Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.05.15 - klo:15:52

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:12:52

Jos jotain positiivista, niin se että apulantaa levittäessä nyt ei tartte mitään kalliita ajouralaitteita, koska ajokuralaitteet näkyvät ilmaiseksi 

Tulee kaupanpäällisiksi kiinalaisillekin ajourat.

Tinttuhiesu ei mene enää enempää tinttuun.

Kumpi vaikuttaa enemmän, maalaji, vai maanrakenne?

20 vuotta nurmella eikä yhtään parane

Juuristo kun ei saa ravintoa kylmästä ja umpivetisestä maasta, kellastuu koko kasvi. Jyvän vararavinnolla mennään siihen piikkiin asti, sitten pitäs alkaa maasta irrota ravntoa. Umpivedestä ei irtoa, syysvehnällekään. Joskus kovien kesäsateiden aikana on tutkittu hivenvirkisteen ja varsinkin fosforilehtilannoituksen vaikutusta, sillä pystytään viemään se kasvusto pahimman märkyysvaiheen yli.

-SS-

Auttaakohan mitään, kun tuli laitettua peittauksen yhteydessa jyvään myös Solatrellia 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 16.05.15 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.05.15 - klo:15:52

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:12:52

Jos jotain positiivista, niin se että apulantaa levittäessä nyt ei tartte mitään kalliita ajouralaitteita, koska ajokuralaitteet näkyvät ilmaiseksi 

Tulee kaupanpäällisiksi kiinalaisillekin ajourat.

Tinttuhiesu ei mene enää enempää tinttuun.

Kumpi vaikuttaa enemmän, maalaji, vai maanrakenne?

20 vuotta nurmella eikä yhtään parane

Maassa ei ole enää matoja, lokit vetänyt vuosien mittaan kaikki naamaansa 

Sinne voisi tökkiä muutaman metrin välein kaalimatoja pystyyn ne kun mukavasti värisee niin maanhuokoset aukeaa.

http://www.kaalimato.com/

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:17:04

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 16.05.15 - klo:16:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:16:25

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.05.15 - klo:15:52

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:12:52

Jos jotain positiivista, niin se että apulantaa levittäessä nyt ei tartte mitään kalliita ajouralaitteita, koska ajokuralaitteet näkyvät ilmaiseksi 

Tulee kaupanpäällisiksi kiinalaisillekin ajourat.

Tinttuhiesu ei mene enää enempää tinttuun.

Kumpi vaikuttaa enemmän, maalaji, vai maanrakenne?

20 vuotta nurmella eikä yhtään parane

Maassa ei ole enää matoja, lokit vetänyt vuosien mittaan kaikki naamaansa 

Kun maa voi hyvin niin madoillakin on bileet 24/7.




Näilä sateilla sen huomaa jos matojen bilepaikka on suljettu.

Vielä kymmenen vuotta sittenkin oli ihan normaalia, että loput jurtit saatiin kylvettyä näihin aikoihin. Sitten pikkuhiljaa viljaa ruvettiin tönkimään maahan.

Nyt on monia esimerkkejä väkisin yrittämisestä teiden varsilla. Peltoja on äestetty "valmiiksi" kuivatuksen toivossa. NYT ne ovat mielenkiintoisen näköisiä, kun vesikään ei meinaa läpi mennä.

EU ajan myöhäisin juurikkaankylvöpäivä 12.5. vuosina 1996 ja 2003. Keskimääräinen aloituspäivä 27.4. Tuosta varmaankin se tämän alueen korkeampi sato johtuu. Aikoinaan kylvöaikakokeissa kylvöäjankohta vaikutti  satoon 400 kg/päivä. Savimaitahan ei pysty puhalluttamalla märkänä kylvämään.

Suoralta kädeltä vois heittää et tänään kun ajelin maakunnassa ni heti näkee missä on vika jos vesi seisoo vieläkin.
Ylenpalttinen sotkeminen ja sen myötä tiivistyminen. Ei ne ojatkaan auta jos on poljettu vituiks ku vieras perse.

Täällä näyttäis eniten vaikuttavan lätäköiden määrään kevätmuokkauksen määrä. Hienoksi jauhettu tekee sellaisen kalvon, josta vesi ei mene läpi. Huolellisimmilla viljelijöillä on nyt pahimmat lätäköt.

Oli pakko ajaa lietettä säiliöstä pois kun alkoi ei mennyt enää ja pinta nousi päätykuilussa. Pakotti samalla myös äestämään paskan piiloon ja tarkoittaa myös sitä että kylvääkin pitää vaikka olosuhteet ohran kylvölle aika heikot. Kait se kerääjäkasvi kuitenkin kasvaa vaikka ohra ei niin hyvin tulisikaan pintaan. Jyräämisen saa unohtaa...

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.05.15 - klo:17:03

Suoralta kädeltä vois heittää et tänään kun ajelin maakunnassa ni heti näkee missä on vika jos vesi seisoo vieläkin.
Ylenpalttinen sotkeminen ja sen myötä tiivistyminen. Ei ne ojatkaan auta jos on poljettu vituiks ku vieras perse.

Täällä näyttäis eniten vaikuttavan lätäköiden määrään kevätmuokkauksen määrä. Hienoksi jauhettu tekee sellaisen kalvon, josta vesi ei mene läpi. Huolellisimmilla viljelijöillä on nyt pahimmat lätäköt.

Pitäskös jollakin konstilla sitä maalaatua parantaa???

Lainaus käyttäjältä: Make - 16.05.15 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: SKN - 16.05.15 - klo:17:03

Suoralta kädeltä vois heittää et tänään kun ajelin maakunnassa ni heti näkee missä on vika jos vesi seisoo vieläkin.
Ylenpalttinen sotkeminen ja sen myötä tiivistyminen. Ei ne ojatkaan auta jos on poljettu vituiks ku vieras perse.

Täällä näyttäis eniten vaikuttavan lätäköiden määrään kevätmuokkauksen määrä. Hienoksi jauhettu tekee sellaisen kalvon, josta vesi ei mene läpi. Huolellisimmilla viljelijöillä on nyt pahimmat lätäköt.

Pitäskös jollakin konstilla sitä maalaatua parantaa???

Yli 5-tonniset möhköfentit sulattamoon, samaten pienet puimurit takaisin pelloille, eikä puimurin vierellä ajella kolkyt-tonnisilla vankkureilla. Muokkaukset kuivalla kelillä ym. Homma on karannut käsistä tilakokojen suurentuessa, koneet on liian painavia. Valmistajatkaan ei ole tätä daijua asiaa sisäistänyt 

Ja kun kevät on aikaistunut täs kolmenkymmenen vuoden aikana pari viikkoa, sama on syksylläkin, pitkältä on lokakuussakin hyviä puintipäiviä. Älkää vielä luovuttako. 

Aika kurasta on mutta eikyllä oikeen järviä meikäläisen lohkoilla. Mitänyt tuossa missä lohialtaasta "hiukan" suotaa Niin ja tietysti tuo rontti 10ha on taas niin märkää että telakone eimeinaa mennä siellä Ja kiitos tästä kuuluu ihanalle suur rotalle eli majavalle

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 16.05.15 - klo:12:25

Vielä kymmenen vuotta sittenkin oli ihan normaalia, että loput jurtit saatiin kylvettyä näihin aikoihin. Sitten pikkuhiljaa viljaa ruvettiin tönkimään maahan.

Nyt on monia esimerkkejä väkisin yrittämisestä teiden varsilla. Peltoja on äestetty "valmiiksi" kuivatuksen toivossa. NYT ne ovat mielenkiintoisen näköisiä, kun vesikään ei meinaa läpi mennä.

EU ajan myöhäisin juurikkaankylvöpäivä 12.5. vuosina 1996 ja 2003. Keskimääräinen aloituspäivä 27.4. Tuosta varmaankin se tämän alueen korkeampi sato johtuu. Aikoinaan kylvöaikakokeissa kylvöäjankohta vaikutti  satoon 400 kg/päivä. Savimaitahan ei pysty puhalluttamalla märkänä kylvämään.

Ok, että siellä on sitten pitkälti yli 60 tn keskisadot. 

Lahti 2001 ja hiihdon mm. 

Kaikki tietävät, että sokerijuurikkaan Suomen ennätyssato on korjattu Vampulassa ja mää tiedän vielä pellonkin 

Kaikki tietävät, että sokerijuurikkaan Suomen ennätyssato on korjattu Vampulassa ja mää tiedän vielä pellonkin 

Kuinka kovassa vampulassa porukka oli? 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.05.15 - klo:20:49

Kaikki tietävät, että sokerijuurikkaan Suomen ennätyssato on korjattu Vampulassa ja mää tiedän vielä pellonkin 

Kuinka kovassa vampulassa porukka oli? 

Vampula oli siitä hieno paikka, että sieltä kukaan ei koskaan tahtonut Poriin tai Pohjanmaalle