Näin lauantai-illan konjakkipullon varjosta muutamia ajatuksia tästä maataloudesta,
luultavastihan kirjoitusoikeutta ei ole kun pyörittää maa- ja metsätaloutta täysin sivutoimisesti
Tainut olla pitkä lauantai-ilta kun kirjoittelet perjantaina.. Nooh sattuuhan noita
Minullehan tämä on kai laitettu, kun olen avoimesti kritisoinut sivutoimiviljelyä. Koitetaan sitten vastailla.
Itse otsikkoon:
Koetko itsesi jyyräksi jonka postit jaettiin väärään laatikkoon 60-luvulla ja et ole sen jälkeen puhunut tälle naapurille?
Vai onko se vaihtoehto että tunnustelee muita vaihtoehtoja ja miettii miten toimintaa saa tehostettua niin että se
€€€-määräinen summa olisi isompi viivan alla ja pääsisi vaihtamaan vaikka perheen autoa vähän tuoreempaan tapaukseen?
En koe. Kokoajan joutuu toiminnan tehostamista miettimään ja yrittää pysyä vauhdissa mukana.
Täällähän on yleisesti ollut keskustelua muunmuassa elukoiden ruokkimisesta ja siitä kuinka paljon turhaa työtä menee hukkaan
nelimahaisen perseestä. Samaa ajatusmaailmaahan voi vaikka peltopelleilyyn tai metsätalouteen soveltaa.
Kaikessa muussa yrittämisessä on pärjännyt sillä että homma joko laajenee tai tehostuu. Paikalleen jäänyt vain kuihtuu ja katoaa,
ei välttämättä päivässä eikä vuodessa mutta hommalle tulee seinä vastaan jossain vaiheessa.
Näinhän se menee. Ei kai tuossa mitään outoa ole. Maatalouteen on vain sotkettu tukielementtiä sekä politiikkaa ehkä enemmän kuin muuhun yritystoimintaan. Lisäksi maataloudessa on se ongelma, että se maa(pelto) on tuotantoväline jollaista ei muussa yritystoiminnassa ole. Korkeintaan jokin metallifirma esim. joutuu ostamaan sitä maata vain uuden hallin verran. Maataloutta on vaikea kehittää ja tehostaa jos jonkin tuotantovälineen saaminen on hankalaa. Tai saahan sitä rahalla, mutta kannattavuus ei sitten olekkaan enää niin hyvä. Patti tilanne. Tästä tuotantovälineestä(pelto) "kisaa" lisäksi muutkin, kuten asuntorakentaminen, ympäristönsuojelu jne. Lisäksi on se sukutila rasite. Maatilaa ei katsota samanlaisena yrityksenä kuin jotakin muuta vaan se on ollut sukupolvien koti.
Omalta palkkatyön alalta havaittuja ajatuksia asioista siirrettynä maataloustoimintaan:
-Ostettu työ: jos oma aika ei riitä, niin voidaanko joku homma jättää tekemättä/ tehdä nopeammin. Jos asia on välttämätöntä tehdä, niin
pystyisikö hyödyntämään esimerkiksi naapurin nuorta isäntää, eläkeläistä tai jotain kuka olisi jatkossakin käytettävissä kiirehuipuissa.
Hyvälle tekijälle voi maksaa 25% suurempaa tuntipalkkaa ja tämä silti tulee kokonaisedullisemmaksi.
Hyviä tekijöitä ei vain löydy. Jos löydät jostakin niin mäkin voin ottaa yhden. Itsellä kun aikaa on rajallisesti ja töitä paljon niin töissä on pakko oikoa ja turhat rönsyt karsia helvettiin. Peltopuolelle esim. suorakylvö on ihan hyvä konsti. Kokonaistaloudellisuutta jos oikeasti laskee niin eipä taida muilla olla jakoa.
-Koneineen ostettu työ: Onko pääomakulu liian suuri nähden käyttöön? Suurimpia ihmetyksen aiheita ovat kaikki metsään liittyvät koneet jotka yleensä kauhtuvat auringossa 11 kuukautta vuodessa. Vai voisiko työn ostaa ulkopuolelta, tiedossa olevilla kuluilla ja kalustomurheet olisivat laskuttajan puolella.
Normaali suuntaus tiloilla jotka ovat ehkä vähän taantumassa niin metsäkalusto on uutta ja kiiltävää. Kai se isäntä menee piiloon sinne metsään pahaa maailmaa joka on kohdellut väärin vuosien saatossa.
Yleisesti urakoitsijan käyttäminen on niin pirun kallista, että aika vähän tuota tulee käytettyä. Jotain pieniä hommia voi teetättää, mutta niinkuin täälläkin aiemmin oli juttua, että esim. lietteenajon ulkoistamisesta niin meillä se tarkottaisi vuodessa yli kymppitonnin verotonta laskua. Ja tässä ei ole vielä edes siirtoajo mukana. Harvasta hommasta saan niin hyvää palkkaa tunnilta. Tietysti jos aikaa ei ole tai sitä ei halua järjestää. Itse silti väittäisin, että monellakin tilalla paskanajolla ja rehunteolla hieman vaatimattomallakin kalustolla saisi ihan rahat jäämään kotiin. Se onkin sitten eriasia jos pitää verotukseen saada suoraa poistoa olevia kuitteja, että saa ne valtaisat tukieurot hukattua. Itsellä ei sellaista ongelmaa ole. Tottakai jos nyt joutuisi kalustoa lähteä uusimaan niin voisihan tuota miettiä ja laskea uudestaan. Mutta voi olla, että kävisi niin, että laskelma menisi niin pahasti pakkaselle, että täytyisi eläintenpito lopettaa.
-Työmenetelmät: Jos joku työmenetelmä tuntuu arveluttavalta mutta kokeilunhalua löytyy, voiko jo tutkittua tietoa soveltaa omiin viljelysuunnitelmiin vai onko ainut vaihtoehto itse ostaa vuoden välein uusi muokkauskone tai kylvin?
Itse työmenetelmissä tapahtuvat virheet jotka tapahtuvat systemaattisesti, tähän ei auta kuin koulutus tai keskustelu kollegoiden kanssa asiasta.
Yleensä samoja ongelmia saattaa löytyä muiltakin vaikkei niistä oikein tohdita keskustella.
Sitähän se on, kukaan ei itse koskaan tee virheitä. Kyllä mä ainakin voin myöntää, että paljonkin tulee tehtyä virheitä ja samalla tulee ihmeteltyä miten "naapurin" isäntä tuli taas tehneeksi saman virheen.
-Kustannusten ja tulojen laskeminen: Erityisesti nautapuolella tuntuu olevan nyt "pöhön" purkautumista kun myyntihinnat ovat laskusuunnassa.
Laskemien pitäisi tapahtua realistisella pohjalla, ei jokavuosi tule 8-9 tonnin satoja tai apulanta maksa samaa 100€/tn.
Keskimäärin kustannukset nousee vuodessa 1-2%, joka on tämä tehokkain muutoksen edistäjä. Samalla tyylillä polkien inflaatio polkee ohi siitä mitä myyntituotteesta saa. On omiin muroihinsa kusemista jos investointia tehdessä ei laske lukuja kuten ne ovat.
Tässähän se suurin ongelma on kautta linjan. Itsellä sellainen kuva, että investointeja ei ole pahemmin laskettu sen mukaan, että tukitaso alenaa ja mitä sitten jos myyntihintakin alenee entisestään. Jos nämä oikeasti laskettaisiin ja näihin otettaisiin riskivara niin tässä maassa ei nousisi yhtään uutta tuotantorakennusta.
-Politiikan varaan 100% luotto: Tämä on tapetilla ollut täällä foorumilla varmaan eniten kuluvina vuosina. Myös tämän kortin varaan lasku pelkästään pidemmän päälle on itsensä kusettamista, vaan tukitaso tulee luultavasti laskemaan. Sen mukaan laskelmat ja pohdinta mihin asia ajaa oman taloudenpidon viiden tai kymmenen vuoden päästä.
Yllä jo aihetta sivuttiin. Eli monikaan ei laske mitä tapahtuu.
Summaru summarum: Tahdon kovasti uskoa että eturivin takaakin pystyy pärjäämään, toki tämä vaatii ennakkosuunnittelua asioiden suhteen. Yleisesti suomessa jollain porukasta viljelijöistä menee hyvin ja joillain huonosti, paljon on väliinjäävää sakkiakin. Yleinen kitinä joka asiayhteydessä on tyhmää, kuitenkin homman nimi on se että ollaan maatalousYRITTÄJIÄ vaikkei välillä siltä tunnukkaan. Vääryyksiäkin tapahtuu, mutta niitä oikeusmurhia tapahtuu jokaisella muullakin sektorilla valitettavasti.
Kuka sitä eturiviä on? Miten se katsotaa, katsotaanko km:n listalta 200 suurinta tilaa ja siitä sitten eturivi? Minusta tuo koko eturivi käsite on joku ihmeellinen agronetin keksintö.
Olet siinä oikeassa, että aina joka tilanteessa on viljelijöitä joilla menee huonosti ja toisilla menee hyvin. Ongelma vain on siinä, että politiikalla ja tukikuvioilla sotketaan asiaa joka hoituu omallakin painollaan. Siitä kuitenkiin lienee ollaan samaa mieltä, että kaikki tilat eivät voi olla 20ha kokoisia. Sellainen tila ei vain elätä. Pieniä tiloja voi olla joukossa, jos saavat brändättyä hommansa niin hyvin, että saavat lisäarvoa tekemiselleen. Kai tuohon kokoluokkaan tai hieman alle löytyy niitä jotka tekevät hommaa puhtaasti harrastuksena eikä tarkoitus olekkaan bisnes. Tälläiset harrastelijat eivät sitten varmasti tarvitse edes tukia eihän. Pointtini on se, että tekijöitä on vain liikaa. Jos tilasi ei ole riittävän suuri, että saat siitä kokopäivätyön niin lopuksi päivää on sitten keksittävä jotakin hommaa, josta joku maksaakin. Eläimiä ei sivutoimisena pidetä mun mielestä ja jos eläinpuoli, tarkoitan tässä nyt sika-alaa, muusta ei ole niin paljon käsitystä, että kokisin voivani kommentoida hirveästi, ajetaan sellaiseen tilanteeseen, että se eläintenpito ei pysty kilpailemaan muun tuotannon kanssa niin sehän loppuu silloin. Eli politiikalla ja tukisysteemeillä ajetaan tuotanto tuottamattomaan muotoon tundrarajan taakse. On kannattavampaa pistää pellot hömpälle kuin yrittää tuottaa niissä jotakin. En ymmärrä miten tämä palvelee ketään tai huomioi tulevaisuuden? Tällä tavalla saadaan kyllä sivutoimisia hömpänviljelijöitä..