Kumpaan päätyisitte, tuohon neljän tonnin amatsonen ZA-Xiin vai käytettyyn oikeastaan kaikilla varusteilla olevaan ZA-Miin. Za-m on kyllä paljon kalliimpi mutta tulee tuolle zaxillekkin vielä hintaa jos pressua yms. ottaa mukaan

Missä hinnoissa noi pyörii? Mulla olis yks ylimääräinen Z-AM 2000l säiliöllä, pressulla, varastopyörillä ja mekaanisella reunalevityssiivellä. Kymmenen vuotta tulis ikää tänäkesänä.

Kyllä se lautasista säätäminen alkaa varmasti ottamaan päähän kun alaa on siinä satasen hujakoilla ja lohkoja kuutisenkymmentä Sen kun vielä kahdesti/kolmesti kesässä kiertää läpi...
Zam kiinnostaa lähinnä siksi että siihen menee jopa kolme säkkiä ja levitysleveys on kuitenkin tuplat zaxiin verrattuna vaikka siitä ei joka lohkolla iloa olekkaan.

Nykyisessä levittimessä ei ole mitään järkeä, 1 säkin tilavuus, levitysjälki on niin toispuoleinen että joutuu ajamaan vierestä takaisin jolloin tulee poljettua liikaa nurmea.
Sitäpaitsi, meilläpäin apulannanlevittimellä levitetään myös kaurat, apilat ja nadat Kyllä jonku räpätin hinnalla ostaa vaikka montakin uutta zammia

E: Ja ei tosiaan ole porukkaan lähtijöitä että ihan itselle saisi omia koko koneen.

Jossainpäin koneyhteistyö rajoittuu säilytykseen saman taivaan alla. 

Jossainpäin koneyhteistyö rajoittuu säilytykseen saman taivaan alla. 

Onko se sun ongelma jos joku ei hanki kaikkia koneita yhteisenä?
Täälläpäin on tilat niin harvassa (10km säteellä 0 tilaa, 20km säteellä 1 tila), että ei vaan millään aina tarpeet kohtaa.

Ja jos se sun mieltä yhtään lämmittää niin viimeksi viime keväänä hankittiin yhteiskone joka oli paljon kalliimpi kuin pintalevitin

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.01.14 - klo:21:43

Jossainpäin koneyhteistyö rajoittuu säilytykseen saman taivaan alla. 

Onko se sun ongelma jos joku ei hanki kaikkia koneita yhteisenä?
Täälläpäin on tilat niin harvassa (10km säteellä 0 tilaa, 20km säteellä 1 tila), että ei vaan millään aina tarpeet kohtaa.

Ja jos se sun mieltä yhtään lämmittää niin viimeksi viime keväänä hankittiin yhteiskone joka oli paljon kalliimpi kuin pintalevitin

Joo ei nuilla välimatkoilla paljon yhteiskoneita harrasteta.Taitaa olla vaikutus alue melko ylhäällä?

Joo ei nuilla välimatkoilla paljon yhteiskoneita harrasteta.Taitaa olla vaikutus alue melko ylhäällä?

Ei edes lapissa asti.

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.01.14 - klo:21:43

Jossainpäin koneyhteistyö rajoittuu säilytykseen saman taivaan alla. 

Onko se sun ongelma jos joku ei hanki kaikkia koneita yhteisenä?
Täälläpäin on tilat niin harvassa (10km säteellä 0 tilaa, 20km säteellä 1 tila), että ei vaan millään aina tarpeet kohtaa.

Ja jos se sun mieltä yhtään lämmittää niin viimeksi viime keväänä hankittiin yhteiskone joka oli paljon kalliimpi kuin pintalevitin

Välimatka voi olla kymmeniä metrejä ja silti (kone)yhteistyö ei ole vaihtoehto.

En tiedä mikä nuissa yhteis koneissa tuntuu aina jokin asia ahdistavan jos esittää sellaista toimintaa.Sopii vaan peli kentän säännöt niin kyl kait sen pitäis toimia.Riippuu nyt kuitenkin ehkä työvälineestä ja tilojen välimatkasta.

En tiedä mikä nuissa yhteis koneissa tuntuu aina jokin asia ahdistavan jos esittää sellaista toimintaa.Sopii vaan peli kentän säännöt niin kyl kait sen pitäis toimia.Riippuu nyt kuitenkin ehkä työvälineestä ja tilojen välimatkasta.

Tässä kylällä on puolenkymmentä aktiivitilaa. Meillä kolmen porukka ja loput kaks toimii yksinään liki kaikkien koneiden osalta. Meidän kolmen porukassa mm myrk...eiku kasvinsuojeluruisku, jyrä, lietevaunux2, puimuri, vesakkomurskain, agrikaatti, äes, kippikärryjä useampi ja jopa yks raktori naapurin kans puoleksi. Osassa mukana myös naapurikyläläisiä. Ja hyvin toimii ei moittimista. Vaatii hiukan sovittamista, vaikka tietty kone ei nyt justiin mun tarpeisiin sopiskaan nii silti pidän kannattavampana hankkia se yhteiskoneena kuin hankkia itselle omaksi.

En tiedä mikä nuissa yhteis koneissa tuntuu aina jokin asia ahdistavan jos esittää sellaista toimintaa.Sopii vaan peli kentän säännöt niin kyl kait sen pitäis toimia.Riippuu nyt kuitenkin ehkä työvälineestä ja tilojen välimatkasta.

Hyvin nuo vähät yhteiskoneet pelaa: kolmen porukassa nurmen täydennyskylvökone jota ei käyttänyt kukaan viime kesänä, tuolla se seisoo hallissa. Jyrä kahden porukassa, ja minä en ole tarvinnut kolmeen vuoteen takapyöräkoneen takia. Pientareiden niittoon lieriökone kolmen porukassa, se ajettiin paskaksi muutamassa vuodessa jonka jälkeen yksi korjaili sen omaan käyttöön ja minä ostin oman koneen. Hydraulihalkaisija kahden kimpassa ja sillä kyllä kerkeisi useammankin talon kapulat, eikä ole rikkoherkkä. Kultivaattori luomutilan kanssa kimpassa, sekin toimii kun minä muokkaan pääosin toiseen aikaan kuin luomutila.
Lietevaunu oli melkein kaksi vuosikymmentä yhteinen kunnes toinen tila hävitti eläimet ja laho vaunu jäi mulle, teetin telistä jyväkärryn.
Myös puimuri ja kylvölannoitin oli takavuosina yhteiset, mutta porukka purkaantui kun minä aloin urakoimaan kylvöä ja puimurissa taas kapasiteetti loppui auttamatta kesken. 

Tässä on kaksi naapuri tilaa 15km säteellä.mutta ongelmaksi muodostuu traktoreiden koko.Naapureilla 170+ ja 200+ itellä masentavat 125.

Koneiden ei välttämättä tarvitse olla yhteisiä, voi olla että joku omistaa yhden koneen ja toinen toisen ja niitä sitten käytetään molemmille. Myös koneurakointi ja urakoinnin käyttö on koneyhteistyötä.
Pääosa peltokoneista on jonkun kanssa yhteisiä ja lopuilla pääsääntöisesti myös urakoidaan. Kauimmaiset yhteistyökumppanit ovat 70 km päässä. Urakoimassa käydään myös 70 km säteellä. Karjatiloja ei täällä etelässäkään kauhean tiheässä ole. Rahantulon tiukkuus ajaa kuitenkin lähes jokaisen hakemaan säästöjä konekuluissa.

Koneiden ei välttämättä tarvitse olla yhteisiä, voi olla että joku omistaa yhden koneen ja toinen toisen ja niitä sitten käytetään molemmille. Myös koneurakointi ja urakoinnin käyttö on koneyhteistyötä.
Pääosa peltokoneista on jonkun kanssa yhteisiä ja lopuilla pääsääntöisesti myös urakoidaan. Kauimmaiset yhteistyökumppanit ovat 70 km päässä. Urakoimassa käydään myös 70 km säteellä. Karjatiloja ei täällä etelässäkään kauhean tiheässä ole. Rahantulon tiukkuus ajaa kuitenkin lähes jokaisen hakemaan säästöjä konekuluissa.

Milloinkas te savikkopellet tajuatte että säästää voi muussakin kuin tuotantopanos- ja konekustannuksissa
Mun mielestä on aivan järjetöntä maksaa vuokraa 400-700€/ha tai ostaa peltoa 15k€/ha. Äkkiä laskettuna meidänkin tilalla säästyy yli 20 tuhatta euroa vuodessa pelkästään vuokrakustannuksissa jos verrokkina käytetään 400€/ha hintaa...

Urakoitsijoita täällä ei ole, ainoastaan turveurakoitsijat saattavat käydä tekemässä jotain pellonparannukseen liittyvää kuten ruuvausta.
Sen lisäksi aika monella tilalla ollaan hyvin vanhoilliisia ja tehdään kaikki itte kalenterin mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.01.14 - klo:12:16

Koneiden ei välttämättä tarvitse olla yhteisiä, voi olla että joku omistaa yhden koneen ja toinen toisen ja niitä sitten käytetään molemmille. Myös koneurakointi ja urakoinnin käyttö on koneyhteistyötä.
Pääosa peltokoneista on jonkun kanssa yhteisiä ja lopuilla pääsääntöisesti myös urakoidaan. Kauimmaiset yhteistyökumppanit ovat 70 km päässä. Urakoimassa käydään myös 70 km säteellä. Karjatiloja ei täällä etelässäkään kauhean tiheässä ole. Rahantulon tiukkuus ajaa kuitenkin lähes jokaisen hakemaan säästöjä konekuluissa.

Milloinkas te savikkopellet tajuatte että säästää voi muussakin kuin tuotantopanos- ja konekustannuksissa
Mun mielestä on aivan järjetöntä maksaa vuokraa 400-700€/ha tai ostaa peltoa 15k€/ha. Äkkiä laskettuna meidänkin tilalla säästyy yli 20 tuhatta euroa vuodessa pelkästään vuokrakustannuksissa jos verrokkina käytetään 400€/ha hintaa...

Urakoitsijoita täällä ei ole, ainoastaan turveurakoitsijat saattavat käydä tekemässä jotain pellonparannukseen liittyvää kuten ruuvausta.
Sen lisäksi aika monella tilalla ollaan hyvin vanhoilliisia ja tehdään kaikki itte kalenterin mukaan.

No jänkhä on jänkhä! Tää on eri maata täällä etelässä, eikä ole hintatasot tai satotasot vertailukelpoisia. Teillä mettää 200ha täällä riittää 10 ha samaan tuottoon, kaikki niin suhteelista.

Samat tuet tulee halvemmaltakin vuokrahehtaarilta

Halvemmilla tarjouksilla pellot menevät muille. Tarjoilin 400 kahtapuolen vuokria ja 12000 ostaa. 15 vuoteen ei saanut peltoa lisää kuin isotädin 1,5 ha. suunnilleen jokavuos kuitenkin tarjouksia tehtiin.