Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Rypsistä rapsiin  (Luettu 316476 kertaa)

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12226
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rypsistä rapsiin
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.

Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.

Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.

Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.

Köntys

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.

Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.

Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.

Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.

No hyvä ettei ihan pommiin mennyt. Joko esim. unohdit kuinka helevatasti niitä kaalikoitakin oli satoa napsimassa, ja jatkuvat sateet saattoivat ruokkia pahkahomeita ym. juurimöhköjä. Usein se rypsilaiho saattaa olla tosiaan pirun roskaisen näköinen, mutta esim. valvatin, ohdakkeen ja pilliäisen siemenet puimuri lajittelee aika hyvin. Savikan- ja mataransiemenet on hankalimpia.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Ja olihan se enempi kuin 850 kiloa.

Nyt sitten ensi vuodelle onkin kovempi stressi kun pitäisi päästä kolmeen tonniin ?
Ajattelin reipasta nitrabor ja sulfan annosta. En vielä ole päättänyt, kumman
laittaa sijoituslannoksena.

Proximossa oli selvästi ongelmaa, suoriutui heikommin kuin alun häviäjäksi
tuomittu Clearfield-lajike. Naattia tuli kevätkesällä ja rehevä kasvusto, mutta - mutta...

Olisiko sittenkin aikataulultaan kaalikoille maistuvampi herkku ollut.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52010
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Rypsistä rapsiin
Rapsikausi 2016 on nyt paketissa. Eilen tuli Avenalta tilitys, jonka tietojen perusteella ilmenee mm. seuraavaa. Keskisato on 1189kg/ha. Lehtivihreäpitoisuus oli laskenut esinäytteen 20mg:sta 10mg:aan. Nyt hieman harmittaa, kun tuli puitua se kolme tankkia metsäliitolle. Siitä olisi voinut tankillisen sotkua puristaa tähän mukaan. Tilanne oli kuitenkin se mikä oli ja tällä hetkellä se rapsikasa pellon reunassa palvelee peurojen ruokintapaikkana. On ne siitä muutaman käyneet ampumassa. Enää viissataa jäljellä. Ensimmäiset miinukset löytyy tilityksen lopusta, kun seulonta on 0,55%, tästä tuli koko erään peräti 5,71 euroa vähennystä. MTK:lle meni enemmän, kun valiokuntamaksu oli reilun 6 euroa.

Kun muistetaan, että rikkatorjuntaa oli se litra Pilot Ultraa, niin eipä toi rikkojen torjunta mikään ylivoimainen asia ole öljykasvinviljelyssä. Tilanne pellossa näyttää usein todella pahalta, niin nytkin, mutta käytännössä niistä rikoista ei vaan kerry kovin kummoisia määriä. Tavara näyttää kärryssä ja kuivurissa huonolta, kun on kaikenlaista silppua, matoja, erilaisia siemeniä jne. Jostain syystä ne eivät kuitenkaan pahemmin tee vähennystä lopputilitykseen. Öljypitoisuudesta, 41,3% tuli 7,254e hyvitystä tonnille. Kaiken kaikkiaan sato oli normaalin laadukas.

Ainoa ongelma oli määrä, olisi pitänyt tulla tonni enemmän. Itselläni oli ongelmana ne peurat, toisilla taas jotain muuta. Parilla kollegalla Proximosta ei kertynyt tankkiin oikeastaan mitään. Täysi arvoitus, mikä tuhosi sadon. En käynyt paikan päällä syventymässä tilanteeseen sen enempiä, joten en voi kommentoida enempää. Pari muuta ns. ammattimiestä sai 1500 kilon keskisadon. Kasvustot oli hyviä, mutta siemeniä ei vaan kertynyt. Kumpikaan ei osannut sanoa, mikä oli syynä, ei vaan ollut rapsivuosi tällä seutukunnalla. Viime vuonna tuli kolmen tonnin keskisatojakin, vaikka oli peuratuhoja joukossa. Potentiaalia on, mutta olosuhteet täytyy olla hyvät, rapsi ottaa tosi äkkiä nokkiinsa märkyydestä. Pellon kunnon täytyy olla huippuluokkaa.

Todellinen joulupommi tuli kuitenkin vipupalvelusta, kun huomasin, että riistatuhokorvausta on odottamassa käsittelyä 3000e edestä. Jos laskee tuon mukaan tilitykseen, niin 750e euroa olisi myyntituloa hehtaarille. Kilpailee siis ihan hyvin viljojen kannattavuuden kanssa. Joitakin kustannuksia tietysti tulee matkan varrella, mutta niitä voi kuitata jo sillä ajatuksella, että kuivauskuluissa säästää niin paljon. Myös rahdit yms. kevyempiä jne. Kokonaisuutena voi sanoa, että öljykasvinviljely ei kaada tilan taloutta, mutta vaivaa se aiheuttaa.

Semmonen 4000kg kaurakasvuston edestä savikkaa.

70kg salttua ja 1.5l  MCPA. Kiitos nam.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Sanotaan, että mistään muusta kasvista ei saa niin tyystin
hyvästi vesiheinää, valvattia, ohdaketta ja heinämäisiä rikkaksveja
pois kuin öljykasvista. Varsinkin Matrigon on hinnastaan huolimatta
pesäkekäsittelyssä aivan uskomaton, valvatin juurikin pehkaantuu pois.
Samoin Targasuper/PilotUltra ovat erittäin täystoimivia. Clearfield
puraisee vesiheinät. Ja on se  yleisaineena hyvä muutenkin.

Öljykasvien riskienhallintaa kuvaa juurikin tämä tapaus. Ei
kaurallakaan aina DON- hylkyineen tai kirvojen joukkotuhoineen ole
varmaa tuottoa tiedossa. Hukkakauraa jos haluaa lisätä ilman näkyvää
omalletunnolle aiheutuvaa kiusaa, silloin on kauranviljely järkevää.

Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.

-SS-

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
Sanotaan, että mistään muusta kasvista ei saa niin tyystin
hyvästi vesiheinää, valvattia, ohdaketta ja heinämäisiä rikkaksveja
pois kuin öljykasvista. Varsinkin Matrigon on hinnastaan huolimatta
pesäkekäsittelyssä aivan uskomaton, valvatin juurikin pehkaantuu pois.
Samoin Targasuper/PilotUltra ovat erittäin täystoimivia. Clearfield
puraisee vesiheinät. Ja on se  yleisaineena hyvä muutenkin.

Öljykasvien riskienhallintaa kuvaa juurikin tämä tapaus. Ei
kaurallakaan aina DON- hylkyineen tai kirvojen joukkotuhoineen ole
varmaa tuottoa tiedossa. Hukkakauraa jos haluaa lisätä ilman näkyvää
omalletunnolle aiheutuvaa kiusaa, silloin on kauranviljely järkevää.

Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.

-SS-

Kunnollinen rikantorjunta öljykasvien seasta on kyllä erittäin kallista. Siihen se valkuaiskasvipalkkio uppoaa, eikä jollain clamoxilla edes riitä.

Viimeksi muokattu: 15.12.16 - klo:14:31 kirjoittanut Sivupersoona

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rypsistä rapsiin
   Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
   Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12226
  • Virolaista kiitos!
Vs: Rypsistä rapsiin
Pitäisi kai ilmoittautua tuonne Käytännön kämmääjän satokilpailuun. Saisi hiukan valtakunnallista julkisuutta tämä taistelu kaalikoita, kirppoja, peuroja, jääntiviljaa, juolavehnää jne. jne. vastaan. Tämä on aika pitkälle sama asia kuin hehkutus sertisiemenen käytöstä, että käytät tätä, säästää niin ja niin paljon ja satotasot nousee ja pelkkää hyvää elämässä. No eihän se tällä tavalla mene. Olisi hyvä esitellä mitä tämä touhu käytännössä on. Vielä kun laitetaan lohkoksi kunnon kattilanpohja ja ympäristötuen tiukimmat lannoiterajat. Siinä olisi hyviä lähtökohtia, eikä välttämättä mitenkään eroisi yleisestä linjasta. Yllättävän monelle on myös heikompia lohkoja viljelyssä. Ei vaan taida kantti kestää...

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2528
  • Etelä-Karjala
Vs: Rypsistä rapsiin

Ja kunnon hirvipeuratarhassa kaurakin on täynnä makuuksia ja riivittyjä röyhyjä.


Näyttää myöskin aika vinkeältä, kun kaurahalmeessa istuu kolme karhua tasapers**llä ja vetää kaksin käpälin apetta naamariin...
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

Sivupersoona

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin
   Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
   Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.

Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo.  Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.

nisu

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 380
Vs: Rypsistä rapsiin
   Jotenkin tuntuu ,että savikkaa pidetään vaihtoehtona muille viljoille ,eihän se niin mene ,kun se on
viljelykierto kasvi ,jolloin sitä viljellään samalla lohkolla kerran viidessä vuodessa.
   Tällöin sen hyödyt realisoituu pitkällä ajalla viljelijälle eli hukkakaurasta on mahdollisuus päästä eroon, kuten
juolaastakin ,sekä muut lukemattomat hyödyt joita en nyt taasen viitsi ruveta luettelemaan.

Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo.  Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.

  Tietenkin vaatii useamman vuoden perättäisen ruiskutuksen ,kun kokonaan meinataan päästä hukkakaurasta eroon, sen
olen vain huomannut ,että rypsi ja varsinkin kumina on sellaiset kasvit joilla se on helpompaa, kun halutaan täysin eroon
hukkakaurasta ja siinä sivussa juolaasta.
  Tämä ilmiön olen ajatellut johtuvan kyseisten kasvien pienestä varjostuksesta alkukesästä ,jolloin enempi hukkakauran
siemeniä innostuu itämään ja ruiskutuskin on vielä siinä vaiheessa ,että sillä on tutkimustenkin mukaan 100% teho itäneisiin
yksilöihin.
  Kuminassa se oikein korostuu ,kun käytännössä perustamisvuoden kesä on paljaana syksyyn asti ,tuli todettua vuokramaalla
jossa ensimmäisen vuonna oli ohraa ,niin neljä hukkakaura yksilöä löysin ohran seasta tarkastus käynnillä ennen ohran puintia.
Laitoin seuraavana vuonna suorakylvönä kuminaa juhannuksen aikoihin ja lohko oli kesäkuun puolessa välissä ajettu roundupilla,
syyskuun alussa menin niittämään kasvuston ,kun oli saunakukkaa ilmestynyt ,niin siinä niiton yhteydessä huomasin kauhukseni
hukkakauraa siellä täällä ,jotka sitten keräsin siinä niiton yhteydessä ja niitä kertyi pieni säkillinen ,eli satoja yksilöitä.
Kolmen vuoden valikoivan Agilin ,Targan käytön jälkeen lohko on ollut nyt ohralla neljä vuotta ,enkä ole tarkastuksissa löytänyt
ainuttakaan hukkakaurayksilöä ja ensi vuonna on lohkolle tulossa Aurea rypsi ja Clamoxs torjunta ,niin lohkon koko oli neljä hehtaaria.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52010
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Rypsistä rapsiin
Ensin pari vuotta typensitojaa joko paaliin tai murskaten ja lopuksi glyfo ja kyntö. Kolme vuotta axialia, ohra-vehnä-ohra ja syysmuokkaus kevyenä. Sitten kauraa...

Viidessä vuodessa hukkis häviää.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin
Mistä ihmeestä ootte keksineet ton, että hukkakaurasta pääsee eroon rypsin tai rapsinviljelyllä? Täyttä jaskanpauhantaa tuo.  Ei pääse yhtään sen helpommin kuin viljaa viljelemällä, kun viljoja ruiskuttaa Pumalla tai Axialilla, niin silti todennäköisesti seuraavinakin vuosina sitä hukkista löytyy, sama juttu rypsillä/rapsilla, valikoivalla hukkakaurantorjunta-aineella jos ruiskuttaa, esim. Targa, niin silti voi löytyä hukkista seuraavina vuosina, ne siemenet kun ei välttämättä idä kaikki samana vuonna eikä yht aikaa, ja kun ne voi olla eri syvyyksissä maassa, niin sekin aiheuttaa vaihtelevaa itämistä, joten turha puhua, että öljykasvivuonna pääsee eroon hukkakaursta kokonaan. Eikä tietysti Clamoxilla ruiskutus ole sen tehokkaampaa, se tappaa vaan ne hukkikset, jotka ruiskutushetkellä on kasvussa.

Mitä nyt oikein keuhkoat ? Ei kukaan ole väittänyt, että yksistään sillä pääsee eroon.
Mutta ei kauranviljely ainakaan ole sen helpompi ratkaisu hukkakauraongelmaan. Ja
rehuohrako olisi siis juu rahakasvi. Not. Nii olisihan siihen yksipuoliseen Broadway
vehnään ihan hyvä jokin välikasvi laittaa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Rypsistä rapsiin

Tohon juolavehnästä eroon pääsemiseen voisin oman kokemuksen sanoa. Jos juolaa on oikein reilusti jossain kohdissa, se ei ainakaan Agililla onnistunut hävittää. Sellainen harvakseltaan oleva juola kyllä tukahtuu. Eli kannattaa sellaisella lohkolla mihin rypsiä laittaa seuraavana vuotena, jo edes pesäkeruiskuttaa glyfolla pahimmat paikat. Tuo juola-aineiden tehohan rypsillä perustuu siihen rypsin tukahduttavaan vaikutukseen sen torjunta-aineen alkutyrmäyksen lisäksi. Paksussa juolapaikassa rypsi ei jaksa kilpailla niin paljoa missään vaiheessa, että pystyisi sen paksun juolapaikan kasvustollaan täyttämään, vaan juola toipuu tyrmäyksen jälkeen ja lähtee uudelleen kasvamaan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19973
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Rypsistä rapsiin

Tohon juolavehnästä eroon pääsemiseen voisin oman kokemuksen sanoa. Jos juolaa on oikein reilusti jossain kohdissa, se ei ainakaan Agililla onnistunut hävittää. Sellainen harvakseltaan oleva juola kyllä tukahtuu. Eli kannattaa sellaisella lohkolla mihin rypsiä laittaa seuraavana vuotena, jo edes pesäkeruiskuttaa glyfolla pahimmat paikat. Tuo juola-aineiden tehohan rypsillä perustuu siihen rypsin tukahduttavaan vaikutukseen sen torjunta-aineen alkutyrmäyksen lisäksi. Paksussa juolapaikassa rypsi ei jaksa kilpailla niin paljoa missään vaiheessa, että pystyisi sen paksun juolapaikan kasvustollaan täyttämään, vaan juola toipuu tyrmäyksen jälkeen ja lähtee uudelleen kasvamaan.

Hyvä tuuri varmaan kävi itsellä, viherlannoitusnurmessa riehaantunut juola hävisi paremmin kuin yhdellä glyfosaattikäsittelyllä, silloin kun Clearfield rapsin kanssa käytin Targa Superia pesäkekäsittelynä. Aivan selvä ruiskutusraja oli havaittavissa; pelkkä Clamox heikensi juolaa niin kuin Broadwaykin tekee, kääpiöittää vaan, ja pelkkä Targa Super tappoi, mutta jätti joitakin tupsuja. Kummatkin aineet saanut paikka oli täysin juolaheinätön.

Toinen ihmeaine oli tuo kovinkin kallis Matrigon. Ei se taida juuri muuhun tehota kuin valvattiin ja ohdakkeeseen. Mutta niihin se tehosi paremmin kuin esim. MCPA. Mutta maksaa 35 senttiä grammalta.

-SS-