ja ollaanko nykyään yhtään onnellisempia? entis aikaan isännät oli rauhallisia hyvinvoivia ja joutivat jutustamaan ja tupailtoja pitämäänkin, mutta nykyään ei edes kärsi pysäytellä isäntiä.... jaa olihan nuo koneetkin hieman hentosempia silloin. ( 1970-90-luvuilla)
Aika totiseksi on touhu menny. Kyl me on monta kertaa emännän kanssa puhuttu siitä, että kun ei ehdi/jaksa kylässä käydä. Tuttavissa tuskin ollenkaan ja sukulaisissakin merkkipäiväkahvien merkeissä vaan. Edellisessä elämässä kun olin vain kokoaikaisesti vieraalla töissä, niin pieniä lapsia tuskin näki viikolla hereillä ollenkaan. Nytkin olis sama tahti, mutta kun oon kotona osan viikosta töissä, niin sentään tauoilla näkee lapsia ja voi ottaa joihinkin töihin mukaankin.
Ns. kavereita mulla ei juurikaan ole työpaikan ulkopuolella, mutta onneksi on nettituttavia. Naamakirjassa oikeita ihmisiä ja agronetissakin oikeita, mutta nimimerkin takana.
Talven ei passais ihan juuri viä tulla, mutta saa nähdä voinko olla päivätöistä pois loppuviikon. Aikaisemmin on joustoa ollut näissä asioissa (toiseen suuntaan aika paljonkin mun mielestä), mutta uus pomo ei välttämättä aattele samalla tavalla.