Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?  (Luettu 21351 kertaa)

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Tuon kokoisestahan saa sen 100k€ verotettavaa. Missä ongelma? :o
 
  Jaa no, onhan siinä sitten eroa vilja-ja lypsytilan välillä tuloissa jos epäilee ettei tuota 25tonnia saa viljatilalla.

Ei tää lypsykarjan pitäminen IHAN nuin hyvä bisnes ole että 100k€ per yrittäjä jää verotettavaa. Taitaa pojilla mennä liikevoitto, liikevaihto ja verotettavsa tulo onelisesti sekaisin.

100k€ liikevoittoa voi olla mahdolista, ennen verokja, lyhenyksiä, vähennyksiä ynm. korjauseriä tai poistoja.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Mitäs aloittajalle kuuluu?  Ehdottomasti EI kannata rakentaa uutta pihattoa 40.lle lehmälle jos ennestään on 40 lehmää parsinavetassa. Tällainen "laajentaminen" on ollut iät ja ajat kannattamatonta, (viimeistään joku pankissa, tai virkamies tämän kertoo). Kyllä täytyy pyrkiä tuplaamaan tai triplaamaan tuotanto jotta kannattaisi rakentaa. Se on ollut jo viimiset 10 vuotta arveluttavaa rakentaa uutta asemalypsypihattoa alle 50:lle lehmälle. Ne jotka ovat vanhaa navettaa laajentamalla tehneet pienen peruskorjaus-laajennuksen niin se on aivan eri asia. Siinä saadaan muutama kymmenen lehmää lisää, mutta usein tärkeämpää on ollut se että ollaan uudistettu muutakin, jolloin saadaan tuotosta nostettua muutoinkin.

Parsinavetassa jaksaa lypsää 40 lehmää jokusen vuoden, kyllä se 8 vuottakin menee - se on hyvä "harkinta-aika", että jaksaako tätä alaa. Mielestäni parsinavetassa pääsee joissakin hommissa helpommallakin. Parsinavetan ehdoton etu on se, että siellä voi pitää hiukan heikompaakin lehmää ja myös kovin arkaa tai lievää sorkka/jalkavaivaista - kannattavuus voi parsinavetassa olla piirun parempi myös siksi että sulla ei ole rahat kiinni uusissa seinissä ja isoissa veloissa, elämiseenkin jää vähän. Olemassa olevat tilat on tehokkaassa käytössä. 

Lypsyä kannattaa pyrkiä jakamaan sekä isännän että emännän kesken ettei se ole yhden harteilla. Ihan alkuun lypsimet kiskoille ja irrottimet. Lehmille jalostuksella utarerakennetta niin se lypsykin maittaa vähän paremmin, luonteeseen ja lypsettävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota myös parsinavetassa, jos on ay-rotua, kierrä kanukkisonnit kaukaa. Lomittajaa kannattaa käyttää niin paljon kun saa ja myös tuetut sijaisavut. Jos syntyy vauvoja niin ottakaa perhevapaat kaikki.

Nyt varsinkin kun tuotantoa rajoitetaan, niin homman nimi ei välttämättä ole enää isoa ja paljon. Vaan keskikoinenkin riittää. Aloittaja mainitsi että 40 lehmän tila on "pieni" - kyllä se ihan keskikokoinen vielä Suomen mittakaavassa on. Jos vaan kroppa kestää,  niin siinä voi taloudellisesti pärjätä paremmin kuin uudessa missä on velat rasitteena. Näinä aikoina vanhassa on vara parempi.

Rusina

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 616
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Tähän aiheeseen palatakseni. On muuten nyt aika ajankohtainen aihe aika monessa paikassa. Nyt on ollut monia juttuja eri ammattilehdissä kuinka parsinavetasta on tehty pihatto, jopa robottipihatto. Eräs remontti oli niin että parsinavetasta purettiin melkein kaikki, lattiat meni uusiksi, samoin katto ja seinätkin. Rakennusta myös levennettiin jotta saatiin yksi parsirivi. Kustannusarvioita ei kerottu, mutta kylä varmaan puolisen miljoonaa on tuohonkin "palanut".  Se on aika tapauskohtaista että miten kannattaa tehdä. Muinoin kun oli maatalousharjoittelijana tilalla mistä vanha parsinavetta oli muutettu ja laajennettu pihatoksi. Isäntäväki itse sanoisi että jos nyt lähtisi tekemään niin tekisi pihaton alusta asti uutena, vanhan navetan olisi voinut kunnostaa nuorkarjalle ja sonneille mitä tilalla kasvatettiin myös. Erityisesti vanhan navetan mataluus ja ilmanvaihdon ongelmat yhdistää uuteen osaan, e ole yksinkertaista.

Toisaalta nämä tiukemmat ajat laittaa ihmiset ponnistelemaan tarkemmin eri vaihtoehtoja, 12-15 vuotta sitten kun uusi pihatto ei tainnut olla edes varteenotettava vaihtoehto vaan silloin päätettiin peruskorjata parsinavetta. Siihen aikaan oli tavallaan yksi konsepti millä tehtiin pihatoita: Oli parsipihatto betonielementeillä ja ikkunoilla, lämmin välikatolla ja koneellisella ilmanvaihdolla, nuorkarja sijoitettiin samaan rakennukseen ja ne oli kokoritiläpohjaisissa karsinoissa ja pikkuvasikat myös. Toinen vaihtoehto oli kylmäpihatto, jonka kasasivat rohkeimmat ja piheimmät (jos näin voi luonnehtia).Kolmas vaihtoehto oli tuloillaan ; rohkeimmat olivat lähteneet Kanadaan ja muualle selvittämään että mikä se viileä verhoseinäpihatto on? Toisaalta ollaan nyt tyytyväisiä ettei silloin takavuosina tehty mitään lämmintä pihattoa. Toisaalta taas harmittaa ettei tehty, nyt olisi navettaa vähäksi aikaa. (ja velkaa).

Maakalle

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 826
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Tähän aiheeseen palatakseni. On muuten nyt aika ajankohtainen aihe aika monessa paikassa. Nyt on ollut monia juttuja eri ammattilehdissä kuinka parsinavetasta on tehty pihatto, jopa robottipihatto. Eräs remontti oli niin että parsinavetasta purettiin melkein kaikki, lattiat meni uusiksi, samoin katto ja seinätkin. Rakennusta myös levennettiin jotta saatiin yksi parsirivi. Kustannusarvioita ei kerottu, mutta kylä varmaan puolisen miljoonaa on tuohonkin "palanut".  Se on aika tapauskohtaista että miten kannattaa tehdä. Muinoin kun oli maatalousharjoittelijana tilalla mistä vanha parsinavetta oli muutettu ja laajennettu pihatoksi. Isäntäväki itse sanoisi että jos nyt lähtisi tekemään niin tekisi pihaton alusta asti uutena, vanhan navetan olisi voinut kunnostaa nuorkarjalle ja sonneille mitä tilalla kasvatettiin myös. Erityisesti vanhan navetan mataluus ja ilmanvaihdon ongelmat yhdistää uuteen osaan, e ole yksinkertaista.

Toisaalta nämä tiukemmat ajat laittaa ihmiset ponnistelemaan tarkemmin eri vaihtoehtoja, 12-15 vuotta sitten kun uusi pihatto ei tainnut olla edes varteenotettava vaihtoehto vaan silloin päätettiin peruskorjata parsinavetta. Siihen aikaan oli tavallaan yksi konsepti millä tehtiin pihatoita: Oli parsipihatto betonielementeillä ja ikkunoilla, lämmin välikatolla ja koneellisella ilmanvaihdolla, nuorkarja sijoitettiin samaan rakennukseen ja ne oli kokoritiläpohjaisissa karsinoissa ja pikkuvasikat myös. Toinen vaihtoehto oli kylmäpihatto, jonka kasasivat rohkeimmat ja piheimmät (jos näin voi luonnehtia).Kolmas vaihtoehto oli tuloillaan ; rohkeimmat olivat lähteneet Kanadaan ja muualle selvittämään että mikä se viileä verhoseinäpihatto on? Toisaalta ollaan nyt tyytyväisiä ettei silloin takavuosina tehty mitään lämmintä pihattoa. Toisaalta taas harmittaa ettei tehty, nyt olisi navettaa vähäksi aikaa. (ja velkaa).

Isä teki ensin noin -90 parsinavetasta sinänsä näppärän pikkupihaton. 2000 laajensi sitä juuri tuolla tavalla mitä silloin muutkin teki lämpimäksi, eli nyt onkin investointitukihakemukset kennoikkunoista menossa. Mikäli tätä toimintaa alkaisin laajentamaan, niin ongelmia tulee kyllä vastaan. Vanha navetta oli pihan reunassa ja vieressä pieni pelto, no se täyttyi laajennuksesta. Senkin takana on vielä puoli hehtaaria peltoa, mutta seuraavana tuleekin kirkkomaata. Yleensäkin lupien saaminen laajentaa tuohon voi olla hankalaa, mutta vielä hankalammaksi tulee jos ympäristö- ja rakennusluvat saa ja sen jälkeen tulee laidunnuspakkoa. Eli mahdollisen laajennuksen sijaan voisi kuitenkin olla parempi tehdä kokonaan uusi tien toiselle puolelle ison pellon laitaan, mutta nykyinen olisi poskettoman iso ja melkoista remonttia vaativa nuorkarjalle.

Ehkä -90 remontti oli halvempi ratkaisu kuin uuden rakentaminen, vaikkakin hieman epäilen kun esimerkiksi lietekuiluja kaivettiin rakennuksen sisälle ja välikatto valettiin täysin uusi betonista. Mutta jos päätyy muutaman vuoden päästä rakentamaan uutta, niin 30 vuoden aikajänteellä jo silloin uusi rakennus olisi ollut parempi.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Kaipailisin asiaa paremmin tuntevien mielipiteitä parhaasta ratkaisusta tässä vaikeassa maatalouden tilanteessa. Vaimon vanhemmilla alkaa olla lähivuosina ratkaisut edessä mitä tilalle tehdä. Olen kyllä vuosikaudet kotipaikallani lehmiä parsinavetassa lypsänyt ym. mutta ollut muutaman vuoden poissa alalta. Itse voisin harkita jatkamista mutta tietyin ehdoin. Haluaisin pitää homman mahdollisimman pienimuotoisena ja aloituskustannukset myös minimissä.
Nykyinen n.40 lehmäpaikan parsinavetta C-alueella, laajennettu tuohon kokoon 15v. sitten. Vielä kohtuullisessa kunnossa, tietty alkaa rauta ruostumaan joka paikassa ym. Lietelanta.
Ihan galluppina mielipiteitä mitä tulee ottaa huomioon miettien tulevaisuutta, onko pikkutilalla (n.40 lypsävää) mahdollisuutta?
Kannattaako pihaton rakentamista lypsyasemineen edes miettiä, vai pitäisikö olla tällöin enemmän lehmiä, vaiko keskittyisikö korjailemaan vanhaa parsinavettaa. Omaa peltoa n. 70ha. Metsää on myös n. 100ha. Jo pelkästään näiltä pohjilta kun ajatellaan tilakaupan hintaa niin ei hirveästi kiinnostaisi investoidakaan tässä tilanteessa ainakaan heti alkuun. Toisaalta vanhankin korjaaminen maksaa joten olisiko tuollainen näpsäkkä pikkupihatto (millainen lypsyasema???) sittenkin järkevämpi pidemmän päälle? Mielipiteitä, kiitos!

Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12126
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Köyhä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 515
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !

Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä.  Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Helppo se on eilinen sää ennustaa, mutta ennustappa huominen

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2216
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !

Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä.  Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.

Köyhä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 515
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !


Kuiviketurve tuossa  on Vapon hinta   

Kuiviketurve

Toimitamme kuiviketta nuppi- ja rekkakuormina suoraan tilallenne. Vaihtoehtoisesti voit myös noutaa itse kuiviketurpeen. Huomaa, että myös noutotilaukset täytyy tilata ennakkoon Vapon myyntipalvelusta.

Hinta noudettuna 16,74 € / m3, sis. alv 24 %.

Toki en ole tainnut 18 vuoden aikana ottaa kuin yhden nuppikuorman tuolta. Paikalliset toimijat on ollut edullisempia



Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä.  Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.
Helppo se on eilinen sää ennustaa, mutta ennustappa huominen

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Yksinkertaisesta asiasta saadaan taas vaikee .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Parille asiakkaalle tullut vinokuivikepohjainen "pienpihatto ". Toimivat hyvin .
Mikä on ollut yleisin kuivike ?
Turve !


Kuiviketurve tuossa  on Vapon hinta   

Kuiviketurve

Toimitamme kuiviketta nuppi- ja rekkakuormina suoraan tilallenne. Vaihtoehtoisesti voit myös noutaa itse kuiviketurpeen. Huomaa, että myös noutotilaukset täytyy tilata ennakkoon Vapon myyntipalvelusta.

Hinta noudettuna 16,74 € / m3, sis. alv 24 %.

Toki en ole tainnut 18 vuoden aikana ottaa kuin yhden nuppikuorman tuolta. Paikalliset toimijat on ollut edullisempia



Ei ole oikein halpaa. Pitkällä aikavälillä.  Ja saatavuus on myös välillä vähän hankalaa
Mikä ei ole halpaa. Turve vai kuivitus yleensä. Aika monessa parsipihatossa vaan vielä kuivitetaan ja kolaillaan parsia käsityönä (tai ainakin näin minulle on tälläkin palstalla kerrottu). Kai sillekin pitää jokin hinta laskea. Jos tuollainen vinokuivikepohja on jo suunniteltu koneellisesti kuivitettavaksi, niin työaika on vähäinen ja ei ole sitä käsityötä niin paljoa tai juuri ollenkaan. Lehmien on pehmeä köllötellä ja jos kuiviketta on lantakäytävällä, niin sorkille parempi. Eli hyöty voikin tulla parempana eläinterveytenä. Eli onko kuivitus kulu vai sijoitus? Tilatasolla voi olla vaikea todentaa, kumpaa se lopulta on, kun ei ole sitä verrokkiryhmää vieressä.

Noissa kestokuivikehässäköissä kuivike on ehdottomasti kulu ja viellä aika iso sellainen. Se oljen keruu on oikeasti aika homma jos sitä tarvitaan paljon. Itte levitys sitten kyllä menee aika vähällä. Lisäksi kestokuivike lypsyssä oleville vaatii astetta tarkempaa hallintaa jotta eläimet oikeasti ovat aina pyhtaat ja hyvävointisia.

Mitä tulee itse oarsipihattoon niin toki kolaus maksaa mutta oikeasti se on maatilakuluissa mitätön kulu. Ihmistyö kun menee kuitenkin sillä 25 eurolla tunti ja kätevä tekijä näkee samalla kiimoja sekä ajaa tiettyjä eläimiä liikeelle jos tarve. Toi  kuivikkeen jako olisi toki hyvä järjestää tehokkaaksi koneella tehtäväksi.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

vms1

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6759
  • Pitäisiköhän teksti edes joskus oikolukea.
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
Tuolla jossain aijemmin kun mietittiin sitä pikkunäppärää pihattoa niin oikeassa elämässä parsinavetta ei vaikuta siihen pihaton kokoon. Jos siis se parsinavetta on maksettu niin sen saa unohtaa ajatuksistaan kun rupee pihattoa miettimään. Toki voi miettiä taloustilanteen muutosta mutta jos parsinavetta on muuttunut tekemättömäksi paikaksi niin sitten pihattoa rakentamaan. Tossa on yksi puolituttu joka rakensi 40 lehmän parsipihaton muistaakseni visiirein ja käytetyllä asemalla ja tykkäsivät kuin hullu puurosta. Toteutunut kustannus noin puolet yhden robolan puuhastamosta ja perheviljelmänä jaksavat hoitaa tilansa.Pitäö vaan tiedostaa että tulot on 40 lehmän joten kulut pitää sopeuttaa.
Älä usko sitä mitä agrosta luet, mutta muista kertoa se naapurille.

Hyvä jos puoletkaan totta.

Maataloudella on mahdollisuus tulla miljonääriksi.............

jos on miljardööri aloittaessa.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
En puhunut kesto kuivikkeesta vaan vinopohjaisesta joka on kaks eri asiaa .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

navettapiika

  • Vieras
Vs: Parsinavetan remppailu vai pikkupihatto?
En puhunut kesto kuivikkeesta vaan vinopohjaisesta joka on kaks eri asiaa .
Vinopohjaisesta tulee hyvin näppärästi kestokuivike, kun vain pakkanen tekee tehtävänsä ja kuivike on hiukan kosteaa. Tähän sitten olkea niskaan ja näin meillä on kestokuivikepohja. Toimii.. todella huonosti alkuperäiseen suunnitelmaan nähden. Paska ja kuivike kasaantuu ja kasvaa vuoreksi. Sitten hierotaankin korvallista, miten se saadaan taas liikkeelle. Koneella vaiko elukkojen painolla ja liikkeellä.