Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: kylmis - 16.02.17 - klo:06:55
-
Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.
Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.
-
Maastullis joku kyselly ostaa don kauraa. Jotkut pienet rehutehtaatkin ostaa kauraa ja doneista puhuta mitään ja hintakin muutaman sentin parempi kuin institutionaalisilla ostajilla.
-
Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.
Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.
Nyt sä kyllä puhut palturia, on käännytetty k-maataloudellekin
toimitettuja kauroja
takaisin isännille, ainakin täällä kaakkois-suomessa, vai onko sitten eri osissa maata eri käytännöt? Ja senkin takia tuo väitteesi tuntuu oudolta,koska rehutehdashan sen päättää, ottaako vai ei, ja ei mikään rehutehdas uskalla yli 8000:n Don kauraa ottaa vastaan. Olen tästä varma, koska itsellä tuo ongelma on ollut, niinpä soittelin rehutehtaat läpi, ja kaikki sanoivat tosiaan EI yli 8000:n Don kauroille.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
-
On hiukan henkistä epärehellisyyttä sellainen poltolla uhkailu. Yksi rekkakuorma
8000 DON plus viisi rekkakuormaa 80 DON, tulee kuusi rekkakuormaa 1350 DON.
-SS-
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
-
Olisko ne ruiskutukset just syynä sen DONin esiintymiseen koska luomuviljat ovat olleet ainakin tänä vuonna terveempiä..
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
Avenan viljelijätilaisuudessa puhuttiin, että kukinnan aikaisella säällä on vaikutusta. Siihen aikaan sadetta ja kosteeta ni donit nousee
Ei näkyny sua...
-
Jos on otsikon kaltainen tilanne päällänsä, niin kannattaa ottaa yhteyttä K-maatalouteen. Heidän mukaansa yhtään erää ei ole mennyt polttoon niistä kauroista, mitä heille on toimitettu. Homma perustuu siihen, että mikään mittari ei pysty luotettavasti mittaamaan yli 5500 arvoa kauroista. Ns. kovemmat hometoksiinilukemat saadaan tiettyjen ostajien mittausmenetelmistä. Kauroille tehdään joku liuotuskoe ja lopputulos on laskennallinen. Tähän ei ole Koo-ryhmä lähtenyt mukaan, vaan kaurat, jotka eivät kelpaa elintarvikkeeksi on ohjattu järjestelmällisesti rehuksi.
Tämä tiedoksi niille, joille on ilmoitettu, että kauraa ei voida ottaa rehuna vastaan vaan se kelpaa enää mettään tai polttoon. Tilanne korjaantuu vaihtamalla ostajaa.
Nyt sä kyllä puhut palturia, on käännytetty k-maataloudellekin toimitettuja kauroja takaisin isännille, ainakin täällä kaakkois-suomessa, vai onko sitten eri osissa maata eri käytännöt? Ja senkin takia tuo väitteesi tuntuu oudolta,koska rehutehdashan sen päättää, ottaako vai ei, ja ei mikään rehutehdas uskalla yli 8000:n Don kauraa ottaa vastaan. Olen tästä varma, koska itsellä tuo ongelma on ollut, niinpä soittelin rehutehtaat läpi, ja kaikki sanoivat tosiaan EI yli 8000:n Don kauroille.
No katsos, osa rehutehtaista luotti vielä hetki sitten kaupan tekemiin mittauksiin ja ilmoitukseen, että donia on tämän verran. Tehtaalla ei sitten enää käytetty aikaa lisäkokeisiin vaan kuormat saatiin kipata sinne. Kauppojen käytännöt varmasti vaihtelevat eri puolilla maata, siitä riippuen kenelle ostajalle he tavaraa mieluiten toimittavat. Tuo mitä topikkiin kirjoitin on kuitenkin täälläpäin isännille markkinoitu manifesti.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
Avenan viljelijätilaisuudessa puhuttiin, että kukinnan aikaisella säällä on vaikutusta. Siihen aikaan sadetta ja kosteeta ni donit nousee
Ei näkyny sua...
Höpö tuokin, täällä satoi vettä koko kesän ja kaurat oli tosi puhtaita, pikku nökkönen satamassa rehuksi menevää, kaikki meni elintarvikevientiin. Sadot heikkoja, sato laadukasta vaikka satoi hitokseen läpi kesän.
Liikaa muuttujia tuossa doni hommassa, lajike vaikuttaa ainakin mutta mutta... Ei näistä tiedä, liikaa muuttuvia tekijöitä ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri vuosina erilailla. Doneja voi yrittää vältellä hyvillä viljelytoimilla, mutta aikapaljon näyttää olevan tuurissakin. Kun niitä doneja on alueellisesti eri vuosina, ristiin rastiin. Satoiko kymenlaaksossa tänä vuonna paljon?? Siellähän on ollut paljon ongelmia.
Laskin että 29.6-17.7 satoi kolmetoista päivää yhdeksästätoista. Millejä ei paljon kertynyt, kuitenkin 114mm. Ihan normisettiä viime kesänä, kun koko v***n kesän satoi :D Tuossa välissä kukki varmuudella useimmat tämän seudun kaurat
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
On helpottava tieto, että ruiskutuksella ei tilannetta voi korjata. Täälläkin kauppa markkinoi voimakkaasti sillä, että tulevaisuudessa merkittävä osa kauroista tullaan ruiskuttamaan kukintovaiheessa. Taas yksi lisähomma ja mukava menoerä tautiaineen johdosta. Kaupalle olisi tietysti sopinut hyvin.
Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
Joo oli kuiva syksy ja puitiin kuivana. Se sitten pyöri kuivurissa 3 tuntia, kun oli valmiiksi kuivaa. Donit 5,5 vaikka puhallettiin paljon mäkeen, mutta ei se 3 tunnissa puhdistu. Ensimmäistä kertaa Ivoryssä näitä mainittavasti. Saatiin melko aikaisin kylvöön ja lähti nopeasti kasvuun. Sitten kukinta-aikaan kosteaa.
-
Johtuukohan donit puutteellisesta viljelykierrosta? Kun luomujussilla lohkolla vaihtuu useammin kasvilaji kuin lumi-kaura-lumi-ohra-lumi-vehnä-lumi-kaura-lumi-ohra-lumi-syysruis viljelyssä, jossa kokoajan taudinaiheuttajia kasvustossa. Harvakseltaan samoilla lohkoilla kauraa viljelyssä ollessa ja monenlaista kesää ja syksyä sattunut, niin kertaakaan ei ole ollut don ongelmaa. Voihan kauppiasta rikastuttaa helposti, kun lukee kauppiaan aviisista sen tämänkin ketjun keskisatoon tarvittavat linimenttien kirjon joiden kanssa saa puuhastella kesällä useampaan otteeseen pellolla. SKN totesikin jo ne toimenpiteet, joilla elämä helpottuu kummasti kauran viljelyssä.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
Joo oli kuiva syksy ja puitiin kuivana. Se sitten pyöri kuivurissa 3 tuntia, kun oli valmiiksi kuivaa. Donit 5,5 vaikka puhallettiin paljon mäkeen, mutta ei se 3 tunnissa puhdistu. Ensimmäistä kertaa Ivoryssä näitä mainittavasti. Saatiin melko aikaisin kylvöön ja lähti nopeasti kasvuun. Sitten kukinta-aikaan kosteaa.
Niin Ivory, isojyväinen lajike, ei pitäisi olla ongelmaa pikkujyvistä. Tällaisia ristiriitaisuuksia löytyy koko ajan. Jos onnistut torppaamaan viisi taudinaiheuttajaa, niin kuudes lyö läpi ja kunnolla.
-
Jättäkää se peittausaine ensin sinne kaappiin ja laittakaa vaikka ohralle.
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
Avenan viljelijätilaisuudessa puhuttiin, että kukinnan aikaisella säällä on vaikutusta. Siihen aikaan sadetta ja kosteeta ni donit nousee
Ei näkyny sua...
Viljelijätilaisuudet on viljelijätilaisuuksia, livedata ja fakta on tärkeempää.....
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
Voisit tuvankiskoja enstöikses opiskella sen verran maantiedettä, että tietäisit senkin, ettei varsinaissuomi kuulunut sun kohdealueelles!!!
-
Kyllä viljelykierto vaikuttaa paljon ja kukinnan aikainen sade.
Belindassa mitä joskus viljelin ei juurikaan homeita ollut
-
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiWm__nqJXSAhXnO5oKHa3CCl8QFggcMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.mi.dk%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2F920760_mulchmaskiner_til_landbrug_og_landskabspleje_09-2015.pdf&usg=AFQjCNE_xQfF0brHZ1fBRK5fm28q1GWOLg&cad=rja
Sivu 4 tanskassa miten sängen murskaus vaikuttaa don vehnään.
-
Vehnällä ratkasee säät 80 prosenttisesti.
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
Voisit tuvankiskoja enstöikses opiskella sen verran maantiedettä, että tietäisit senkin, ettei varsinaissuomi kuulunut sun kohdealueelles!!!
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
-
MTT raportissa nro 153 on huonoja uutisia ruiskusten voimaan uskoville. DON toksiinit ovat tartunnasta riippuvaisia, kasvukauden aikaisella torjunnalla tai peittauksella ei ollut vaikutusta sadon DON - arvoon. Tärkeimpänä tekijöinä arvojen ankaruuteen olivat alueellinen kasvupaikka Suomessa, sää noin 2 viikkoa tähkälletulosta ja lajike (tämä viimemainittu saattaa olla sään toissijainen vaikutusmuoto) .
Kylvö- ja muokkausmenetelmistä ei mainittu juurikaan mitään, vaikka kasvinjätteet olivat pääsääntöinen tartunnan kuljettaja vuodesta toiseen.
-SS-
Juurikin noin ja samoin tuo tautiruiskutus.....
Isot jyvät siemeneksi ja jo puinti-kuivausvaiheessa jyvät akanoista--> Paljon tuulta. Nuukuus vaivaa isäntää ja kaikki paskat pyritään keräämään kärryyn ja siiloon.
Lajittelu rankalla kädellä.
Ja toki, ne sääolosuhteet syksyllä.....
MITÄ ! eikös viime syksy ollut kuiva syksy,vai oliko kun homeessa viljat.Kuluttajana ihmetyttää homeisen viljan tuottaminen.
Voisit tuvankiskoja enstöikses opiskella sen verran maantiedettä, että tietäisit senkin, ettei varsinaissuomi kuulunut sun kohdealueelles!!!
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Onko suihku pumppu miehellä, pölhöjen pölhöllä, väärin arvausten mestarilla, mitään DON-asiaan liittyvää näkemystä?
-
Olisko ne ruiskutukset just syynä sen DONin esiintymiseen koska luomuviljat ovat olleet ainakin tänä vuonna terveempiä..
Eikös tuollainen joskus takavuosina todettu: Tautitorjunta kauralla lisäsi DON. Ehkä muiden tautien torjunta antaa homeille tilaa.
-
Olisko ne ruiskutukset just syynä sen DONin esiintymiseen koska luomuviljat ovat olleet ainakin tänä vuonna terveempiä..
Eikös tuollainen joskus takavuosina todettu: Tautitorjunta kauralla lisäsi DON. Ehkä muiden tautien torjunta antaa homeille tilaa.
Linkittämässäni dokumentissa (MTT raportti nro 153) ei tätä lisääntyvää saastuntaa havaittu. Ulkomaisissa tutkimuksissa siemenlevintäisen Fusariumin saastunta alkoi peitatulla siemenellä aikaisemmin, koska peittaus mahdollisti heikkojenkin siementen oraiden tuoton. Siksi siemenlevintäisen Fusariumin torjunnassa tarkka lajittelu vähentää ongelmaa, heikkolaatuisen viljan peittaaminen lisää sitä.
Ehkä myös nykyinen tapa kypsyttää vilja pellolla eikä kuivurissa on tuonut tämän DON - ongelman enemmänkin esille.
-SS-
-
Meillä on rapiat 500 ha viljeltyä josta suurin osa viljalla. Meillä viljely perustuu vuoroviljelyyn.
Homeongelmia ei ole ollut kuin huippu märkinä korjuukausina.
Peiliin katsomalla se syyllinen löytyy.Vilja pitää puida ajoissa pois kuten ss tuossa viittasi.
Viljan jalostuksessa on menty hakoteille.
-
Todella hienoa että olet saanut ison tilasi tuottamaan.Jatka samaa rataa.
-
Meillä on rapiat 500 ha viljeltyä josta suurin osa viljalla. Meillä viljely perustuu vuoroviljelyyn.
Homeongelmia ei ole ollut kuin huippu märkinä korjuukausina.
Peiliin katsomalla se syyllinen löytyy.Vilja pitää puida ajoissa pois kuten ss tuossa viittasi.
Viljan jalostuksessa on menty hakoteille.
Hyvä konsti taitaa sitten olla oikeesti, ettei irtipui niitä jyviä ollenkaan :D ;D ;D
-
Millä koneilla Räkkyjooseppi hoitaa muokkaamiset.
Keväällä ja syksyllä
-
Voisit tuvankiskoja enstöikses opiskella sen verran maantiedettä, että tietäisit senkin, ettei varsinaissuomi kuulunut sun kohdealueelles!!!
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
On, täällä pohojammaalla on jo uusjaon aikana otettu tupa kainaloon, kun on muutettu eri paikkaan. :D
(https://media.giphy.com/media/2oOAcXBYsPopG/giphy.gif)
-
Meillä on rapiat 500 ha viljeltyä josta suurin osa viljalla. Meillä viljely perustuu vuoroviljelyyn.
Homeongelmia ei ole ollut kuin huippu märkinä korjuukausina.
Peiliin katsomalla se syyllinen löytyy.Vilja pitää puida ajoissa pois kuten ss tuossa viittasi.
Viljan jalostuksessa on menty hakoteille.
Niin varmaan. Meidän salolaisten Jussila tai sitten Mäntsälän Stjernvalli .
Aika vähän muita tunnistettavia kasvinviljelytiloja 500 ha kahdenpuolen löytyy.
Pääoma- ja ansiotulot riittivät vain Nikolla lehtilistaluokkaan.
-SS-
-
Vai tämmöinen on se kylmiksen kasitonnari 😂😂
-
Vai tämmöinen on se kylmiksen kasitonnari 😂😂
Kasitonnari mikä kasitonnari. Sain minäkin kahdeksalla alkavan sadon siitä kerääjäitalianraiheinäpehkossa kasvaneesta syysvehnästä.
-SS-
-
Voisit tuvankiskoja enstöikses opiskella sen verran maantiedettä, että tietäisit senkin, ettei varsinaissuomi kuulunut sun kohdealueelles!!!
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
On, täällä pohojammaalla on jo uusjaon aikana otettu tupa kainaloon, kun on muutettu eri paikkaan. :D
(https://media.giphy.com/media/2oOAcXBYsPopG/giphy.gif)
tuo oli tuvan kantamista ei kiskontaa.
-
Millä koneilla Räkkyjooseppi hoitaa muokkaamiset.
Keväällä ja syksyllä
Lue vanhoja viestejäni muutaman vuoden takaa sieltä ne tiedot löytyy.
-
tuo oli tuvan kantamista ei kiskontaa.
Susikoski: Tänään kello 16:58
Lue vanhoja viestejäni muutaman vuoden takaa sieltä ne tiedot löytyy.
Rääkkyjooseppi: Tänään kello 16:59
-
Peiliin katsomalla se syyllinen löytyy.Vilja pitää puida ajoissa pois kuten ss tuossa viittasi.
260 ha puimatta !rahtipuinteja 500 ha.
Jo on ollutkin SatusetäRääkyllä puinnit ajoissa. Syyskuu pitkällä ja puinnit noin pahasti kesken ;D ;D ;D
-
Peiliin katsomalla se syyllinen löytyy.Vilja pitää puida ajoissa pois kuten ss tuossa viittasi.
260 ha puimatta !rahtipuinteja 500 ha.
Jo on ollutkin SatusetäRääkyllä puinnit ajoissa. Syyskuu pitkällä ja puinnit noin pahasti kesken ;D ;D ;D
Järkyttävää huolimattomuutta. Kyl tukiaiset kelpaa, mut viljat jää peltoon...
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Eiku kerro sää mikä se oli se muokkausmenetelmä?
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Eiku kerro sää mikä se oli se muokkausmenetelmä?
häh mitä ! palkansaajan ei tarvitse tietää ei harmainta aavistusta
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Sä saatanan taneli kysyit miten se tapahtuu, siihen vastasin :D ;D ;D
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Mutta kerroppas mulle saatanan Susitaneli, millaisia on pomsatavat??? ;D
Autojen veroton hinta on Suomessa alhaisempi kuin saksassa mutta jos autovero poistuu on aivan selviö että hinnat pomsatavat ja niin verohyöty jää hyvin olemattomaksi.
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Sä saatanan taneli kysyit miten se tapahtuu, siihen vastasin :D ;D ;D
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Mutta kerroppas mulle saatanan Susitaneli, millaisia on pomsatavat??? ;D
Autojen veroton hinta on Suomessa alhaisempi kuin saksassa mutta jos autovero poistuu on aivan selviö että hinnat pomsatavat ja niin verohyöty jää hyvin olemattomaksi.
aika eläimellinen käytös on köntyksellä kantaminen ei ole kiskontaa vai kiskotaanko teillä kun kannetaan aika outoa sakkia olette.
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Sä saatanan taneli kysyit miten se tapahtuu, siihen vastasin :D ;D ;D
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Mutta kerroppas mulle saatanan Susitaneli, millaisia on pomsatavat??? ;D
Autojen veroton hinta on Suomessa alhaisempi kuin saksassa mutta jos autovero poistuu on aivan selviö että hinnat pomsatavat ja niin verohyöty jää hyvin olemattomaksi.
aika eläimellinen käytös on köntyksellä kantaminen ei ole kiskontaa vai kiskotaanko teillä kun kannetaan aika outoa sakkia olette.
Pitää kai se maasta kiskaista ylös, häh?
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Sä saatanan taneli kysyit miten se tapahtuu, siihen vastasin :D ;D ;D
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Mutta kerroppas mulle saatanan Susitaneli, millaisia on pomsatavat??? ;D
Autojen veroton hinta on Suomessa alhaisempi kuin saksassa mutta jos autovero poistuu on aivan selviö että hinnat pomsatavat ja niin verohyöty jää hyvin olemattomaksi.
aika eläimellinen käytös on köntyksellä kantaminen ei ole kiskontaa vai kiskotaanko teillä kun kannetaan aika outoa sakkia olette.
Pitää kai se maasta kiskaista ylös, häh?
mihin ylös?
-
köntys mitä se tuvan kiskonta tarkoittaa et vastannut ?
Sä saatanan taneli kysyit miten se tapahtuu, siihen vastasin :D ;D ;D
Onko teillä päin suosittu harrastus tuo TUVAN KISKONTA ,miten se oikein tapahtuu ?
Mutta kerroppas mulle saatanan Susitaneli, millaisia on pomsatavat??? ;D
Autojen veroton hinta on Suomessa alhaisempi kuin saksassa mutta jos autovero poistuu on aivan selviö että hinnat pomsatavat ja niin verohyöty jää hyvin olemattomaksi.
aika eläimellinen käytös on köntyksellä kantaminen ei ole kiskontaa vai kiskotaanko teillä kun kannetaan aika outoa sakkia olette.
Pitää kai se maasta kiskaista ylös, häh?
mihin ylös?
No et se irtoo maasta... dille...
-
Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.
[/quote]
Belinda on ollut kyllä minullakin toksiinivapaata mutta tänä vuonna oli myös Riina kauraa ja siinä oli toksiini 2,5 joten meni rehuksi...
Kylmis, olit jossain viljanostajan tilaisuudessa jossa oli tietoa eri lajikkeiden toksiini-arvoista. Muistatko mitkä lajikkeet oli kaikkein puhtaimpia?
-
Lajikkeen merkitys lienee jonkinmoinen. Olin tilaisuudessa, jossa viljanostaja esitteli heidän vastaanottamien näytteiden toksiinipitoisuuksien vaihtelua eri lajikkeilla. Oli niissä melkoisia eroja. Minua lämmitti erityisesti se, että Belinda oli pärjännyt hyvin. Ei ollut toksiinivapain, mutta keskikastin paremmalla puolella. Se on hyvä saavutus lajikkeen yleisyyteen nähden. Lajikkeen merkityksestä ollaan luonnollisesti hyvin vaiteliaita, jopa kiusaantuneita. Kysymyksessä on isot rahat kaupalle ja jalostajille. Kukapa uskaltaisi ostaa kaikkein toksiinipitoisinta lajiketta.
Belinda on ollut kyllä minullakin toksiinivapaata mutta tänä vuonna oli myös Riina kauraa ja siinä oli toksiini 2,5 joten meni rehuksi...
Kylmis, olit jossain viljanostajan tilaisuudessa jossa oli tietoa eri lajikkeiden toksiini-arvoista. Muistatko mitkä lajikkeet oli kaikkein puhtaimpia?
[/quote]
En, koska olin ihan takarivissä. Luulin, että saan hommattua sen kalvon jälkikäteen meiliin, mutta sitä ei suostuttu laittamaan yleisempään jakoon. Jos olisin tiennyt sen esityksen aikana, niin olisin siirtynyt eteen.
-
"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.
Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.
-
"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.
Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.
Rupininjan mökkitalkoot ja syysohra-blogi?
Jååååå, fantsuu....
Eemelissä ja Steinarissa ei oo doneja ollu yli raja-arvojen.
-
"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.
Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.
Onko joku foorumilainen viljellyt Obelixia itäsuomessa ja millaisella menestyksellä? Ainakin nuo Salon DON arvot yhtä tuskaa katsoa, kun siemenet jo hankittu...
-
Koska fusarium - saastunta on kovasti vaihteleva jopa pellon korkeusaseman (kasteen ja usvan sijaintipaikkojen mukaan) , ei lajikeluetteloa aivan yksiselitteisesti pitää DON-välttämisen ohjeena. Paikkakunta pitää ottaa huomioon, sillä punahomeiden esiintyvyys on voimakkaasti keskittynyt tietyille alueille Suomessa. Ja jos ja kun niillä alueilla viljellään enimmäkseen jotakin tiettyä lajiketta, se lajike saattaa saada "tahran" itseensä, osin ansiottomastikin.
-SS-
-
"Neuvo2020 -blogi"-sivustolla Facebookissa on ainakin DON esiintyminen lajikkeittain Salossa -kalvoja.
Eemeli ja Marika 100% näytteistä DON alle 1,75, Belindalla yli 90% näytteistä alle 1,75.
Onko joku foorumilainen viljellyt Obelixia itäsuomessa ja millaisella menestyksellä? Ainakin nuo Salon DON arvot yhtä tuskaa katsoa, kun siemenet jo hankittu...
Saisko sen listan näkyville tänne. Rocky oli naapurilla puhtaita, mun mittari meni pohjaan. Belindassa vähemmän kun rocky Suorakylvö vehnän tai kauran jälkeen missä on edes vähän donnia on suuri todennäköistä että se siirtyy seuraavalle kasville
(http://i7.aijaa.com/t/00851/14336979.t.jpg) (http://aijaa.com/rU2APU)
Vry.fi esite viimekesän okranäyttelystä.
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
-
Lajikkeiden herkkyys yhden kesän perusteella vaihtelee varmaankin kasvuajankin mukaan. Aikainen voi kukintavaiheen sadekaudella olla ohittanut herkän vaiheen tai myöhäinen ei ole vielä ehtinytkään herkkään vaiheeseen.
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.
-
Lajikkeiden herkkyys yhden kesän perusteella vaihtelee varmaankin kasvuajankin mukaan. Aikainen voi kukintavaiheen sadekaudella olla ohittanut herkän vaiheen tai myöhäinen ei ole vielä ehtinytkään herkkään vaiheeseen.
Siksipä täällä lounaisessa Suomessa ei kaikkina vuosina punahomeita ole niin paljon kuin sisämaassa päin; aikainen kylvömahdollisuus ja tuulisuus kukkimisen aikoihin, usein myös järjetön kesän kuivuus, vaikuttavat siihen, että jättisatoa on vaikea saada aikaiseksi, myös homeinen sato ehkä tällöin jää harvinaisemmaksi. Aikaisemmin mainitsemassani MTT:n raportissa oli asiasta kuva: kasteisuuden määrä "herkkänä aikana". Värikoodit yhyttävät jonkin verran myös DON ongelma-alueita viljanvastaanotossa, valitettavasti. Aivan lounaisin Suomi rannikon läheisyydessä näyttää pahemmalta kuin toteutunut, mutta siellä yleensä sademäärät ovat sisämaata alhaisemmat koko kesänä. Osatekijä siinäkin.
(http://www.viistonninen.com/muut/DON1.jpg)
(MTT raportti 153)
-SS-
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.
Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.
-SS-
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.
Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.
-SS-
Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.
Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.
-SS-
Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.
No ei tietenkään. rekkakuorma prosasuojelu.fi kopioainetta koko kylälle ja sillä mennään viisi vuotta. 0,1 litraa /ha. Jooko.
-SS-
-
Eikö noilla punahomeeseen hyvinkään tehoavilla tautiainella (Proline ja Prosaro) pysty yhtään vaikuttamaan oikea-aikaisella ruiskutuksella kauran toksiineihin? Ja mikä on se oikea aika?
Abb:n viljelijäillassa borealin edustaja sanoi oikeaksi ajankohdaksi kukinnan alun ja siitä 1-2 viikkoa eteenpäin, eli ei ihan tolkuttoman pieni aikaikkuna kuitenkaan.
Tehosta senverran lausui että ei sillä kokonaan niitä saa häviämään mutta kyllä sen kokeiden mukaan pitäisi vaikuttaa alentavalla tavalla.
Kunnollinen kyntö, että saa kaikki kasvijätteet piiloon auttaa varmaan. Ja viljelykiertoon jotain muutakin kuin viljaa. Rypsiä, rapsia, hernettä, härkää ym. välillä, että maa puhdistuu.
Juuri näitä painotettiin, ensisijaisesti perusasiat kuntoon homeiden torjunnassa. Tautiaineilla oikeat annokset, jottei tulisi resistenssiä tautiaineille.
Harhaanjohtavaa mainontaa väittävät täppärit baarissa systeemin olevan, ainekauppialla kun kuulemma on salaliitto, että käytettäisiin mahdollisimman paljon annosta, tietenkin kaikki kalliit prosarot ja muut vain 1/4 annoksella rikkaruiskutusten ja hivenien yhteydessä. Paljon helpompaa, halvempaa, ja mieli ainakin on hyvä ja turvallinen, eikö.
-SS-
Tautiaineitakin pitäisi välillä vaihdella eri tehoaineryhmien välillä, eikö.
Homeet kauralla siinämielessä ilmeisesti hankalia, että tehoavia tautiaineita taitaa olla aika vähän. Proline, prosaro, proline expert ja juventus, nuo kolme ensimmäistä taitaa olla melko samoja litkuja? Ja juventus sitten taas ilmeisesti aika heikkotehoinen. Siellä abb:n illassa sanoivat että esim suomessa ei juurikaan ole strobeille resistenssejä tauteja koska ei saa (eli ei pitäisi) käyttää niitä yksistään vaan seoskumppanin kansss jotta tulee tarpeeksi laaja tehoaineryhmä, mutta tässä tapauksessa sekin hankalaa kun moniakaan ei saa kukinnan aikana enää ruutata joskaan sitten muut tehoakkaan. Mutta tässä varmaankin astuu kehiin taas kunnollinen viljelykierto ja ainakin ainakin välillä kunnollinen kyntö jotta kasvijätteet peittyy.
-
Homeet kauralla siinämielessä ilmeisesti hankalia, että tehoavia tautiaineita taitaa olla aika vähän. Proline, prosaro, proline expert ja juventus, nuo kolme ensimmäistä taitaa olla melko samoja litkuja? Ja juventus sitten taas ilmeisesti aika heikkotehoinen. Siellä abb:n illassa sanoivat että esim suomessa ei juurikaan ole strobeille resistenssejä tauteja koska ei saa (eli ei pitäisi) käyttää niitä yksistään vaan seoskumppanin kansss jotta tulee tarpeeksi laaja tehoaineryhmä, mutta tässä tapauksessa sekin hankalaa kun moniakaan ei saa kukinnan aikana enää ruutata joskaan sitten muut tehoakkaan. Mutta tässä varmaankin astuu kehiin taas kunnollinen viljelykierto ja ainakin ainakin välillä kunnollinen kyntö jotta kasvijätteet peittyy.
Eikö toi juventuskin ole saman ryhmän litkua. Delaro ja Librax kait eri ryhmiä, mutta heikompitehoisia. Saako tollasta Librax-tautiainetta mistään muuten kuin oksennuslääkkeenä?
-
No ei tietenkään. rekkakuorma prosasuojelu.fi kopioainetta koko kylälle ja sillä mennään viisi vuotta. 0,1 litraa /ha. Jooko.
-SS-
Ja sitten ruiskutetaan iltapäivän helteessä, sopivassa tuulenvireessä, keltaisilla viuhkasuuttimilla, 5-kilobarin paineella, 15-km/h nopeudella. Sitten kerätään kaikki vanhat purkkien jämät ja laitetaan sekaan vähän kustakin. Jookosta eiköstä?
-
Mun mielestäni Keskon kasvuohjelma suositteli myös 0,3l+0,3l annoksia comet prolle. Parempi olisi laittaa kunnolla jöötiä jos ylipäätään ruiskuttaa. Esim. vehnällä kausi on kuitenkin aika pitkä, tehot loppuu helposti pienillä annoksilla.
-
Jos kauraa puhdistaa kuivurissa kierrättämällä, niin onko
hyötyä laittaa viljaputkistoon seula. Johonkin kuivurimerkkiin
tuollainen kaiketi on valmiina. Vai oliko se akanaruuvi taijotain.
-
Eipä kaurakaan näytä olevan rahakasvi kaikkineen kikkailuineen ja homeineen.Huh.
-
Saako tollasta Librax-tautiainetta mistään muuten kuin oksennuslääkkeenä?
Itse itselleni vastaten ja yksinpuhuen totean että vähän on Libraxista juttua netssä.
Tuolla on sivulla 137 jotain.
https://www.k-maatalous.fi/globalassets/kuvastot/viljelyopas-2017_w.pdf
-
Eipä kaurakaan näytä olevan rahakasvi kaikkineen kikkailuineen ja homeineen.Huh.
Kaura on hyvä viljelykiertokasvi, mitenkään ihmeemmin kasvattamatta Ryhtikaurasta
tuli toistettavasti 4800-5100 kg/ha satoja. Rikkaruohot nutistuivat, ainoa isompi
kasvintuhooja kauralla on tuomikirva, tartuttamansa "punataudin" takia.
Huonoja puolia on kuivaus - ja varastotilan tarve, kärryjenlaidat voisi korottaa korkeammaksi mitä
puimuri ylettyy. Vilja-autot kaikki eivät saa lastatuksi täyttä lain sallimaa kuormaa.
Hukkakauraa on ikävä rinnakkaisviljellä viljelykauran kanssa.
-SS-
-
Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.
Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?
-
Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.
Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?
Voisi toivoa, mutta valitettavasti ennemminkin kyse on säätiloista viljan keri kasvuvaiheissa. Maakuntakohtaiset säät ja viljojen kehitysaste näiss säänvaiheissa sanelevat tartuntavaaran. Kyseinen alue on kesällä kuumempi ja ehkä kosteampikin kujin rannikkoalue, viileä kesän merituuli näyttää olevan yksi tartuntaa rajoittava tekijä, muuta parempaa selitystä ei vielä liene löydetty.
-SS-
-
Sontasiionin nettiaviisissa oli tarinaa DONeista. Savonmaalla sitä oli isoissa määrin. Kirjotuksesta sai sen käsityksen että sertisiementä käytetään siellä päin runsaasti.
Voiko tästä nyt päätellä että sertissä leviää homeet kun kantasiemen on jo täyttä paskaa?
Voi päätellä, ainakin jos multa kysytään. TOS-Belindaa kylvetty meillä jo yli 10-vuotta samasta siemenerästä lisätyllä ja DON-arvo oli taas lähes pyöreä 0 kaikissa neljässä viime syksyn kaurarekallisessa. En ymmärrä miten se serti muka olisi parempaa kuin oma rankasti lajiteltu ja huolella siemenkäyttöön viljelty erä? Viimeksi ostin sertiä kai 2008, sekin oli huono lajike ja poistin käytöstä ja lisäksi oli kaurassa vehnää melko hyvin seassa. Sen jälkeen olen hankkinut "harmaata" ohran ja vehnän siementä naapureilta kun olen itse ne viljelykset nähnyt ja sadon laadun todennut ja hyvin on nekin kasvaneet niin sadon kuin laadun osalta.
-
Kai tuohon kauran don- arvon mittaukseen on jokin "teeseitse" menetelmä.
Kuka kertoo miten tehdään. häh