Viisarikivet on ihan kivoja jos niitä löytää. Viralliset ohjeet asiasta on ollut jo hevosaikaankin, mutta tapauskohtaista, onko niitä viitsitty laittaa. Virallinen ohje oli kait kolme peräkkäistä kiveä. No, tommoset yksittäiset kivet ei sitten pahemmin erotu maastosta. Meilläkin oli niin, että viisareita oli isonjaon kartassa vaikka kuinka monta, muttei niitä pystytty todentamaan. Kyllähän sen rajan useinmiten saa aika lähelle kohdalleen, kun omalta puolelta raivaa linjan lähelle ja alkaa siitä ottaa suuntaa molempiin suuntiin. Kun näkyväisyys maastossa paranee, niin hahmotuskyky alkaa toimia paremmin. Isot kivet on kyllä veemäisiä, mutta pitää laittaa sinne päälle joku keppi pystyyn. Sininen kuitunauhakin on pätevä konsti, sekin auttaa hahmottamisessa.
