ajaa millä ajaa mutta itelleni oon luvannu että vanhoilla paskoilla en tee jos ei pysty pitään uusia koneita laitan lapun luukulle
Miksi se vanha on aina paska? Miksi se uusi on aina hyvä, tai parempi? Mikään ei ärsytä niin paljon kuin se, että tehdään uutta, muutetaan tai jätetään jotain toimivaa ja hyviä ominaisuuksia pois jne. vain sen takia että tehdään uutta...
Tästäkin on vaivatonta olla pitkälti samaa mieltä. Monta hyvää asiaa, joita ollaan suorastaan aikoinaan mainostettu, hylätään ja toteutetaan huonommin. Tietysti kokonaisuudessaan mennään eteenpäin monellakin tapaa, muta kun olen jo näin vanha, katson oikeudekseni sytyttää piipun, ottaa kunnon takakenon ja alkaa muistella (olen myös niin vanha, että en ala muistelemaan) vanhoja aikoja siltä osin, kun olivat parempia:
JD:n SG2-ohjaamoista näkee hyvin vetokoukun. Seuraavassa sukupolvessa hytti sijoitettiin keskelle traktoria ja nyt tarvitaan pakittava koukku ja peruutuskamera, että tietää, missä koukku menee.
1977-mallisessa Fiatissa oli riippupolkimet ja nostolaitteiden ja muun hydrauliikan hallinta nostettu vyötärölinjalle, mukavasti käden ulottuville. Vivut olivat kevyet käyttää ja likkeiltään täsmälliset. 2000-luvun TL- ja TD-Nyykkärit ynnä vastaavat Caset perustuvat pitkälti vanhoihin Fiateihin. Näissä on kuitenkin polkimet palautettu lattian läpi poljettaviksi ja nostolaitteen ja ulkopuolisen hydrauliikan hallinta pudotettu lattian rajaan, jossa niitä käsitellään raskasliikkeisillä ja tuntumaltaan epämääräisillä vivuilla, joiden muovikahvojen valupinta on lisäksi huonommin viimeisteltyä kuin 30 vuotta aikaisemmin. 2010-luvulla saadaan taas lattiat tukittua ja polkimet roikkumaan ylhäältä, mutta hydraulivivustoa hapuillaan edelleen lattian rajasta ja käytetään jäykillä vivuilla, joiden tuntuma on onneton: liikutan kaksi senttiä eteen, vipu palaa puoli senttiä taakse. Myös käsikaasu on yhtä tahmea ja epämääräinen.
1980-luvun JD:ssä oli kallistuvat etupyörät. Ominaisuutta oikein mainostettiin, kuinka se tekee traktorista ketterän. Tulevaisuuden ratkaisu jo tänään. Tänään elämme siinä tulevaisuudessa, mutta tuo ratkaisu jäi historiaan 1990-luvun alussa uuden malliston myötä. Siitä lähtien esimerkiksi tehoiltaan 3000-sarjaa vastaavissa kuutos-Jontikoissa on ollut metrin suurempi kääntöympyrä, vaikka traktorin pituuskin on lyhentynyt muutamalla sentillä. Vastaava kehitys koskee myös 2000- ja 4000-sarjoja verrattuna niden seuraajiin. Esim 4455:n kääntöympyrän halkaisija 9,8 m. Saman kokoisella moottorilla varustettu, 10 hv miedompi seuraavan sukupolven 7700 on pituudeltaan toista kymmentä senttiä lyhyempi, mutta kääntöympyrän halkaisija on puoli metriä suurempi. Renkaat ovat saman kokoiset. Lähes sama ero on kaikkein uusimmissakin vastaavissa malleissa. Eihän tuo ero joka päivä käyttöä haittaa, mutta onhan se hassua, että nyt ei osata jotain, mikä osattiin kauan sitten.
Kaikkein eniten takapakkia on kuitenkin ottanut käytön helppous. Monella tilalla pikkuajoja tehdään mieluiten 1980-90-luvun traktoreilla, kun niihin on helppo nousta, niistä on hyvä näkyvyyn ja ne ovat nopeasti käynnissä ja liikkeessä ilman kummallisia säätöjä, asetuksia ja kommervenkkejä.
Kyllähän vaikka 05-sarjan Valmetit pieksevät helppoudessaan kaikki seuraajansa. Miksiköhän muuten A-sarjaa alettiin valmistaa 502:n eikä 505:n pohjalta. Kolme- ja neljäpyttyisten 05-sarjalaisten tehohaarukka on jokseenkin sama kuin A-sarjassa, mutta perusrakenne järeämpi ja modernimpi, hytti tilavampi, nostoteho suurempi, polttoainesäiliö suurempi - ja kääntöympyrän halkaisija pienempi.
Oliskohan syynä suurempi ulkonäkö? Vaikea mitään järkisyytä keksiä. Traktorin suurentaminenkin on monimutkainen prosessi. Otetaan esimerkki, markkinoinnilta tulee paineita suurentaa rengastusta. Selvä suurennetaan, takarenkaat 30" suurennetaan 34" ja eturenkaita vastaavasti. Vetovarret jäi lyhyeksi, jatketaan, nostovoima loppuu, suurennetaan sylintereitä, no nyt nostolaite on hidas ja nokka ei pysy maassa Eli ei ne parannukset todella aina merkitse parannusta.
tynnyrijontkat oli niin harvinasa täälläpäin jottatuota oliko niissä etukuormaajia, muistaakseni paripyöriksi suositeltiin pienempiä tai ainakin loppuun kuluneeta renkaita...mitä lie tykkäis nykypainoilla kylkysellään kulkeva rengas
Etukuormaajia oli ja on vieläkin 2000- ja 3000-sarjan Jonteissa.
Itse käytän 4450:ssä edessäkin keskenään saman kokoisia paripyöriä, jos kohta ovat vähän kuluneemmat ja vähän matalammilla paineilla. Kukapa sitä nyt muutenkaan parirenkaiksi parempia....
Ja keulalla lepää ympäri vuoden tusinan verran a´50 kg:n lisäpainoja. Voihan se olla, että rupeaa jossain vaiheessa nivelet porsimaan, mutta ensimmäiset 13 000 tuntia on mennyt ongelmitta. Ja renkaatkin ovat kestäneet kylkysellään
käymistä. Samassa asennossa ne ovat kyntövaossakin paljon pitempiä aikoja.