Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.

Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.

Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.

Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.

Tosta kokemuksdesta niin kyllä ja ei. Eli tällä hetkellä paaleja paukutetaan yhdistelmällä. Kaikki työvaiheet tehdään muutenkin, mutta eri työvaiheena eli niitetään, karhotetaan, paalataan ja kääritään ja lopuksi pallotellaan etukuormasajalla kärrylle ja navetan takana taas etukuormaajalla pois. Tossa kärrypolitiikassa on eniten kehiteltävää vaikka on näitä jo melkein kerääviä niin yhteen riviin ei mahdu tarpeeksi ja kahteen ei leveyden mukaan voi laittaa. Se kärry pitäisi olla korkealaitainen ja kahdella hangolla, käännettävällä aisalla sekä joko hyvin liukkaalla pohjalla tai matolla. Systeemi toimis niin, että kun ajelis traktorilla paalin ohi niin hangolla sais nostettua paalin kyytiin kahteen kerrokseen kummaltakin puolelta. Kippauspaikalla nostaessa kippiä takapää laskis maahan jolloin kuorma työnnettäis tai liukuis paaleja säästäen maahan.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.10 - klo:18:12

Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.

Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.

Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.

Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.

Eikös siinä puhuttu yhdistelmästä, jossa oli karhotin ja paalain, ei käärinnästä vielä puhuttu mitään.
Joillekin isännille joskus paalattu jostakin kivennavan takana olevilta lohkoilta, pallerot lavetille ja navetan tykö ja käärintä vasta siellä kotokartanolla tuubiin tai ykköspallukoihin.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 10.01.10 - klo:18:37

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 10.01.10 - klo:18:12

Niin tota mäkin aattelin, että sen kanttipaalikasan peittää aumamuovilla.

Onkohan joku oikeasti pystynyt laskee eri rehujen kustannuksia kun ottamaan huomioon kaikki asiat työvoimasta sidottuun pääomaan. Todennäköisesti paali ei ole kovin kallis kun ottaa huomioon kaikki kustannukset ja antaa kaikille kuskeille kunnon kaluston.
Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää.

Taitaa olla entistä rehua jos kippaat, ellet sitten biokaasulaitokseen.

Eikös siinä puhuttu yhdistelmästä, jossa oli karhotin ja paalain, ei käärinnästä vielä puhuttu mitään.
Joillekin isännille joskus paalattu jostakin kivennavan takana olevilta lohkoilta, pallerot lavetille ja navetan tykö ja käärintä vasta siellä kotokartanolla tuubiin tai ykköspallukoihin.

Kyllä ainakin oli ajatus yhdistelmänä kahdesta syystä. 1 pellolta ei mielestäni kannata hakea sitä viimeistä tehtyä paalia kun paalaus on vielä kesken ja muuten rehu on turhaan näytillä pellolla. Toiseksi niin mielestäni erillinen käärijä kuskeineen on liian kallis jos varsinkin traktori on ajanmukainen. Eri asia on tietysti jos tilalta löytyy vaari tai nuorta polvea tai muuta halpaa työvoimaa jotka 502 kanssa käärii ilmatteeksi vaikka maailman tappiin.

Itte olen suunnitellu systeemin seuraavasti joskus tulevaisuudessa eli kaks kaveria tekee. Toinen niittää etu/takakoneella ja toinen paalaa yhdistelmällä mahdollisimman isoja pallukoita jolla on edessä karhotin. Kun rehut on tehty niin toisen raktorin perään asennetaan kärry mikä kuormaa pallot suoraan pellolta ja saa tyhjennettyä kippaamalla navetan liepeille. Toinen alkaa levittelee apulantaa tai lietettä. Mielestäni ainut tapa missä rehu valmistuu tehokkaasti kahden ihmisen voimin. Navetassa paalit liikkuu pienkuormaajalla ja lehmät rikkoo niitä itte syödessään. Jos jollain on jokin tehokkaampi tapa jossa selviää kahden ihmisen palkoilla niin tahtoo tietää

------------------------------

Kyllä ainakin oli ajatus yhdistelmänä kahdesta syystä. 1 pellolta ei mielestäni kannata hakea sitä viimeistä tehtyä paalia kun paalaus on vielä kesken ja muuten rehu on turhaan näytillä pellolla. Toiseksi niin mielestäni erillinen käärijä kuskeineen on liian kallis jos varsinkin traktori on ajanmukainen. Eri asia on tietysti jos tilalta löytyy vaari tai nuorta polvea tai muuta halpaa työvoimaa jotka 502 kanssa käärii ilmatteeksi vaikka maailman tappiin.

En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat tuolla lihavoidulla kohdalla...?

Muutamia ajatuksia kirjoituksistasi;

-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.

-Ja tuota karhotintakin miettisin vakavasti, että onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa. Kuvittelisin, että kohtuu hankala käyttää paalaintraktorin edessä. Paljonko se todellisuudessa nopeuttaa korjuuta? Rehun laatua ei sekään ainakaan paranna. Mattoperillä taas menetetään koko homman idea, eli esikuivaus. Mielestäni +3m niittomurskaimella pääsee jo ihan hyviin korjuutehoihin.

-Ei sitä kuskien palkkaamista kannata jännittää. Mukavampaa se on maksella vaikka kymppi tai pari tunnista lapaseen hyvälle kuskille, saati yrittää itse tehdä ympäripyöreitä päiviä, tulee joku burnoutti hyvin äkkiä...

-Rehun jakoon esim. Varmo-lifti vois olla fiksumpi.  

-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.

Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen.  Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.

Tolla lihavoidulla tarkoitan sitä että jos käärijä kerkiää kääriä yhtä nopeesti kun paalaaja paalaa niin se hakee sieltä pellon takakulmasta sen juuri valmistuneen paalin ja kääriessä kuskaa sitä sitten pellon toiseen päähän varastoon. seuraavalla kierroksella voi taas tulla paali sinne takakulmaan jonka se käärijä lähtee hakee. Tästä ei oikeasti pääse eroon koska sille kuumalle paalille ei ole hyvä jos se jää pitkäksi aikaa pellolle ja lisäksi on vaarana, että käärijä hajoo jolloin siellä pellolla on lisää paaleja kuumenemassa.
Eihän yksistään käärijä olekaan kovin kallis, mutta se kolmas veturi on jos se on nykyaikainen eikä mikään 502.
Toi paalin kuskaus on kakspiippunen asia, mutta samalla kun niitä kantaa pellon laitaan niin niitä on kunnon kärryllä vieny jo melko monta kotiin eikä niitä tartte sitten enää talvella pallotella.

Toi kuskin ja raktorin palkka on aina mielenkiintoinen eli alle 20 ei kuskia saa sosiaalikuluinen ja raktori maksaa aina sen toisen mokoman eli yksi kuski/raktori yhdistelmä maksaa aina vähintään 40 tunnissa on se sitten käärimässä tai tallaamassa aumaa. Niin ja kuskista on kokemusta, että sitä en pelkää mutta se täytyy oikeasti saada tuottavaan työhön.

Karhotuksesta sen vertaa, että en tiiä tosta etukoneesta, mutta ainakin erikseen niin se enemmän kun tuplaa paalausnopeuden. Enkä ymmärrä miksi se haittais varsinkaan keskustaa paalattaessa kun kuitenkin mennään melko suoria linjoja.

Varmosta ei ole kokemuksia, mutta todennäköisesti se on hitaampi kun että lehmien eteen kippaa ehjän paalin joko ek:lla tai pienkuormaajalla.

Niinhän se tais oppi mennä että ne paalit on vietävä pihaan heti käärittyä tai sitten n. kk päästä aikasintaan. Toisaalta olisi hyvä viedä käärityt heti lähelle käyttöpaikkaa, mutta aika ei yleensä kesällä piisaa ja toisaalta paalit on kesällä herkempiä muovirikoille. Monesti olis paras aika kuskata paalit käyttöpaikan lähelle ensimmäisten pakkasten aikaan, eivät olisi liukkaita kuten lumen aikaan, mut toisaalta kestäävät käsittelyä paremmin ilman muovirikkoja.

Toissatalvena taasen mykrät tais puhkoa paalit jo syksykesällä, joten ne olis kannattanut kuskata kotiin heti kesällä ? Reilusti jos laittaa muovikerroksia niin todennäköisyys tuhoeläinten ja huolimattoman käsittelyn vahingoille pienenee, mut muovikustannus kasvaa. Eli mitä opimme tästä, täydellistä menetelmää on melko hankala löytää.

Ajatus tuosta karhotuksesta, kuivempaa tavaraa tavoitellessa ainakin kannattaa ehdottomasti kuivattaa heinä kunnolla, haihtumattoman veden paalaus ja kuskaus käyttöpaikalle se vasta kallista lystiä onkin. Hieman ihmettelin joskus juttua jossa urakotsija niitti heinän karholle etukoneella ja perässä tuli paalainkäärin. Ei olis ainakaan täälläpäin saanut tuoreesta heinästä urakkaa viimekesänä sillä menetelmällä kun vierasta vettä oli senverran paljon kasvustossa.

Lainaus käyttäjältä: Lese - 10.01.10 - klo:21:25

-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.

Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen.  Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.

Paalipeitto on aika hyvä linnuille jos käyttää menetelmää jossa paalit odottaa pellon laidassa.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 10.01.10 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: Lese - 10.01.10 - klo:21:25

-Mielestäni käärijä ei ole kallis jos vertaat paalaimen ja paalainkäärijäyhdistelmän hintoja. Käärijällä saat paalit varastoitua siististi pellon reunaan. Paalien laatu kärsii aina jos niitä käärinnän jälkeen turhaan käsitellään. Paaleja ehtii kuskaamaan navetalle sitten muulloin, kuin kiireisenä rehuntekoaikana.

Ymmärrän tuonkin näkökulman, mutta näillä naakka-alueilla on kyllä jokseenkin pakko saada paalit pois kotiin pellolta saman tien käärinnän jälkeen.  Ei auta vaikka jätettäisiin siististi tien- tai metsänreunaan
riviin paksusti tervattuna myyrien puhkottavaksi. Siksi on lystiä ajella paalainkäärimellä yhdellä traktorilla ja yhdellä kuskilla omaan tahtiin. Paalainkäärimen lisäkulungin säästää ylimääräisen traktorin ja kuskin säästämisessä. Oljetkin voi halutessa kääräistä muoviin jos tilanne vaatii. Ja sitten välillä ajamaan paaleja sorapihalle. Ei tuo laatu näytä juurikaan kärsivän kun paalit viedään samantien.

Paalipeitto on aika hyvä linnuille jos käyttää menetelmää jossa paalit odottaa pellon laidassa.

Se pitää olla sitten pressu. Lintuverkko ei auta kuin telttamaisena tuulenviemänä viritelmänä irti paaleista. Niitäkin on tuolla liiterin nurkassa kymmenkunta. Pressuja pitää olla paljon ja isoja ja niiden pitää pysyä paikallaan tuulessakin. Talvella niitä on paha irroitella lumen ja jään seasta.
Kun paalit saa heti kotiin lintujen häirinnän alle on paljon ylimääräistä vaivaa pelastettu ja siinähän ovat valmiina lähellä syötettäväksi. Yleensä vielä kuskailu rehuntekoaikaan on helpompaa pellon kantavuudenkin kannalta. Syksyllä ja keväällä tuppaa pellolle tulemaan pahoja uria paaleja haettaessa. ja ajokelitkin mäkisillä teillä ovat turvallisemmat. 
Jos nyt rehua on paljon ja aikaa vähän, niin paalainkäärin ja erillinen keräilijä kärryineen ja kuormaimineen
tuskin paljoa tulee kalliimmaksi kuin että siellä on erillinen käärin kuskeineen traktoreineen ja sitten jää em vaivat pellonreunasäilytyksessä.  Enemmän pilaantumista tulee pellon laidoilla säilytyksessä kuin paaleja kotiin kuskatessa jos kuskilla on hiukankin rauhallisuutta.

Tolla lihavoidulla tarkoitan sitä että jos käärijä kerkiää kääriä yhtä nopeesti kun paalaaja paalaa niin se hakee sieltä pellon takakulmasta sen juuri valmistuneen paalin ja kääriessä kuskaa sitä sitten pellon toiseen päähän varastoon. seuraavalla kierroksella voi taas tulla paali sinne takakulmaan jonka se käärijä lähtee hakee. Tästä ei oikeasti pääse eroon koska sille kuumalle paalille ei ole hyvä jos se jää pitkäksi aikaa pellolle ja lisäksi on vaarana, että käärijä hajoo jolloin siellä pellolla on lisää paaleja kuumenemassa.
Eihän yksistään käärijä olekaan kovin kallis, mutta se kolmas veturi on jos se on nykyaikainen eikä mikään 502.
Toi paalin kuskaus on kakspiippunen asia, mutta samalla kun niitä kantaa pellon laitaan niin niitä on kunnon kärryllä vieny jo melko monta kotiin eikä niitä tartte sitten enää talvella pallotella.

Toi kuskin ja raktorin palkka on aina mielenkiintoinen eli alle 20 ei kuskia saa sosiaalikuluinen ja raktori maksaa aina sen toisen mokoman eli yksi kuski/raktori yhdistelmä maksaa aina vähintään 40 tunnissa on se sitten käärimässä tai tallaamassa aumaa. Niin ja kuskista on kokemusta, että sitä en pelkää mutta se täytyy oikeasti saada tuottavaan työhön.

Karhotuksesta sen vertaa, että en tiiä tosta etukoneesta, mutta ainakin erikseen niin se enemmän kun tuplaa paalausnopeuden. Enkä ymmärrä miksi se haittais varsinkaan keskustaa paalattaessa kun kuitenkin mennään melko suoria linjoja.

Varmosta ei ole kokemuksia, mutta todennäköisesti se on hitaampi kun että lehmien eteen kippaa ehjän paalin joko ek:lla tai pienkuormaajalla.

Juu siinä se paalushomman idea menetetään jos ne paalit täytyy heti kotiin saada. Ehkä se auma siellä navetan takana olis sulle järkevämpi.

Itte oon ainakin 1010 käärijällä vienyt kahta paalia kerralla ja se kolmaskin kulkeutuu sinne lähemmäs varastopaikkaa jos on etukuormaintraktori käärijän edessä. Ei sinne toiseen päähän peltoa kannata mitään yhtä paalia lähteä hakemaan...  

Käärijän kanssa osaava kuski ei juurikaan paalaimesta jälkeen jää. Omissa touhuissa ainakin saatu paalit käärittyä lähes heti paalauksen jälkeen. Jos olis karhotettu niin käärijä ei varmaan pysyisi yhtä hyvin tahdissa.

Sulla on kuski+traktori yhdistelmän hinta aika kova.  

Vai et karhtotin tuplaa paalausnopeuden... Hmmm... Olis kyllä kumma jos se yks ylimääräinen ajokerta ei tuplaisi paalausnopeutta. Milläs se sun karhotin siellä pellolla kulkee, jollain pyhällä hengellä varmaan... Tulee vaan hiton kalliita niistä säästyneistä paalaustunneista. Tässä tarkoitin siis karhotusta erillisellä karhottimella. Karhottimesta paalaustraktorin edessä ei kokemusta ole, mutta jotenkin kuvittelisin, että hyödyt vs. haitat niin lopputulos olis aikalailla +-0. Mutta sähän voit kokeilla ja kertoa sitten kokemuksia.  

Varmo on joo hitaampi. Yllättävän näppärä kuitenkin paalien käsittelyssä. Kokonaista paalia joudut useamman kerran lykkimään lähemmäs. Omasta mielestä paras on syvä kouru johon rehu jaetaan, esim. varmolla, paalisilppurilla tai apeveunulla tai millä kukin nyt jakaakaan. Kun se on sinne kerran jaettu niin sitä ei tartte olla yhtenään lykkimässä elukoitten eteen.

Nää on tosiaan vaan omia mielipiteitä. Jokainen valitkoon itselleen parhaiten sopivat menetelmät.  

meillä tehdään vallan nykyään paalirehua siilorehuista luovuttu.. rehu tehdään mahd kuivana yleensä pari päivää karholla siitä paalataan ja kääritään pellolle josta sitten ajetaan hiekkapohjaiselle alueelle navetan taakse kolmeen varviin kyljellee.
karhotin on tulossa ens kaudeksi juuri sen työn nopeuttamisen takia 3.5m niittokoneen perässä kun ei paalaajalla perse kestä ajaa sitä vauhtia kun kone tavaraa nielis kyseessä siin muutuvakammioinen kone. 3 karhoa kun yhdistetään niin ajonopeus pysyy miellyttävänä
paalit lykätään kokonaisena pöydälle eteen 1.5m paalia joutuu vaan kerran tönttäämään lähemmäs.

"Vai et karhtotin tuplaa paalausnopeuden... Hmmm... Olis kyllä kumma jos se yks ylimääräinen ajokerta ei tuplaisi paalausnopeutta. Milläs se sun karhotin siellä pellolla kulkee, jollain pyhällä hengellä varmaan... Tulee vaan hiton kalliita niistä säästyneistä paalaustunneista. Tässä tarkoitin siis karhotusta erillisellä karhottimella. Karhottimesta paalaustraktorin edessä ei kokemusta ole, mutta jotenkin kuvittelisin, että hyödyt vs. haitat niin lopputulos olis aikalailla +-0. Mutta sähän voit kokeilla ja kertoa sitten kokemuksia."

Kyllä karhottimella saavutetaan muitakin etuja kun ajansäästö. Esimerkiksi sillä kalliilla ja melko painavalla paalaajalla oli se sitten yhdistelmä vai yksikkö niin ajokerrat vähenee ja päistekäännökset ainakin puolittuu. Lisäksi karhotin on halvempi vetää kun paalaaja missä on paljon liikkuvia osia ja polttoainettakin kuluu vähempi. Ehkä suurin syy miksi tykkään karhotuksesta on, että paalauksessa
meno muuttuu rauhallisemmaksi koska vauhti tippuu 4-6 km/h jolloin ajovirhestä johtuvat rikotkin vähenee. Toki haaveilen tosta etukarhottimesta koska tällöin se yksi työvaihe jää pois joka ei todellakaan tule tehtyä pyhällä hengellä.

"Juu siinä se paalushomman idea menetetään jos ne paalit täytyy heti kotiin saada. Ehkä se auma siellä navetan takana olis sulle järkevämpi."

Tarkoitus ei ole kiiruhtaa sitä paalinajoa vaan se tehtäis sitten kun koko sato on ensiksi paalattu. Ja voihan sen kuorman tyhjentää pellon laitaan jos on pitkä matka kotiin. Kärryn pitäisi oikeasti olla niin hellävarainen että paaleja pystyis siirtää ihan koska vaan eli niitä ei sais puristella.

Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.

"Sulla on kuski+traktori yhdistelmän hinta aika kova."

No myönnettäköön että 40 on kova, mutta jos kuski vaatii sen 12 ja sosiaalikulut päälle niin ollaan 18. Sitten jokainen saa miettiä paljonko maksaa se etukuormaajalla, ilmapenkillä ja ilmastoinnilla varustettu käärijän veturi tunnissa koska puhehan oli asianmukaisesta kalustosta. Lisäksi nuorella viljelijällä kalusto on usein velalla ja vaikka joku sanoo että se on ilmasta rahaa niin vielä ainakin on pankki muistanut kerätä omat pois minulta.

.

Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.

miten niin kaks? ei välttämättä tule yhtään. kahdella siinäkin pärjää mutta kolmisin tehokkainta.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 11.01.10 - klo:19:55

Tohon auma/laakasiiloon en ota sen suuremmin kantaa koska ei ole resursseja kuitenkaan vaihtaa kalustoa, mutta noin pääsääntöisesti niin ymmärrän, että tehokkaaseen ketjuun tarvitaan aina niittäjä, karhottaja, noukkarikuski ja tallaaja eli kaks konetta enemmän kun paalauksessa. Lisäksi täytyy viellä jonkun levitellä muovit aumalle tai siiloon. Ja useiten viellä heinät ja oljet vaatii sen paalaajan ja kärryn.

miten niin kaks? ei välttämättä tule yhtään. kahdella siinäkin pärjää mutta kolmisin tehokkainta.

Nyt ei oikeen ymmärrä mutta jos puhutaan saman tehoisesta korjuuketjusta paalari vs noukkari niin paalaus vaatii

Yhdistelmäpaalaajan jonka edessä on karhotin ja tehokkaan niittomiehen eli kaks raktoria ja kuskia. Sitten kun rehut on tehty niin heitetään koneet latoon ja kytketään se kärry perään jolla ruvetaan niitä pallukoita kelkkoo kotia tai sinne pellon laitaan.

Tehokas noukkarikorjuu vaatii käsitääkseni niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen tallaajan eli neljä konetta ja näiden täytyy käsittääkseni liikkua samaan aikaan jolloin niitä kuskejakin vaaditaan neljä.

Niin ja jos tekee mieli sanoa, että voihan se sama kaveri niittää yöllä karhottaa ammulla, ajaa noukkarilla päivällä ja tallata siinä samalla niin kaitpa voi mutta samoin voi tehdä myös paalatessa mutta se tietää unettomia öitä ja viikoja töita jotka ei kuulu tähän tehokkaaseen korjuuseen.