Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:13:05

Itse näen nykyisten peltojen paremman hyödyntämisen lisäksi yhtenä pointtina maatalouden biokaasun laajemman hyödyntämisen. Ja nimenomaan liikennekäytössä. Tämä vaatii vaan kovaa poliittista ohjausta käynnistyäkseen. Tästäkin lausunnosta on vaan ehtinyt tulla paskaa niskaan kun jossain peltoa siirtyisi energian tuotantoon ja olisi karjatiloilta pois. Mutta pienempi paha se on että se paskaheinä mädätettäis energiaksi kuin se että niistä tehdään tunkioita.
Että ei muuta kuin hyviä ideoita kehiin. Valittaa osaa jokainen mutta onko valittajilla visioita miten hommat hoidetaan kotiin?

No aikansa kun tahkotaan, niin alkaa jotain yhteistä löytyä.  BIokaasun tuotannossakin ilmastosyistä pitää etusijalla olla lanta joka muutoin muodostaa metaania suoraan ilmakehään. Energiaruohon tuotanto voi tukea kotieläintuotantoa toimien ylijäämärehun hävityksenä ja viljanviljelyä viljelykiertona, luomuviljelyä rikkasiementen hävittäjänä ja liukoisen typen lähteenä. Tärkeä hyvä teko on myös apilanurmen biologinen typensidonta.

MUTTA aivan alkuperäisen aiheen alkuperäiseen syyhyn. Turvemaasta pitäisi nostaa ensin enin turve energiakäyttöön ja vasta sitten ottaa viljelyyn. Itselläkin omn malliksi suonsyrjää ja tiedän millaista sieltä on koneita naarailla. Pinta on jo minun aikanani laskenut metrillä ja se kaikki on ilmakehässä.

Noista mettään ajamisista tuli mieleeni näiltä main pari tapausta tiukemman sortin luomutarkastusta joissa joutuivat tosittein ym. todistamaan että on tuotettu myyntisatoa, eikös niissä säilörehunurmien valvonnassa käytetä tuota konstia?

Minun maista ei ainakaan isoja turveaumoja syntyisi kun pinnassa on 10-100 senttiä turvetta. Tässä on vaan sellanen villi homma että kivettömimmät kivennäismaat on siellä turpeen alla. Ilmeisesti kun on jotain jääkauden aikasta meren pohjaa on hienojakeinen maa-aines kertynyt näihin notkopaikkoihin. Osa vanhoista turvepelloista on jo maalajia vaihtaneet.
Ainahan nää tukiviljelijät voi selittää että ei oo menneet kaupaksi. Joo eihän ne mee. Kuka ostais lannoittamatonta luonnonheinää? Kuivikkeeksi kävis kun kuivaisivat ensin kunnolla.
Tuossa biokaasuhommassa on se ongelma että täällä harvaan asutulla seudulla sähkön tuotto ei kannata koska puolet energiasta menee siinä lämmön tuottoon ja sitä ei saada hyödynnettyä. Yhteislaitoksetkaan ei onnistu pitkien välimatkojen takia. Mutta jos kaasun liikennekäyttö olis mahdollista ja kannattavaa niin siihen ois saumoja täälläkin. Ja eikö sitä kaasuakin voi siirtää tankkiautolla?

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.11.12 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:13:05

Itse näen nykyisten peltojen paremman hyödyntämisen lisäksi yhtenä pointtina maatalouden biokaasun laajemman hyödyntämisen. Ja nimenomaan liikennekäytössä. Tämä vaatii vaan kovaa poliittista ohjausta käynnistyäkseen. Tästäkin lausunnosta on vaan ehtinyt tulla paskaa niskaan kun jossain peltoa siirtyisi energian tuotantoon ja olisi karjatiloilta pois. Mutta pienempi paha se on että se paskaheinä mädätettäis energiaksi kuin se että niistä tehdään tunkioita.
Että ei muuta kuin hyviä ideoita kehiin. Valittaa osaa jokainen mutta onko valittajilla visioita miten hommat hoidetaan kotiin?

No aikansa kun tahkotaan, niin alkaa jotain yhteistä löytyä.  BIokaasun tuotannossakin ilmastosyistä pitää etusijalla olla lanta joka muutoin muodostaa metaania suoraan ilmakehään. Energiaruohon tuotanto voi tukea kotieläintuotantoa toimien ylijäämärehun hävityksenä ja viljanviljelyä viljelykiertona, luomuviljelyä rikkasiementen hävittäjänä ja liukoisen typen lähteenä. Tärkeä hyvä teko on myös apilanurmen biologinen typensidonta.

MUTTA aivan alkuperäisen aiheen alkuperäiseen syyhyn. Turvemaasta pitäisi nostaa ensin enin turve energiakäyttöön ja vasta sitten ottaa viljelyyn. Itselläkin omn malliksi suonsyrjää ja tiedän millaista sieltä on koneita naarailla. Pinta on jo minun aikanani laskenut metrillä ja se kaikki on ilmakehässä.

Noista mettään ajamisista tuli mieleeni näiltä main pari tapausta tiukemman sortin luomutarkastusta joissa joutuivat tosittein ym. todistamaan että on tuotettu myyntisatoa, eikös niissä säilörehunurmien valvonnassa käytetä tuota konstia?

Minun maista ei ainakaan isoja turveaumoja syntyisi kun pinnassa on 10-100 senttiä turvetta. Tässä on vaan sellanen villi homma että kivettömimmät kivennäismaat on siellä turpeen alla. Ilmeisesti kun on jotain jääkauden aikasta meren pohjaa on hienojakeinen maa-aines kertynyt näihin notkopaikkoihin. Osa vanhoista turvepelloista on jo maalajia vaihtaneet.
Ainahan nää tukiviljelijät voi selittää että ei oo menneet kaupaksi. Joo eihän ne mee. Kuka ostais lannoittamatonta luonnonheinää? Kuivikkeeksi kävis kun kuivaisivat ensin kunnolla.
Tuossa biokaasuhommassa on se ongelma että täällä harvaan asutulla seudulla sähkön tuotto ei kannata koska puolet energiasta menee siinä lämmön tuottoon ja sitä ei saada hyödynnettyä. Yhteislaitoksetkaan ei onnistu pitkien välimatkojen takia. Mutta jos kaasun liikennekäyttö olis mahdollista ja kannattavaa niin siihen ois saumoja täälläkin. Ja eikö sitä kaasuakin voi siirtää tankkiautolla?

Hei perkeles, mielenkiintoinen kysymys. Mikä se ETURIVIN ja TODELLISEN maataloustuotannon alalaji oli joka ei KOSKAAN käyttänyt lannoitteita?? Ei nyt millään muistu mieleen... 

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.11.12 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:13:05

Itse näen nykyisten peltojen paremman hyödyntämisen lisäksi yhtenä pointtina maatalouden biokaasun laajemman hyödyntämisen. Ja nimenomaan liikennekäytössä. Tämä vaatii vaan kovaa poliittista ohjausta käynnistyäkseen. Tästäkin lausunnosta on vaan ehtinyt tulla paskaa niskaan kun jossain peltoa siirtyisi energian tuotantoon ja olisi karjatiloilta pois. Mutta pienempi paha se on että se paskaheinä mädätettäis energiaksi kuin se että niistä tehdään tunkioita.
Että ei muuta kuin hyviä ideoita kehiin. Valittaa osaa jokainen mutta onko valittajilla visioita miten hommat hoidetaan kotiin?

No aikansa kun tahkotaan, niin alkaa jotain yhteistä löytyä.  BIokaasun tuotannossakin ilmastosyistä pitää etusijalla olla lanta joka muutoin muodostaa metaania suoraan ilmakehään. Energiaruohon tuotanto voi tukea kotieläintuotantoa toimien ylijäämärehun hävityksenä ja viljanviljelyä viljelykiertona, luomuviljelyä rikkasiementen hävittäjänä ja liukoisen typen lähteenä. Tärkeä hyvä teko on myös apilanurmen biologinen typensidonta.

MUTTA aivan alkuperäisen aiheen alkuperäiseen syyhyn. Turvemaasta pitäisi nostaa ensin enin turve energiakäyttöön ja vasta sitten ottaa viljelyyn. Itselläkin omn malliksi suonsyrjää ja tiedän millaista sieltä on koneita naarailla. Pinta on jo minun aikanani laskenut metrillä ja se kaikki on ilmakehässä.

Noista mettään ajamisista tuli mieleeni näiltä main pari tapausta tiukemman sortin luomutarkastusta joissa joutuivat tosittein ym. todistamaan että on tuotettu myyntisatoa, eikös niissä säilörehunurmien valvonnassa käytetä tuota konstia?

Minun maista ei ainakaan isoja turveaumoja syntyisi kun pinnassa on 10-100 senttiä turvetta. Tässä on vaan sellanen villi homma että kivettömimmät kivennäismaat on siellä turpeen alla. Ilmeisesti kun on jotain jääkauden aikasta meren pohjaa on hienojakeinen maa-aines kertynyt näihin notkopaikkoihin. Osa vanhoista turvepelloista on jo maalajia vaihtaneet.
Ainahan nää tukiviljelijät voi selittää että ei oo menneet kaupaksi. Joo eihän ne mee. Kuka ostais lannoittamatonta luonnonheinää? Kuivikkeeksi kävis kun kuivaisivat ensin kunnolla.
Tuossa biokaasuhommassa on se ongelma että täällä harvaan asutulla seudulla sähkön tuotto ei kannata koska puolet energiasta menee siinä lämmön tuottoon ja sitä ei saada hyödynnettyä. Yhteislaitoksetkaan ei onnistu pitkien välimatkojen takia. Mutta jos kaasun liikennekäyttö olis mahdollista ja kannattavaa niin siihen ois saumoja täälläkin. Ja eikö sitä kaasuakin voi siirtää tankkiautolla?

Hei perkeles, mielenkiintoinen kysymys. Mikä se ETURIVIN ja TODELLISEN maataloustuotannon alalaji oli joka ei KOSKAAN käyttänyt lannoitteita?? Ei nyt millään muistu mieleen... 

Näillä ei ole TODELLAKAAN mitään tekemistä luomun kanssa!!!

No joo si. Myönnetään että raivaaminen on hyvä ja halpa tapa saada lisää pinta-alaa.  Annetaan tuet!

Pakko myöntää tai muuten tulee puolet moommalaisista yöllä salmaripaitojensa kanssa hiippailemaan nurkkiin, ja sitovat mut pihakuuseen suojeluskunnan manttelilla ja joukkoraiskaavat mut puukolla uhaten.... et sitten kerro äireelles tai isälles.......

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:23:15

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:23:10

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 24.11.12 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: jupexx - 24.11.12 - klo:13:05

Itse näen nykyisten peltojen paremman hyödyntämisen lisäksi yhtenä pointtina maatalouden biokaasun laajemman hyödyntämisen. Ja nimenomaan liikennekäytössä. Tämä vaatii vaan kovaa poliittista ohjausta käynnistyäkseen. Tästäkin lausunnosta on vaan ehtinyt tulla paskaa niskaan kun jossain peltoa siirtyisi energian tuotantoon ja olisi karjatiloilta pois. Mutta pienempi paha se on että se paskaheinä mädätettäis energiaksi kuin se että niistä tehdään tunkioita.
Että ei muuta kuin hyviä ideoita kehiin. Valittaa osaa jokainen mutta onko valittajilla visioita miten hommat hoidetaan kotiin?

No aikansa kun tahkotaan, niin alkaa jotain yhteistä löytyä.  BIokaasun tuotannossakin ilmastosyistä pitää etusijalla olla lanta joka muutoin muodostaa metaania suoraan ilmakehään. Energiaruohon tuotanto voi tukea kotieläintuotantoa toimien ylijäämärehun hävityksenä ja viljanviljelyä viljelykiertona, luomuviljelyä rikkasiementen hävittäjänä ja liukoisen typen lähteenä. Tärkeä hyvä teko on myös apilanurmen biologinen typensidonta.

MUTTA aivan alkuperäisen aiheen alkuperäiseen syyhyn. Turvemaasta pitäisi nostaa ensin enin turve energiakäyttöön ja vasta sitten ottaa viljelyyn. Itselläkin omn malliksi suonsyrjää ja tiedän millaista sieltä on koneita naarailla. Pinta on jo minun aikanani laskenut metrillä ja se kaikki on ilmakehässä.

Noista mettään ajamisista tuli mieleeni näiltä main pari tapausta tiukemman sortin luomutarkastusta joissa joutuivat tosittein ym. todistamaan että on tuotettu myyntisatoa, eikös niissä säilörehunurmien valvonnassa käytetä tuota konstia?

Minun maista ei ainakaan isoja turveaumoja syntyisi kun pinnassa on 10-100 senttiä turvetta. Tässä on vaan sellanen villi homma että kivettömimmät kivennäismaat on siellä turpeen alla. Ilmeisesti kun on jotain jääkauden aikasta meren pohjaa on hienojakeinen maa-aines kertynyt näihin notkopaikkoihin. Osa vanhoista turvepelloista on jo maalajia vaihtaneet.
Ainahan nää tukiviljelijät voi selittää että ei oo menneet kaupaksi. Joo eihän ne mee. Kuka ostais lannoittamatonta luonnonheinää? Kuivikkeeksi kävis kun kuivaisivat ensin kunnolla.
Tuossa biokaasuhommassa on se ongelma että täällä harvaan asutulla seudulla sähkön tuotto ei kannata koska puolet energiasta menee siinä lämmön tuottoon ja sitä ei saada hyödynnettyä. Yhteislaitoksetkaan ei onnistu pitkien välimatkojen takia. Mutta jos kaasun liikennekäyttö olis mahdollista ja kannattavaa niin siihen ois saumoja täälläkin. Ja eikö sitä kaasuakin voi siirtää tankkiautolla?

Hei perkeles, mielenkiintoinen kysymys. Mikä se ETURIVIN ja TODELLISEN maataloustuotannon alalaji oli joka ei KOSKAAN käyttänyt lannoitteita?? Ei nyt millään muistu mieleen... 

Näillä ei ole TODELLAKAAN mitään tekemistä luomun kanssa!!!

Jaaaa. Ei si.

No joo si. Myönnetään että raivaaminen on hyvä ja halpa tapa saada lisää pinta-alaa.  Annetaan tuet!

Pakko myöntää tai muuten tulee puolet moommalaisista yöllä salmaripaitojensa kanssa hiippailemaan nurkkiin, ja sitovat mut pihakuuseen suojeluskunnan manttelilla ja joukkoraiskaavat mut puukolla uhaten.... et sitten kerro äireelles tai isälles.......

Ei tu. Ne tiätää et sä tykkäät tosta 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.11.12 - klo:23:30

No joo si. Myönnetään että raivaaminen on hyvä ja halpa tapa saada lisää pinta-alaa.  Annetaan tuet!

Pakko myöntää tai muuten tulee puolet moommalaisista yöllä salmaripaitojensa kanssa hiippailemaan nurkkiin, ja sitovat mut pihakuuseen suojeluskunnan manttelilla ja joukkoraiskaavat mut puukolla uhaten.... et sitten kerro äireelles tai isälles.......

Ei tu. Ne tiätää et sä tykkäät tosta 

No uskon et ne ei "tuu". Paha tulla jos ei edes seiso muuta kun puukko tupessa, silmät päässä, unohtamatta järkeä......

SKN:n kannattais välillä harrastaa vaikka seksiä, ei olis niin kova paine kokoaikaa

SKN:n kannattais välillä harrastaa vaikka seksiä, ei olis niin kova paine kokoaikaa

Pääasiassa autofellaatiota ja onanointia.

Onko sun sisaruksillas nimimerkkiä pata tai kansi?

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.11.12 - klo:22:17

Muo ihmetyttää vallan kauhiasti nämä jotka argumentoivat että ei saisi enää raivata peltoa kun sitä on jo liikaa. Luopuisivat omistaan ja antaisivat muiden tehdä omistamillaan mailla mitä lystää. Se on näet niin että vielläkään ei olla päästy hallinnoimaan naapurin maita jolloin on ollut pakko toimia omilla mailla ja tehdä peltoa jos on huvittanut vaikka naapurilla on ollut olevinaan jouten maita. Jos ei ole pistänyt myyntiin niin niihin ei ole mitään asiaa.

  Miksi mun pitäis luopua pelloistani koska vastustan mittavia raivauksia, saa tulla tekemään tarjousta.
 Mutta ei niitä sosialisoida "oikeiden viljelijöiden" käyttöön.  Lisäksi kumma on kun ei mee jakeluun että suomessa on peltoa liikaa, oikeat viljyalueet on muualla kuin suomessa.

Selvitä ajatusmaailmastasi muutama asia eli millä perusteleet viljelijöiden tasa-arvon jos muut ei saa tehdä peeltos koska ethän voi ajatella että olet etuoikeutettu viljelijä. Samoiten voit kertoa miksi se sinun tai  esi-isien raivaama pelto on parempi kuin nyt tällä hetkellä raivattu pelto. ja lopuksi kun sanot että peltoa on liikaa ja "oikeat" viljelyalueet on muualla niin haluaisitko asua maassa missä ei olisi peltoa vaan kaikki tienvarret kasvais kuusta.

Jos on metsää ni miksi ihmeessä siitä pitäs tehdä peltoa? Tietty jos omistaa velanmaksuun hakattua aukkoa ni miksikäs ei raivaisi, turhaan sitä pohjaa pankin kautta myyntiin laittaa.

Ja minkälainen pervertikko nauttii perseenhajusen penkin kulutuksesta ja vipujen hämmennyksestä siinä määrin että kaivurityö olis mukavaa?? ***** mistä vatipäitä sikiää? Moommalandiasta vai???

Kummassa säilyy arvo rahat paremmin 100-vuoden tähtäimellä, pellossa vai metsässä?

Viimeinen onkin hyvä kysymys, itse veikkaan, että pellossa. Metsäsektori on kuoleva ala pitkällä tähtäimellä, ellei puulle keksitä jotain uutta käyttöä. Paperia ei jatkossa tarvita mihinkään, ei edes perseen pyyhkimiseen. Rakentamisessakin tarve niin ja näin. Poltosta tullaan ajan mittaan tekemään huomattavan vaikeaa erilaisin päästömääräyksin.

Kenen mielestä kaivurityö sitten ei olisi mukavaa?? ***** mistä vatipäitä sikiää? Jaa niin, siellä itä-suomessa taitaa olla kovin stressaavaa tuo elämä, tulisit kokeilemaan tänne 40 kilometriä länteen. Täällä on mukavaa 

Tuossa biokaasuhommassa on se ongelma että täällä harvaan asutulla seudulla sähkön tuotto ei kannata koska puolet energiasta menee siinä lämmön tuottoon ja sitä ei saada hyödynnettyä. Yhteislaitoksetkaan ei onnistu pitkien välimatkojen takia. Mutta jos kaasun liikennekäyttö olis mahdollista ja kannattavaa niin siihen ois saumoja täälläkin. Ja eikö sitä kaasuakin voi siirtää tankkiautolla?

Yksi hyvä syy lisää säilyttää nautakarjataloutta myös etelä-Suomessa.

Mun ajatusmalliin vaan ei millään istu se, että joku voisi väittää peltoa olevan tarpeeksi. Kannattaa katsoa maapallon väestönkasvu-ennustetta ja tietty sitä tilastoa joka kertoo paljonko peltoa katoaa rakentamisen alle yms.

Mun ajatusmalliin vaan ei millään istu se, että joku voisi väittää peltoa olevan tarpeeksi. Kannattaa katsoa maapallon väestönkasvu-ennustetta ja tietty sitä tilastoa joka kertoo paljonko peltoa katoaa rakentamisen alle yms.

Tämä on maataloustupoaikaan jumittuneiden sukutila-porukan katsantokanta. Heidän "maailmansa" tuli valmiiksi 1995 ja sen jälkeen on katseltu peruutuspeiliin, koska 30 vuoden maataloustulolaki/ylituotanto rumba by mtk-kepu-Haavisto ei hevillä vanhasta päänupista tuuletu pois.

Tuo pysähtyneen agraarisosialismin kausi (eli vuodet 1965-1994) oli todella häpeällistä aikaa Suomen maataloudessa. Olisi totuuskomission paikka, varsinkin kun pääpukarit ovat vielä lähes oikeustoimikelpoisia. 

Nyt murehditaan muutamasta ns tukioptimoijasta, kun silloin koko systeemi on kepun mädännyttämää politiikan pelikenttää, jossa kepusti hallinnoitu sektori veti välistä minkä kerkesi.
 

Lainaus käyttäjältä: realisti - 25.11.12 - klo:10:05

Mun ajatusmalliin vaan ei millään istu se, että joku voisi väittää peltoa olevan tarpeeksi. Kannattaa katsoa maapallon väestönkasvu-ennustetta ja tietty sitä tilastoa joka kertoo paljonko peltoa katoaa rakentamisen alle yms.

Tämä on maataloustupoaikaan jumittuneiden sukutila-porukan katsantokanta. Heidän "maailmansa" tuli valmiiksi 1995 ja sen jälkeen on katseltu peruutuspeiliin, koska 30 vuoden maataloustulolaki/ylituotanto rumba by mtk-kepu-Haavisto ei hevillä vanhasta päänupista tuuletu pois.

Tuo pysähtyneen agraarisosialismin kausi (eli vuodet 1965-1994) oli todella häpeällistä aikaa Suomen maataloudessa. Olisi totuuskomission paikka, varsinkin kun pääpukarit ovat vielä lähes oikeustoimikelpoisia. 

Nyt murehditaan muutamasta ns tukioptimoijasta, kun silloin koko systeemi on kepun mädännyttämää politiikan pelikenttää, jossa kepusti hallinnoitu sektori veti välistä minkä kerkesi.
 

Markkinataloudessa kyse on aina tarjonnasta ja kysynnästä, ne ei ole koskaan täysin tasapainossa, joko on liikaa jolloin hinnat laskee tai liian vähän, jolloin hinnat nousee 
Mikäli pelloille löytyy viljelijä tai siitä maksetaan kohtuullinen vuokra sijoitettuun pääomaan nähden, niin peltoa ei ole silloin liikaa, mikäli ei löydy eikä makseta, niin silloin peltoa on liikaa 

Ei tähän senkummenpää analyysia tarvita, tuet on toinen juttu, ne tulee poliittisin perustein niille lohkoille, joille poliittinen systeemi sen suo 

Tästä huolimatta, perheviljelmiin perustuva maanviljely on kestävin ja kannattavin ratkaisu ollut tähän mennessä, historian pitkässä saatossa