Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 02.12.12 - klo:13:00

No mitenkähän säännöstä sitten sovelletaan, jos eivät sitä taannehtivasti tee?

No varmaankin ne pellot saa tukioikeuden jotka on ilmoitettu tukihaussa 30.4.2014, paitsi LHP:t

Ite pelkään, että se maastullin muistilistan päiväys 1.1.2013 saattaa liittyä tähän juttuun

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Vetinen suo ei päästä juuri mitään.... siksihän sitä turvetta tulee sinne lisää, koska hiiltä sitoutuu 

Viljelyssä suon pinta laskee, mm.koska turve maatuu. Viljely sitoo hiiltä, mutta kun tuo viljelty kasvi lahoaa tai menee eläimen läpi, niin kaikki hiili taas vapautuu

Näin se valitettavasti menee, jos viitsisi niin kilot voisi kyllä laskea. Mutta tase on negatiivinen -> hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Tämä on ihan fakta, johon tämä mahdollinen lakimuutos tietysti nojaa..

****
Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..
****
Miksei kukaan laske? Mutta että onko laskettu vai ei? Luulisi että on laskettu jos kaavaillaan totaalista käyttökieltoa omaisuudelle. Liikenteen ja teollisuuden päästöt on laskettu, suuriksi todettu ja ne voi kompensoida maksulla. Mutta että turvepeltojen päästöjä ei kompensoida maksuilla vaan käyttökiellolla. Voi olla että maatalouden siirtyminen pohjoiseen on nyt viimein huomioitu ja tämä raivauskielto ei olekkaan ilmastomatematiikkaa vaan aluepolitiikkaa. Kuitenkin raivauskielto on niin raju toimenpide että myös jo olemassa olevien turvepeltojen päästöjä on tarkasteltava uudelleen, kun puhutaan kuitenkin paljon suuremmista pinta-aloista.

Tuossa lauseessa rupee olemaan salaliittoteorian äiti. Eikai kukan usko että keksitään tällaisia verukkeita tukipolitiikkaa vastaan oikeasti.

Lainaus käyttäjältä: Pointer - 04.12.12 - klo:00:46

****
Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..
****
Miksei kukaan laske? Mutta että onko laskettu vai ei? Luulisi että on laskettu jos kaavaillaan totaalista käyttökieltoa omaisuudelle. Liikenteen ja teollisuuden päästöt on laskettu, suuriksi todettu ja ne voi kompensoida maksulla. Mutta että turvepeltojen päästöjä ei kompensoida maksuilla vaan käyttökiellolla. Voi olla että maatalouden siirtyminen pohjoiseen on nyt viimein huomioitu ja tämä raivauskielto ei olekkaan ilmastomatematiikkaa vaan aluepolitiikkaa. Kuitenkin raivauskielto on niin raju toimenpide että myös jo olemassa olevien turvepeltojen päästöjä on tarkasteltava uudelleen, kun puhutaan kuitenkin paljon suuremmista pinta-aloista.

Tuossa lauseessa rupee olemaan salaliittoteorian äiti. Eikai kukan usko että keksitään tällaisia verukkeita tukipolitiikkaa vastaan oikeasti.

  Skännä Tj ja Eemeli ovat kaiken tämän puljaamisen takana.

Lainaus käyttäjältä: Pointer - 04.12.12 - klo:00:46

****
 Voi olla että maatalouden siirtyminen pohjoiseen on nyt viimein huomioitu ja tämä raivauskielto ei olekkaan ilmastomatematiikkaa vaan aluepolitiikkaa.

Tuossa lauseessa rupee olemaan salaliittoteorian äiti. Eikai kukan usko että keksitään tällaisia verukkeita tukipolitiikkaa vastaan oikeasti.

Eikai kukaan usko että punaviherhörhöjä kiinnostaa hevon***** vertaa tukialueet, vielä vähemmän ilmasto. Pääasiahan tuolla porukalla on käyttää valtaansa nykyhetken sementointiin taajamien ulkopuolella ja alle 50 tuhannen asukkaan taajamatkin pitäs mieluummin kärrätä isompien kaupunkien viereen. Ja nevat on nyt sitä kuuminta hottia, eiköhän tuo pellonraivauskielto oo ihan polttoturvesoiden vastustamisen kylkiäisenä pullahtanu mieleen sille sössösössökikkurapäälle

Lainaus käyttäjältä: Keninto - 03.12.12 - klo:21:45

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Vetinen suo ei päästä juuri mitään.... siksihän sitä turvetta tulee sinne lisää, koska hiiltä sitoutuu 

Viljelyssä suon pinta laskee, mm.koska turve maatuu. Viljely sitoo hiiltä, mutta kun tuo viljelty kasvi lahoaa tai menee eläimen läpi, niin kaikki hiili taas vapautuu

Näin se valitettavasti menee, jos viitsisi niin kilot voisi kyllä laskea. Mutta tase on negatiivinen -> hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Tämä on ihan fakta, johon tämä mahdollinen lakimuutos tietysti nojaa..

Vetinen suo ei päästä juuri typpeä eikä fosforia, mutta jos puhutaan kasvihuonekaasuista, eli hiilivedyistä niin metsä päästää enemmän kuin pelto

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 04.12.12 - klo:03:28

Lainaus käyttäjältä: Keninto - 03.12.12 - klo:21:45

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Vetinen suo ei päästä juuri mitään.... siksihän sitä turvetta tulee sinne lisää, koska hiiltä sitoutuu 

Viljelyssä suon pinta laskee, mm.koska turve maatuu. Viljely sitoo hiiltä, mutta kun tuo viljelty kasvi lahoaa tai menee eläimen läpi, niin kaikki hiili taas vapautuu

Näin se valitettavasti menee, jos viitsisi niin kilot voisi kyllä laskea. Mutta tase on negatiivinen -> hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Tämä on ihan fakta, johon tämä mahdollinen lakimuutos tietysti nojaa..

Vetinen suo ei päästä juuri typpeä eikä fosforia, mutta jos puhutaan kasvihuonekaasuista, eli hiilivedyistä niin metsä päästää enemmän kuin pelto

Vetinen suo---METAANI

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 04.12.12 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 04.12.12 - klo:03:28

Lainaus käyttäjältä: Keninto - 03.12.12 - klo:21:45

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Vetinen suo ei päästä juuri mitään.... siksihän sitä turvetta tulee sinne lisää, koska hiiltä sitoutuu 

Viljelyssä suon pinta laskee, mm.koska turve maatuu. Viljely sitoo hiiltä, mutta kun tuo viljelty kasvi lahoaa tai menee eläimen läpi, niin kaikki hiili taas vapautuu

Näin se valitettavasti menee, jos viitsisi niin kilot voisi kyllä laskea. Mutta tase on negatiivinen -> hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Tämä on ihan fakta, johon tämä mahdollinen lakimuutos tietysti nojaa..

Vetinen suo ei päästä juuri typpeä eikä fosforia, mutta jos puhutaan kasvihuonekaasuista, eli hiilivedyistä niin metsä päästää enemmän kuin pelto

Vetinen suo---METAANI

Mut paljonko loppupelissä määrässä on eroa luonnotilaisen suon metaanipäästöillä tai pelloksi raivatulta suolta eväänsä saavan lehmän persauksista pöllähtelevillä metaanipäästöillä?

Ajatellaan näin että lähdössä olisi vetinen suo, paljonko sen metaani + hiilidioksidipäästöt on?
Entä pelloksi heinän kasvatusta varten raivatun metaani + hiilidioksidipäästöt? Metaani kuitenkin on melkoisen haitallinen kaasu, eli millainen se päästöjen ero oikeasti on???

Lainaus käyttäjältä: Regent - 04.12.12 - klo:12:31

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 04.12.12 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 04.12.12 - klo:03:28

Lainaus käyttäjältä: Keninto - 03.12.12 - klo:21:45

Miksei kukaan laske, että kuinka paljon se nurmentuotantoon raivattu turvepelto sitoo sitä hiilidioksidia nurmen kasvuun?! Ja paljonko se nykyisellään oleva suo siellä päästää niitä hiilidioksideja taivaalle, vaikka se siellä rauhassa saisi olla?
Veikkaan, että parempi asia olisi nimenomaan raivata niitä turvepeltoja, jotta ne sitoisivat sitä hiilidioksidia!?

Tässä jollekin pieni tehtävä.. itse en siihen kykene, muuten laskisin ja nostasin haloon..

Vetinen suo ei päästä juuri mitään.... siksihän sitä turvetta tulee sinne lisää, koska hiiltä sitoutuu 

Viljelyssä suon pinta laskee, mm.koska turve maatuu. Viljely sitoo hiiltä, mutta kun tuo viljelty kasvi lahoaa tai menee eläimen läpi, niin kaikki hiili taas vapautuu

Näin se valitettavasti menee, jos viitsisi niin kilot voisi kyllä laskea. Mutta tase on negatiivinen -> hiiltä vapautuu enemmän kuin sitoutuu. Tämä on ihan fakta, johon tämä mahdollinen lakimuutos tietysti nojaa..

Vetinen suo ei päästä juuri typpeä eikä fosforia, mutta jos puhutaan kasvihuonekaasuista, eli hiilivedyistä niin metsä päästää enemmän kuin pelto

Vetinen suo---METAANI

Mut paljonko loppupelissä määrässä on eroa luonnotilaisen suon metaanipäästöillä tai pelloksi raivatulta suolta eväänsä saavan lehmän persauksista pöllähtelevillä metaanipäästöillä?

Periaatteessa ei yhtään, koska lehmä ei lisää sitä hiilen/metaanin määrää, se on se sama mikä nissä kasveissa on, jotka mätänee kumminkin, erotus on tietenkin se mikä painuu pohjaan ja jää mätänemättä, eli muuttuu turpeeksi, sehän ei vapaudu.
Käytännössä voi olla toisinkin, ruokitaanhan sitä lehmää rehullakin 

Ajatellaan näin että lähdössä olisi vetinen suo, paljonko sen metaani + hiilidioksidipäästöt on?
Entä pelloksi heinän kasvatusta varten raivatun metaani + hiilidioksidipäästöt? Metaani kuitenkin on melkoisen haitallinen kaasu, eli millainen se päästöjen ero oikeasti on???

Niitä on mittailtu SMEAR-asemilla. Luonnontilainen suo sitoo hiiltä turpeeksi, mutta samalla vapauttaa metaania hapettomasta kerroksesta. Niiden ilmastovaikutukset kumoavat toisensa vaikka hiiltä kertyykin nettona kamaraan, metaanin ilmastovaikutus on moninkertainen.

http://www.physics.helsinki.fi/tutkimus/atm/tutkimus/mikrometeorologias.html

Lehmän ja suon metaani- ja hiilivirrat katkeavat siinä kasvin kohdalla. KAsvi ottaa hiilensä ilmasta ja suon muokkauksen nopeuttama maatuminen vapauttaa hiilidioksidia, vähemmän metaania ja typen oksideja jos on edes jotenkin ojitettu.

Ongelma on 5000 vuodessa kertyneen hiilivarannon vapautuminen ilmakehään yhden isäääntäpolven aikana. Vähintään turve pitäisi polttaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 04.12.12 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: realisti - 04.12.12 - klo:12:46

Ajatellaan näin että lähdössä olisi vetinen suo, paljonko sen metaani + hiilidioksidipäästöt on?
Entä pelloksi heinän kasvatusta varten raivatun metaani + hiilidioksidipäästöt? Metaani kuitenkin on melkoisen haitallinen kaasu, eli millainen se päästöjen ero oikeasti on???

Niitä on mittailtu SMEAR-asemilla. Luonnontilainen suo sitoo hiiltä turpeeksi, mutta samalla vapauttaa metaania hapettomasta kerroksesta. Niiden ilmastovaikutukset kumoavat toisensa vaikka hiiltä kertyykin nettona kamaraan, metaanin ilmastovaikutus on moninkertainen.

http://www.physics.helsinki.fi/tutkimus/atm/tutkimus/mikrometeorologias.html

Lehmän ja suon metaani- ja hiilivirrat katkeavat siinä kasvin kohdalla. KAsvi ottaa hiilensä ilmasta ja suon muokkauksen nopeuttama maatuminen vapauttaa hiilidioksidia, vähemmän metaania ja typen oksideja jos on edes jotenkin ojitettu.

Ongelma on 5000 vuodessa kertyneen hiilivarannon vapautuminen ilmakehään yhden isäääntäpolven aikana. Vähintään turve pitäisi polttaa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Kyllä sitä luonnontilaista suota jää ihan riittävästi vaikka muutama hehtaari tehdäänkin pelloksi.. Tästäkin paikasta parin kilometrin päästä alkaa luonnontilainen neva jota riittää seuraavat 12 kilometriä...

kyllä, kyllä jää, kunnes viimeinen 12 km on raivattu... Vanha mantra.

Mitenkäs entiset turvetuotanto alueet? Nehän ei noston loputtua täytä turvemaan määritelmää. "Turvemaassa on 70%eloperäistä maa ainesta ja sitä on vähintään 30 senttiä paksulti."

Mitenkäs entiset turvetuotanto alueet? Nehän ei noston loputtua täytä turvemaan määritelmää. "Turvemaassa on 70%eloperäistä maa ainesta ja sitä on vähintään 30 senttiä paksulti."

Voisi ajatella, että noissa maa-aines on jo pitkälle lahonnutta. Eli hiilidioksdia ei vapaudu merkittävästi ?? Metaanipäästöt voivat jopa pienentyä raivatessa 

Tämä on kaikkiaan hyvin monimutkainen asia. Mieleen nousee vähän samoja ajatuksia, kuin niistä keskusteluista kun täällä määriteltiin että Etelä-Suomen pellot pitäisi metsittää jotta ne eivät valuttaisi fosforia Suomenlahteen  Tämä on nyt vähän sama juttu, mutta kääntäen. Veli veljeä vastaan...