan Oksalla meni pieleen siinä, että vuohenherne pitää ympätä. Suomen maaperässä ei ole vuohenherneen bakteereita.
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
Ymppääminen eijoo peittaamista. Sitä ei voi tehdä kuukausia etukäteen. Petri vois opettaa, kun sitä ymppiä on valmistanut.
http://www.elomestari.fi
-
juu, mutta kiva ku veikko ei myyny ymppiä mukaan. ei osannu kaupata tavarata tarpeeseen. kuha vaan natis kuin paljun seisoo rahaa varastossa.. tuota ossinkii kaa monta kertaa naurettu.. ja mattia se korpes..
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
Ymppääminen eijoo peittaamista. Sitä ei voi tehdä kuukausia etukäteen. Petri vois opettaa, kun sitä ymppiä on valmistanut.
http://www.elomestari.fi
Taas spedefaktaa! Ymppääminen parantaa typensitojan kasvuunlähtöä. Se ei takaa sitä tai pois sulje. Miten ne typensitoja kasvit muuten luonnossa kasvaisi, jos ne vaatisi 100% ympäyksen? siemen juttelee keskenään "nyt spede ei ympännyt minua, niin en voi kasvaa! V...u! toi kasvo vaikka ei saanutkaan kasvaa ympäyksen puuttumisen takia!"
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
Ymppääminen eijoo peittaamista. Sitä ei voi tehdä kuukausia etukäteen. Petri vois opettaa, kun sitä ymppiä on valmistanut.
http://www.elomestari.fi
Taas spedefaktaa! Ymppääminen parantaa typensitojan kasvuunlähtöä. Se ei takaa sitä tai pois sulje. Miten ne typensitoja kasvit muuten luonnossa kasvaisi, jos ne vaatisi 100% ympäyksen? siemen juttelee keskenään "nyt spede ei ympännyt minua, niin en voi kasvaa! V...u! toi kasvo vaikka ei saanutkaan kasvaa ympäyksen puuttumisen takia!"
Ymppäys parantaa typen sidontaa https://naturcom.fi/typpibakteerit-tekevat-yhteistyota-juurten-kanssa/
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
Ymppääminen eijoo peittaamista. Sitä ei voi tehdä kuukausia etukäteen. Petri vois opettaa, kun sitä ymppiä on valmistanut.
http://www.elomestari.fi
Taas spedefaktaa! Ymppääminen parantaa typensitojan kasvuunlähtöä. Se ei takaa sitä tai pois sulje. Miten ne typensitoja kasvit muuten luonnossa kasvaisi, jos ne vaatisi 100% ympäyksen? siemen juttelee keskenään "nyt spede ei ympännyt minua, niin en voi kasvaa! V...u! toi kasvo vaikka ei saanutkaan kasvaa ympäyksen puuttumisen takia!"
Ymppäys parantaa typen sidontaa https://naturcom.fi/typpibakteerit-tekevat-yhteistyota-juurten-kanssa/
Parantaa, muttei estä sitä. Eli sepe puhuu taas p....askaa!
-
Eikös ymppäys ole sitä, että on sitoutunut ympäristötuen ehtoihin? ::)
-
juuripa nuin. miksi sitä siementä ei ole ympättynä? ja kun ei ymppi niiin eipä tartte kasvaakaan... ihan hyvä, ei tartte rontuppiakaan..
Ymppääminen eijoo peittaamista. Sitä ei voi tehdä kuukausia etukäteen. Petri vois opettaa, kun sitä ymppiä on valmistanut.
http://www.elomestari.fi
Taas spedefaktaa! Ymppääminen parantaa typensitojan kasvuunlähtöä. Se ei takaa sitä tai pois sulje. Miten ne typensitoja kasvit muuten luonnossa kasvaisi, jos ne vaatisi 100% ympäyksen? siemen juttelee keskenään "nyt spede ei ympännyt minua, niin en voi kasvaa! V...u! toi kasvo vaikka ei saanutkaan kasvaa ympäyksen puuttumisen takia!"
Ymppäys parantaa typen sidontaa https://naturcom.fi/typpibakteerit-tekevat-yhteistyota-juurten-kanssa/
Kuinka se nyt menikään noin vikaan. 🤣🤣🤣🤣
Valitettavasti Suomen maaperässä eijoo vuohenherneen typpibakteereita. Jos haluaa sen kasvavan, niin jostain niitä pitää hommata. Kepun puoluetoimisto ei niitä myy.🤣
-
juu, mutta kiva ku veikko ei myyny ymppiä mukaan. ei osannu kaupata tavarata tarpeeseen. kuha vaan natis kuin paljun seisoo rahaa varastossa.. tuota ossinkii kaa monta kertaa naurettu.. ja mattia se korpes..
Veikko olis myyny mitä vaan, jos olisit älynnyt tilata. Samanmoinen kauppias kuin Risto Roponen. 🤣
-
veikko ei ollu mikään kauppamiäs, se vaan itki kuin paljun rahaa seisoo .. ossikii osti lopetuksesta puolenkymmentä hevosäkeen tappia. manas vaan et liian lyhkäsiä oliva työntövarteen ja liian paksui vetovarsiin.. mut öölisuotimia ei ollu ku yks..
-
Näitä teitin jänkäyksiä on kyllä joskus hauska lukea, ihan tosissanneko tuollasia juttuja kirjoittelette ja vielä ihan uskottekin todeksi.
-
Näitä teitin jänkäyksiä on kyllä joskus hauska lukea, ihan tosissanneko tuollasia juttuja kirjoittelette ja vielä ihan uskottekin todeksi.
No lukija päättää 🤣🤣🤣🤣