mitens olette järjestäneet hakelämmityksessä jos on vaikka pari viikkoa pattajalla tai sairaallassa,ja ei löydy kipinä mikkoa valvoon lämmitystä?
Lainaus käyttäjältä: m.myyttinen - 14.11.10 - klo:19:42mitens olette järjestäneet hakelämmityksessä jos on vaikka pari viikkoa pattajalla tai sairaallassa,ja ei löydy kipinä mikkoa valvoon lämmitystä? Vanhat öljykattilat jätetty paikoilleen. Termostaatti vähä alemmaksi lähtee toimimaan jos stokerista ei jostain syystä tule lämpöä. Samalla asunnon öljypoltin ilmoittaa stokerin häiriöistä. Vielä toimivat huippukuorman leikkaajina muutamina kylmimpinä päivinä ja kesällä voi käyttää öljyä jos lämmön tarve on liian vähäistä stokerille
Talossa ja navetassa (nykyään verstas) keskuslämmitys vuodesta 61.Nyt menossa kolmas kattila ja ensimmäinen stokeri.Vuonna 00 ostin stokerin ja kattilan maksoi 35 th. markkaa asennus itse .Varaosat tänä aikana syöttöputki kerran ,vanha valmiina korjattuna ,sekä puhaltimen kondersaattori yht kulut noin 100 euroa.Tähän asti pelannut hyvin (koputtaa puuta).Säätötulen vehkeet ,stokeri handy strong,kattila Tulimax 50 nykyään Säätötulen nimellä.Lämmitettävää yli 200 neliöö.Näillä keleillä hakkeen kulutus noin 150-200 litraa.Kanaalia 47 metriä .Hake omasta metsästä erittäin kuivaa.Käsin täyttö menee aikaa noin 10 minuuttia.Palopäästä kuonat pois kerran päivässä aikaa noin 20 sekuntia.Tuhka pois kerran viikossa aikaa noin 3 minuuttia.
Onko kukaan koeillut ilmalämpöpumpun ilman ottamista talvella maanalaisen putken kautta (siis maalämöä)? Ilma olisi aika paljon lämpimämpää kovilla pakkasilla kuljettuaan vaikka puolen sata metriä maan alla. Kesällä jäähdytettäessä taas ilma olisi huomattavasti viileämpää kuin ulkona.
Tässä maalämpöhehkutuksessa askarruttaa muutama asia.Sähkön hinta siinä vaiheessa kun maalämpöä on niin paljon,että se alkaa vaikuttaa valtakunnantasolla kulutukseen.Kerrostaloja kun riittävästi kytketään niin vaikuttaa.Toinen on tulevaisuuden glygolipohjavesiasia,montaa onnettomuutta ei tarvita kun alkaa vaikeudet.Yksikin kerrostalomittakaavan isohko vuoto saattaa aiheuttaa aika shown.
Palaturve maksaa alle 2 c/kWh ja hake esim. Vapolta ostettuna 2,5 c/kWh. Sähkö maksaa siirtoineen nyt 8-9c/kWh. Jos maalämmön kennoin on 0,4, niin maksaa lämmityssähkö siis 3,2-3,5 c/kWh. Että jopa ostopolttoaineella tulee hake/palaturve halvemmaksi.Mikä siten on lämmitysremontin hinta maalämmössä? Joudut päivittämään patterit suuremmiksi, muuten maalämmössä kokonaisenergiamäärästä menee yli 50% sähköä ja lämmitysenergian hinnaksi tulee 4-5 c/kWh eli yli kaksinkertainen verrattuna tuohon toiseen vaihtoehtoon.
Kyseessä on 30-luvulla rakennettu kivitalo, vesikiertoinen patterikeskuslämmitys (nyt klapeilla), 2-kertaiset ikkunat, ei lisäeristyksiä ja lämmitettävä tilavuus n. 800m3. Pirullista pähkäilyä olen käynyt maalämmön ja hakkeen välillä. Olen laskenut, että järkevään hakelämpösysteemiin menisi rahaa vähintään 34000e (laitteistot, lämpökeskus, hakevarasto jne)Itselläni on selkä aika romuna, jolloin mahdollisesti joudun teettämään motolla esim. ensiharvennuksen, josta ottaisin hakepuun. Jos hakkeen tarve on 100m3 niin kaatokust. on esim. 15e x 50m3=750e. Lisäksi haketus n. 500e. Yhteensä siis 1250e vuotuiskuluja vähintään. Maalämpöinvestointi olisi kaikkineen ehkä 25000e. sähkölasku 2000-2500e.Traktoritallikin(200m3) ehkä pitäisi lämmittää. Hakkeella sen voisi tehdä mutta maalämmöllä tuskin kannattavaa.Onko kellään kokemuksia tällaisen vanhan isohkon päärakennuksen lämmittämisestä maalämmöllä? Riittääkö matala lämpö pattereissa, millaisia ovat olleet todelliset lämmityskustannukset? ym. ym.Mitä muita asioita pitäisi huomioida? Hakelämmityksessä on tietysti enemmän mekaanisesti kuluvia osia ja häiriöalttiutta. Sähkön hinta taas voi nousta huomattavasti. Hakepuun voi myydä vaikka siirtyisikin maalämpöön….KIITOKSET VASTAUKSISTA ETUKÄTEEN!