Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 30.11.09 - klo:18:37
-
Olisi suunnitelmissa vaihtaa vanhaan pakettikuivaamoon uusi koneisto. Samalla olisi tarkoitus korottaa kuivaamorakennusta, jotta uuden koneiston saa mahtumaan ja siilotilaa tulisi lisää.
Että onkos Agron raadilla minkälaisia kokemuksia yllä luetelluista kuivureista? Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...
Entä pannu? Yli-, ali- vai jokin muu paine?
Nykyisestä 168hl vm.-90 Antista on pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta muista merkeistä ei minkäänlaista.
-
Kaikilla noilla kuivataan.
Itellä Antti.Laittaisin noi kotimaiset seuraavaan järjestykseen.Antti,Mepu,Arska.
Tornum on laatuisa laite,siitähän saa eräkuivuriversion,jatkuvatoimisen tai tuplakuivurin automaattisella erävaihdolla.Kävin yhteen laitokseen tutustumassa.Tornumin filosofia on erilainen kuin kotimaisten.Mielestäni kuitenkin Tornumin tuplasysteemissä on ideaa.Uuni käy koko ajan,pärjätään pienemmillä sähköliittymillä ym...
-
En vaihtaisi merkkiä,jos kokemukset edes kohtuullisia.Uudessa merkissä aina uusia jippoja ja uudet ihmiset myynnissä ja tehtaalla.
Itsellä Arska josta ei mitään huonoa sanottavaa.
-
Kaikki ne on nykyään foliosta tehty.
-
Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...
Ainakin itsellä puimuri pui enemmän kuin kuivuri kuivaa. isompi kuivuri taitaa kuitenkin olla halvempi kuin isompi puimuri. eli siis varmaan pykälää isompi kuin olet ajatellut ja pannuun myös riittävästi tehoa.
Rekkakuormaan taitaa mahtua noin 60 m2 ohraa. olisi aika kätevää jos siilot sattuisivat olemaan tuon kokoisia, tai ainakin jonkunlainen kerrannainen, 30 tai 40 m3.
-
"En vaihtaisi merkkiä,jos kokemukset edes kohtuullisia.Uudessa merkissä aina uusia jippoja ja uudet ihmiset myynnissä ja tehtaalla.
Itsellä Arska josta ei mitään huonoa sanottavaa."
Mitäs hyvää sanottavaaa tuosta Arskasta on? Minkälainen, kiinteä vai vaunukuivuri?
Mitäs vievät löpöä l/h. Ketju- vai hihna kuppielevaattori.
Tulevatko vaunukuivurit kuinka palasina päänmääräänsä, sorry, meni hieman aihetta sivuten!
-
Mitäs hyvää sanottavaaa tuosta Arskasta on? Minkälainen, kiinteä vai vaunukuivuri?
Mitäs vievät löpöä l/h. Ketju- vai hihna kuppielevaattori.
Tulevatko vaunukuivurit kuinka palasina päänmääräänsä, sorry, meni hieman aihetta sivuten!
Koneistonvaihto vanhaan rakennukseen v.-01.Tehtaalta toimitus 2 erässä sovitulla tavalla.Ainoa rikkimennyt osa elevaattorin ja kuivurin välinen peltimutka eka syksynä,takuuseen tuli heti uusi mutta laitoin vanhan Jaakon valumutkan.Tehtaalta olen tilannut/hakenut jakajia,elevaattorin ym osia erilaisiin siilo ym.rakennelmiin.Löpöö vie
kyllä mielestäni aika reilusti,vaikee laskee=2 liekkipoltin.Kuppielevaattori,jonka vartijalaite vaatii voitelun väh.kerran vuodessa.
-
En vaihtaisi merkkiä,jos kokemukset edes kohtuullisia.Uudessa merkissä aina uusia jippoja ja uudet ihmiset myynnissä ja tehtaalla.
Itsellä Arska josta ei mitään huonoa sanottavaa.
En ymmärrä tuota ajatusmallia. Jos teen kuivurikauppaa vaikka 20 v välein, niin mitä merkitystä sillä "tutulla" myyjällä on, tuskin on enää edes töissä? Pääasia on että myyjä osaa hommansa, tuttu myyjä tulee aina kalliiksi.
-
Asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta kenno alipaineella vuodesta 84, kaksi kennoa yhden uunin ja ilmanjakolaatikon perässä vuodesta 2000. semmonen 300-500 tonnia (parina vuotena 100 erää). Hakeuuni vielä puuttuu (öljypannun eteen) Siinä se.
-
Laitoin sulle Kaappoooo ne yhteystiedot siitä kaverista joka tekee työkseen kuivaajan kokoamisia
ja purkujakin,voin suositella!!!!!!!!
-
En ymmärrä tuota ajatusmallia. Jos teen kuivurikauppaa vaikka 20 v välein, niin mitä merkitystä sillä "tutulla" myyjällä on, tuskin on enää edes töissä? Pääasia on että myyjä osaa hommansa, tuttu myyjä tulee aina kalliiksi.
Oot oikeessa.Voortilla lepattaa taas.
-
Laitoin sulle Kaappoooo ne yhteystiedot siitä kaverista joka tekee työkseen kuivaajan kokoamisia
ja purkujakin,voin suositella!!!!!!!!
Osaako joku sanoa jotain arviota, mitä tuollaisen 170 hl kuivurin purku ja uuteenpaikkaan pystytys voisi maksaa noin teetettynä.
-
Kysyit paljonko maksaa-riippuu onko kysymyksessä pelkkä kuivaaja,onko se vanhassa riihessä vai missä ,mitä siitä puretaan pannu,sähköt ,elev,kaatosuppilo,vai koko paketti siilot ympäriltä lisäksi.
Sen jälkeen vastaus helppoa kuin heinänteko purun osalta ,taas mihin kasataan,onko pohjat
valmiit jotta saa luveta latoon ja mitä kasataan .Sinun kysymykseen Lahtivaja on aika vaikea antaa
kohtuullista vastausta ennenkuin em asiat on selvitetty ja SO*****,mutta hyvä kun tässä vaiheesa
suunnittelet asiia jos kyseessä enssyksyn kuivaukset.
-
Laitoin sulle Kaappoooo ne yhteystiedot siitä kaverista joka tekee työkseen kuivaajan kokoamisia
ja purkujakin,voin suositella!!!!!!!!
Osaako joku sanoa jotain arviota, mitä tuollaisen 170 hl kuivurin purku ja uuteenpaikkaan pystytys voisi maksaa noin teetettynä.
--kyselin asiaa kun kiikarissa oli pakettikuivurin purku ja kokoaminen.Tiedä sitten mitä paperille laitettuna maksaa,mutta pakettisiiloston purku oli samaa luokkaa kuin elementit tehtaalla.Eli ei kannata jossei tee itte ja laske työlle 0 hintaa.Koneiston kanssa talous ilmeisesti paremmalla tolalla.
--tosin rojekti haudattiin ja voi olle nyt hintasuhteet paremmat.Siiloston purku+kokoaminen pirun työläs liimausten takia.Onhan tehty,mutta kannattavuus on siinä ja siinä.
-
Otsikossa kaikki :o
-
Olisi suunnitelmissa vaihtaa vanhaan pakettikuivaamoon uusi koneisto. Samalla olisi tarkoitus korottaa kuivaamorakennusta, jotta uuden koneiston saa mahtumaan ja siilotilaa tulisi lisää.
Että onkos Agron raadilla minkälaisia kokemuksia yllä luetelluista kuivureista? Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...
Entä pannu? Yli-, ali- vai jokin muu paine?
Nykyisestä 168hl vm.-90 Antista on pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta muista merkeistä ei minkäänlaista.
hurrikuivurit ainakin halpoja tällä hetkellä.
kotimaistenkin hinnat tulleet reippaasti alas.
nyt kannattaa tarjouksia pyytää.
-
hurrikuivurit ainakin halpoja tällä hetkellä.
kotimaistenkin hinnat tulleet reippaasti alas.
nyt kannattaa tarjouksia pyytää.
[/quote]
kuuleman mukaan yli alvin verran hinnat pudonneet prosenteissa vuoden takaisista hinnoista.
taitaa kauppa käydä aika heikosti.
-
Kysyit paljonko maksaa-riippuu onko kysymyksessä pelkkä kuivaaja,onko se vanhassa riihessä vai missä ,mitä siitä puretaan pannu,sähköt ,elev,kaatosuppilo,vai koko paketti siilot ympäriltä lisäksi.
Sen jälkeen vastaus helppoa kuin heinänteko purun osalta ,taas mihin kasataan,onko pohjat
valmiit jotta saa luveta latoon ja mitä kasataan .Sinun kysymykseen Lahtivaja on aika vaikea antaa
kohtuullista vastausta ennenkuin em asiat on selvitetty ja SO*****,mutta hyvä kun tässä vaiheesa
suunnittelet asiia jos kyseessä enssyksyn kuivaukset.
Juu, oli aika ylimalkainen tuo kymysys, koitetaanpas hieman tarkentaa.
Eli siirrettävä kuivuri vanhassa ladossa, ehkä parhaiten sais, jos nostais sillipuntarilla katon pois, ja koko kuivuri osissa katon kautta .
Siirtolistalla
- kuivuri
- pannu
- kaks 170 hl pellipyttyä
Mitään tarkkaa hintaa on tietysti mahdoton antaa, jos jotain suuntaa antavaa...
-
Selkis,laitoin sulle lahtivaja yksityisviestin ja yhteystiedot ,pistä hommat pyäriin
-
Olisi suunnitelmissa vaihtaa vanhaan pakettikuivaamoon uusi koneisto. Samalla olisi tarkoitus korottaa kuivaamorakennusta, jotta uuden koneiston saa mahtumaan ja siilotilaa tulisi lisää.
Että onkos Agron raadilla minkälaisia kokemuksia yllä luetelluista kuivureista? Mitä kannattaa ottaa huomioon koneistoa valittaessa hinnan lisäksi? Kokoluokka olisi jotain 300hl ja 500hl välillä...
Entä pannu? Yli-, ali- vai jokin muu paine?
Nykyisestä 168hl vm.-90 Antista on pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta muista merkeistä ei minkäänlaista.
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
-
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
[/quote]
Tulee harkintaan osakeyhtiötöpselikoppitiloille.
Mut jos on protkotila niin ilman muuta alipainekuivuri >500 hehtoa, ihan imagonkin vuoksi.
-
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.
Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. ;)
-
Entä onko kenelläkään kokemusta kaksoiseräkuivureista tms.? Eli näistä Tornumin kauppaamista vehkeistä, missä yksi pannu ja kaksi koneistoa.
-
Jos vanha Antti toimii moitteetta, miksi luopuisit siitä. Tekniikaltaan se on kuitenkin vielä aivan tätä päivää. Yhdessä suuressa koneistossa on aina ongelmana vajaaerät, joiden kuivaus on aina enemmän ja vähemmän säätämistä tai kuivan ja tuoreen viljan sekoittamista. Koska kahdella eri kokoisella koneistolla tuskin koskaan tulee tarvetta ajaa vajaatehoilla, hyötysuhteet saadaan pysymään korkeina. Siis viereen vanhan kaveriksi stand alone, kooltaan kohtuuliset n. 350 hl niin homma alkaa pelittään.
Ja siilotilaa tulee paljon halvemmalla pyöreillä pöntöillä.
-
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.
Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. ;)
Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.
Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.
Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin ;D Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.
Joo-o, moon oikias.
-
En ymmärrä tuota ajatusmallia. Jos teen kuivurikauppaa vaikka 20 v välein, niin mitä merkitystä sillä "tutulla" myyjällä on, tuskin on enää edes töissä? Pääasia on että myyjä osaa hommansa, tuttu myyjä tulee aina kalliiksi.
Oot oikeessa.Voortilla lepattaa taas.
Lepattele rauhassa, se on kivaa aina välillä.. =)
-
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.
Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. ;)
Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.
Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.
Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin ;D Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.
Joo-o, moon oikias.
Buschhoff ja Neuero ei ollu tuttuja merkkejä, joten sekoitin ajatuksissani osittain kuivaavat siilot ja tuoreviljasiilot, joilla siis pidetään viljan maksimikosteutena 20%. Ja ilmatiiviillä tuoreviljasiiloilla pätee myös omasta mielestäni tuo 800t vuosikulutus. Tätä pienemmillä määrillä siilon hinta kuutiota kohti on liian korkea. Kuivaavissa siiloissa pienempikin määrä taitaa olla jo järkevä.
Mutta suurin ongelmahan noissa kuivaavissa siiloissa on se että yhdellä siilolla voi kuivata vain yhtä viljalajia/-seosta. Myyntivilja pitää joka tapauksessa kuivata vanhassa pienessä kuivaamossa. Ja kustannuspuolella se mitä voidaan verrata on siilon sisällä oleva ritilälattian, puhaltimen, automatiikan ja sekoituslaitteiston hinta vs. kuivaajan hinta. Itse siilohan on aivan tavallinen viljasiilo. Esim. Neuron sivuja katsellessa siilo näytti yllättävänkin tutulta. Kyseessä on itseasiassa Chiefin siilo, jollainen löytyy tuosta omastakin pihasta.
Kahden viljalajin sekoittaminen kävisi toki muuten, mutta seossuhde pakkaa muuttua vuoden mittaan riippuen eläinaineksesta. Lisäksi vehnä ja kaura tuntuvat lajittuvan rehusiilossa.
Riippuu varmasti tilan tarpeista kumpi on parempi uusi kuivaajakoneisto vai kuivaava siilo, mutta selvää on että perinteinen kuivaaja on monipuolisempi ja varmempi ääriolosuhteissa. Yksi ongelma on myös lisälämmön tarve, mikä Suomen olosuhteissa taitaa olla ilmeinen. Tuon oman kuivurin läheisyydestä kun ei löydy kuin nykyisen kuivaajan öljykattila. Jonkinlaisia kustannuksia siitäkin varmasti syntyisi.
Noh... Toivonmukaan Honka Tradingilta tulee siilostakin tarjous pikapuoliin, niin ollaan taas viisaampia.
-
Jos vanha Antti toimii moitteetta, miksi luopuisit siitä. Tekniikaltaan se on kuitenkin vielä aivan tätä päivää. Yhdessä suuressa koneistossa on aina ongelmana vajaaerät, joiden kuivaus on aina enemmän ja vähemmän säätämistä tai kuivan ja tuoreen viljan sekoittamista. Koska kahdella eri kokoisella koneistolla tuskin koskaan tulee tarvetta ajaa vajaatehoilla, hyötysuhteet saadaan pysymään korkeina. Siis viereen vanhan kaveriksi stand alone, kooltaan kohtuuliset n. 350 hl niin homma alkaa pelittään.
Tämä on myös yksi vaihtoehto...
Ja siilotilaa tulee paljon halvemmalla pyöreillä pöntöillä.
Totta, mutta pienemmille erille ja esim. siemenille olisi hyvä olla pienempiä siiloja. Nykyistä rakennusta korottamalla siilotilaa saisi kuitenkin suhteellisen edullisesti, koska perustukset ja katto on jo olemassa. Tarvitsisi hankkia vain lisää siiloelementtejä.
-
Ittellä suunnitelmis lähinnä Dan Corn/Buschhoff/Neuero -akseli... Eikö ne tuu kysymyksehen?
Onhan nuotaki mietitty, mutta alkaavat vehnän kans olla vähä epävarmoja. Siiloon syötettävän tavaran olis hyvä olla kosteudeltaan korkeintaan 20%, mutta usein puintikosteus on korkeampi. Ohralla varmasti toimii paremmin.
Lisäksi tuorevilja-/kuivaavaan siiloon ei mene kuin yhtä viljalajia, joten lopulle pitäisi olla tavanomaiset systeemit. Koska osa pitäisi joka tapauksessa kuivata, alkaa hommalta mennä mielekkyys.
Omien laskelmien mukaan homma toimisi järkevästi suuremmilla viljamäärillä (viljan kulutus n.800t), mutta omien eläinten nykytarpeella homma alkaisi mennä puljaamiseksi. 100k€ maksavan tuorevilja-/kuivaavan siilon hinnalla tekee jo yhtä sun toista.
Tämä on siis tämän hetkinen käsitys. Se että mielipiteeni saattaa toki muuttua, ei poista sitä tosiasiaa, ettenkö olisi oikeassa. ;)
Vehnä ei oo mikään ongelma, maissikin onnistuu hyvis oloos, eli ei kumminkaa Suomes. 25% piretähän yleisesti kosteuden raja-arvona, tähän pääsöö jo yleensä aina. Jos (kun) operaation saa käyntihin, eli siilos on jo osittain kuivaantunutta tavaraa, saa sinne puira palio märiempääkin. Kosteuserojen tasoottumisehenhan tuon toiminta perustuu. Puintiajan alku on kumminki sitä parasta aikaa, joten kuivemmalla tavaralla vauhtihin pääsy ei pitääsi olla mikään ongelma.
Onhan näihin sekaviljaakin säilötty, silloonhan se vasta parahimmillansa on. Edellyttää tietysti, jotta eri viljalajien suhde ruokinnas on koko ajan sama. Ja tuosta mielekkyydestä täysin eri mieltä, pienen osan kuivaaminen on joka tapaukses mielekkäämpää kun kaiken kuivaaminen. Päinvastoin, tuohan on täysin riskitön menetelmä, jos parina on toimiva, alimittaanen lämminilmakuivaaja. Puljaamisesti puheen ollen, sehän kotieläintilalla nimenomaan loppuu, kun kuivurin täytön vaivalla vilja lähtee eläinten muodos ulos.
Kyllähän tuo sun 800t perustuu kirjoitushetkellä keksittyhyn "riittävän" korkiahan lukuhun, eikä laskelmihin ;D Mun mielestä 300t on jo varsin riittävä määrä. Älä vertaa ison siilon rakentamista pienen kuivurin kustannusarviohon.
Joo-o, moon oikias.
Buschhoff ja Neuero ei ollu tuttuja merkkejä, joten sekoitin ajatuksissani osittain kuivaavat siilot ja tuoreviljasiilot, joilla siis pidetään viljan maksimikosteutena 20%. Ja ilmatiiviillä tuoreviljasiiloilla pätee myös omasta mielestäni tuo 800t vuosikulutus. Tätä pienemmillä määrillä siilon hinta kuutiota kohti on liian korkea. Kuivaavissa siiloissa pienempikin määrä taitaa olla jo järkevä.
Mutta suurin ongelmahan noissa kuivaavissa siiloissa on se että yhdellä siilolla voi kuivata vain yhtä viljalajia/-seosta. Myyntivilja pitää joka tapauksessa kuivata vanhassa pienessä kuivaamossa. Ja kustannuspuolella se mitä voidaan verrata on siilon sisällä oleva ritilälattian, puhaltimen, automatiikan ja sekoituslaitteiston hinta vs. kuivaajan hinta. Itse siilohan on aivan tavallinen viljasiilo. Esim. Neuron sivuja katsellessa siilo näytti yllättävänkin tutulta. Kyseessä on itseasiassa Chiefin siilo, jollainen löytyy tuosta omastakin pihasta.
Kahden viljalajin sekoittaminen kävisi toki muuten, mutta seossuhde pakkaa muuttua vuoden mittaan riippuen eläinaineksesta. Lisäksi vehnä ja kaura tuntuvat lajittuvan rehusiilossa.
Riippuu varmasti tilan tarpeista kumpi on parempi uusi kuivaajakoneisto vai kuivaava siilo, mutta selvää on että perinteinen kuivaaja on monipuolisempi ja varmempi ääriolosuhteissa. Yksi ongelma on myös lisälämmön tarve, mikä Suomen olosuhteissa taitaa olla ilmeinen. Tuon oman kuivurin läheisyydestä kun ei löydy kuin nykyisen kuivaajan öljykattila. Jonkinlaisia kustannuksia siitäkin varmasti syntyisi.
Noh... Toivonmukaan Honka Tradingilta tulee siilostakin tarjous pikapuoliin, niin ollaan taas viisaampia.
Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja. Joo "tavallinen" siilohan tuo on, halakaasijaa vain reilusti (10-13m välillä, noin 500t siilos). Iliman lisälämpöä mä en kuivaavaa siiloa tohtisi ajatella, se on selevä.
Mua kiinnostaa eniten noin 100t/pv sallittu puintitahti, se on kuitenki omaa luokkaansa. Siinä sivus voi toki sitte aikansa kuluksi kuivaalla vanhalla kuivaajalla erän-pari päiväs.
-
Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja. Joo "tavallinen" siilohan tuo on, halakaasijaa vain reilusti (10-13m välillä, noin 500t siilos). Iliman lisälämpöä mä en kuivaavaa siiloa tohtisi ajatella, se on selevä.
Mua kiinnostaa eniten noin 100t/pv sallittu puintitahti, se on kuitenki omaa luokkaansa. Siinä sivus voi toki sitte aikansa kuluksi kuivaalla vanhalla kuivaajalla erän-pari päiväs.
Pahasti vaan näyttää identtiseltä Chiefin siilojen kans (http://www.chief.co.uk/Silo%20Storage.htm), joita Suomes myi omilla tarroillaan Tornum. Mitoituksesta lähtien kaikki täsmää. Väri vaan on vihreä. Vertaa: http://www.tornum.se/?p=10240&m=2729 vs. http://www.neuero-farm.de/published/binary/nl%202-10_de.pdf
Kuivaavat siilot näyttäis olevan Neuerolla kaikki räystäskorkeudeltaan samoja - pari rinkiä tuota omaa pöttiä matalampia.
Toki jos tuollaisia laittaas kaks ja keskittyis vain kahden viljalajin + rypsin viljelyyn. Kai nuolla kauppakelpoista tavaraa saa?
Lisälämpö pitäis enää ratkaista.
-
Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja.
Neuero ei tee itte mitään. Alihankkija Puolassa tekee suurimman osan niitten värkeistä, siiloista en tiedä varmaksi, mutta Puola ja Espanja on ne maat joissa tehdään halpoja galvanoituja siiloja.
-
Neuero teköö siilonsa itte, näin ainakin sanoo tehtaan edustaja. Joo "tavallinen" siilohan tuo on, halakaasijaa vain reilusti (10-13m välillä, noin 500t siilos). Iliman lisälämpöä mä en kuivaavaa siiloa tohtisi ajatella, se on selevä.
Mua kiinnostaa eniten noin 100t/pv sallittu puintitahti, se on kuitenki omaa luokkaansa. Siinä sivus voi toki sitte aikansa kuluksi kuivaalla vanhalla kuivaajalla erän-pari päiväs.
Onko jossain todella uskoteltu, jotta sinne voi mättää kahden metrin kerroksen märkää viljaa päivässä, ja jatkaa tätä kunnes siilo on täynnä?