Jos on esimerkiksi monivuotinen laidunnurmi tai viherkesanto kasvulohkolla, onko mitään estettä myllätä aluetta osittain tai kokonaan mustaksi kunhan sen saa kylvettyä kesäkuun loppuun mennessä? Eli riittääkö että siemen on maassa ja sadon saa syksymmällä korjattua? Vai pitääkö tuollaisista alueista muodostaa vielä erilliset kasvulohkot..? Harvinaisen paljon monivuotista nurmea joutuu nyt keväällä rikkomaan.

  Eiks viherlannoitusnurmi pidäkin kylvää kesäkuun loppuun mennessä.

Kyseessä siis viherkesanto, muilla lohkoilla monivuotista säilörehu- ja laidunnurmea jne. Aikaisemmin on tullut tehtyä vaan pieniä paikkakylvöjä niin en ole sen kummemmin ajatellut asiaa. Ojituksia ja sarkapeltojen muotoiluja siis lähinnä kyseessä.

Kyseessä siis viherkesanto, muilla lohkoilla monivuotista säilörehu- ja laidunnurmea jne. Aikaisemmin on tullut tehtyä vaan pieniä paikkakylvöjä niin en ole sen kummemmin ajatellut asiaa. Ojituksia ja sarkapeltojen muotoiluja siis lähinnä kyseessä.

avokesanto vois tuohon sopia paremmin. saa kylvää jos haluaa.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.05.13 - klo:09:33

Kyseessä siis viherkesanto, muilla lohkoilla monivuotista säilörehu- ja laidunnurmea jne. Aikaisemmin on tullut tehtyä vaan pieniä paikkakylvöjä niin en ole sen kummemmin ajatellut asiaa. Ojituksia ja sarkapeltojen muotoiluja siis lähinnä kyseessä.

avokesanto vois tuohon sopia paremmin. saa kylvää jos haluaa.

Jep, olenkin ilmoittanut avokesantona sellaiset lohkot jotka vaativat paljon toimenpiteitä. Nämä ojitukset liittyvät suurehkoon peltokompleksiin jossa on myös paljon nuoria nurmia seassa joten ne on tarkoitus vielä viljellä nurmena. On vaan järkevää tehdä kaikki mahdolliset ojitukset samalla suuntaa kerralla kuntoon ja nurmipeltojen kohdalla nuo ojamaat on tietysti se päänvaiva. Mutta saa ne kyllä tasattua ja kylvettyä ennen kesäkuun loppua, joten ei siinä luulis olevan ongelmaa.

avokesanto vois tuohon sopia paremmin. saa kylvää jos haluaa.
[/quote]

 Mitens se nykyään,yks kaveriilmoitti viherkesannoksi,piti kylvää kesäkuussa,heinäkuun puolen välin jälkeen voi ajaa roundupit jos kylvää jotain syysviljaa..kaveri bögpallella huiski naapurin vanhat timoteinsiemenet(itämättömät) peltoon ja parin viikon päästä glyfot perään,,oli hyvä konsti juolavehnää vastaan.

avokesanto vois tuohon sopia paremmin. saa kylvää jos haluaa.

 Mitens se nykyään,yks kaveriilmoitti viherkesannoksi,piti kylvää kesäkuussa,heinäkuun puolen välin jälkeen voi ajaa roundupit jos kylvää jotain syysviljaa..kaveri bögpallella huiski naapurin vanhat timoteinsiemenet(itämättömät) peltoon ja parin viikon päästä glyfot perään,,oli hyvä konsti juolavehnää vastaan.
[/quote]

Periaatteesa ihan lailinen keino ilmoittaa viherkesannoksi, kylvää kesäkuun lopussa ja myrkyttää sitten heinäkuussa ennen syysviljan kylvöä. Mutta onko siinä sitten mitään järkeä onkin eriasia, eikös avokesanto aja saman asian ja senkin saa myrkyttää heinäkuussa ja kylvää syysviljalle sitten.

Kun siellä pellolla touhuaa lakipykäliä kirjaimellisesti noudattaen. Ja sitten alkaa raktorin ratissa miettimään, onko tässä mitään järkeä.

Raktori seis.

Ajattelee hetken ja tosiaan kysyy vaikka joiltain neuvoa, miten tän sais näyttämään paperilla hyvältä. Vaikka kunnan maataloussihteeriltä. For the record ja off the record neuvot. Niinkuin esimerkiksi Suomen ja Kreikan väliset vakuussopimukset.

....miten tän sais näyttämään paperilla hyvältä.

Niin olisiko esimerkkejä tällaisesta. Kun kohta tulevat vanhat työläät lisätoimenpiteet kohta pakollisiksi kaikkeen viljelyyn....

-SS-

Ajatellaanpa vaikka monimuotoisuuspeltoja. Nehän pitää kylvää joka vuosi. Sitten joku hokas, että ne piru suorakylvää niitä. No se kiellettiin.

Mitä tehdä?

Otetaanpa vaikka riistapelto.
Pieniä eläimiä ja lintuja suojaava pelto perustetaan uudestaan joka vuosi niin, että riistapelto-ominaisuus kulminoituu vain syyspuolelle elukoiden ravintona. Ja tietenkin siitä eteenpäin talvikauden aina kevääseen saakka.

Nyt jussi ymp.tukiahneuksissaan joka kevät kyntää ja äestää ja kylvää tunnollisesti uudet siemenet vaikka edellinenkin kasvusto olisi hyvässä kasvussa. Hölmöltä tuntuu.

No mikäs sitten ei olis suorakylvöä. Pistetään vanha katiska Ursuksen perään ja heitetään pellolla lenkki. Nytkö sen suorakylvökoneen voi viedä sinne saran päähän? Vai laittaakko heti se katiska kylvökoneen ja raktorin väliin "esimuokkaimeks"? No en tiiä. Ei taida kukaan muukaan.

Taitaa olla parempi laittaa tavalliseks lhp:ksi. Tai erityissopimusviljeltäväks.

No mikäs sitten ei olis suorakylvöä.

No Räpid-miehet nauravat partaansa, ja erityisesti tällaisessa tilanteessa toteavat, että "ei ole räpid suorakylvökone".
Vaikka menisikin pahnan ja pusikon läpitte mukavasti äestämättä.

-SS-

Ajatellaanpa vaikka monimuotoisuuspeltoja. Nehän pitää kylvää joka vuosi. Sitten joku hokas, että ne piru suorakylvää niitä. No se kiellettiin.

Mitä tehdä?

Otetaanpa vaikka riistapelto.
Pieniä eläimiä ja lintuja suojaava pelto perustetaan uudestaan joka vuosi niin, että riistapelto-ominaisuus kulminoituu vain syyspuolelle elukoiden ravintona. Ja tietenkin siitä eteenpäin talvikauden aina kevääseen saakka.

Nyt jussi ymp.tukiahneuksissaan joka kevät kyntää ja äestää ja kylvää tunnollisesti uudet siemenet vaikka edellinenkin kasvusto olisi hyvässä kasvussa. Hölmöltä tuntuu.

No mikäs sitten ei olis suorakylvöä. Pistetään vanha katiska Ursuksen perään ja heitetään pellolla lenkki. Nytkö sen suorakylvökoneen voi viedä sinne saran päähän? Vai laittaakko heti se katiska kylvökoneen ja raktorin väliin "esimuokkaimeks"? No en tiiä. Ei taida kukaan muukaan.

Taitaa olla parempi laittaa tavalliseks lhp:ksi. Tai erityissopimusviljeltäväks.

Monivuotinen riistapelto, minkä tuli perustettua viime vuonna ilman _riittävää_ tukiehtojen lukemista, kasvaa nyt kaikkea "paskaa". Ehtojen mukaan sinne on joka vuosi kylvettävä jotain yksivuotista sekaan ja muokattava. Kai sinne pitää kauraa vetää sekaan ja ajaella Hankmolla kierros. Rönsyleinikki lisääntyy entisestään sen jälkeen. Lopuksi pelto kasvaa vaan paskaheinää mistä ei vuodessa pääse eroon.

Järkevää olisi sallia kasvinsuojeluruiskutus myös riistapellolle tarpeen mukaan. Lisäksi pitäisi sallia viljellä riistapellolla esim. vain ristikukkaisia ta heiniä tai jotain muuta. Silloin saataisiin rikkakasvit pidettyä kurissa. Nykyisten sääntöjen mukaisesti meillä on tatarta kasvussa sen verran entisillä riistapelloilla että tekisi mieli jättää ne avokesannoksi.

Nyt on menty ojasta allikkoon. Riista ei hyödy, muut eläimet ei hyödy, Monsanto hyötyy.

Jos on esimerkiksi monivuotinen laidunnurmi tai viherkesanto kasvulohkolla, onko mitään estettä myllätä aluetta osittain tai kokonaan mustaksi kunhan sen saa kylvettyä kesäkuun loppuun mennessä? Eli riittääkö että siemen on maassa ja sadon saa syksymmällä korjattua? Vai pitääkö tuollaisista alueista muodostaa vielä erilliset kasvulohkot..? Harvinaisen paljon monivuotista nurmea joutuu nyt keväällä rikkomaan.

Heinän saa uusia koska tykkää. Omat laitumet on olleet yhtäjaksoisesti monivuotisella laidunnurmella todistetusti vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennenhän ne piti joskus olla todistetusti viljallakin Cap:in takia Niin uusittu niitä on joko keväällä tai syksyllä aina monivuotisella nurmella . Samalla peruslohkolla on eri ikäisiä nurmia / perustamisia. Lohkokirjanpidossa olen "yrittänyt" olla totuudenmukainen ja samalla lohkolla siellä enemmän kasvulohkoja kuin tukihakemuksessa.

Monivuotinen riistapelto, minkä tuli perustettua viime vuonna ilman _riittävää_ tukiehtojen lukemista, kasvaa nyt kaikkea "paskaa". Ehtojen mukaan sinne on joka vuosi kylvettävä jotain yksivuotista sekaan ja muokattava. Kai sinne pitää kauraa vetää sekaan ja ajaella Hankmolla kierros. Rönsyleinikki lisääntyy entisestään sen jälkeen. Lopuksi pelto kasvaa vaan paskaheinää mistä ei vuodessa pääse eroon.

Ei ole mikään pakko ilmoittaa riistapeltona seuraavana vuonna, riistapelto -> lhp nurmi -> lhp nurmi on ihan toimiva vaihtoehto. Tuki tietysti toisena vuonna ei ole enää ihan riistapellon luokkaa mutta eipä ole työmääräkään. Tai siis kahtena jälkimmäisenä vuonna ei tarvitse tehdä mitään.

Itse kylvin kaikki jämäsiemenet mitä oli vehnää, ohraa ja rapsia ja sitten heinää lisäksi. Kakkosvuonna oli hyvä lhp nurmi.

Lainaus käyttäjältä: Latz - 28.05.13 - klo:22:51

Monivuotinen riistapelto, minkä tuli perustettua viime vuonna ilman _riittävää_ tukiehtojen lukemista, kasvaa nyt kaikkea "paskaa". Ehtojen mukaan sinne on joka vuosi kylvettävä jotain yksivuotista sekaan ja muokattava. Kai sinne pitää kauraa vetää sekaan ja ajaella Hankmolla kierros. Rönsyleinikki lisääntyy entisestään sen jälkeen. Lopuksi pelto kasvaa vaan paskaheinää mistä ei vuodessa pääse eroon.

Ei ole mikään pakko ilmoittaa riistapeltona seuraavana vuonna, riistapelto -> lhp nurmi -> lhp nurmi on ihan toimiva vaihtoehto. Tuki tietysti toisena vuonna ei ole enää ihan riistapellon luokkaa mutta eipä ole työmääräkään. Tai siis kahtena jälkimmäisenä vuonna ei tarvitse tehdä mitään.

Itse kylvin kaikki jämäsiemenet mitä oli vehnää, ohraa ja rapsia ja sitten heinää lisäksi. Kakkosvuonna oli hyvä lhp nurmi.

Pykälät on aika syvältä jos ja kun haluaisi tehdä oikean riistapellon pykälien mukaan mutta kikkailuksi menee väkisin.