Ymppilupaa varten tarvitaan jonkin verran arkkitehtikuvia, eli pääsuunnittelija pitää valita ja kuvat hoitaa jos ei ole jo tehty. Tässä vaiheessa pitää päättää eläinmäärä (ja sitä kautta lannan määrä) ja neliömäärä, ja vaikka arvioida vähän yläkanttiin suhteessa toteutuvaan, ettei vain tarvitse hakea myönnettyihin lupiin muutoksia. Ymppilupaa varten tehdään siis eka arkkitehtikuva josta pääperiaatteet on toivottavasti lyöty lukkoon, ja jos haluaa olla tehokas on itse/joku muu on tehnyt ympäristölupahakemusta ja hankkinut levityssopimuksia yms. samaan aikaan niin että kaikki tarvittavat paperit ovat kasassa about samaan aikaan ja ne saadaan avi:iin. Navettaan kannattaa melkein pistää joku kuiva/kemiallinen pönttö ja johtaa kaikki vedet lietesäiliöön niin ei tarvitse sen asian kanssa tapella vesilaitoksen tai AVI:n kanssa tai tehdä paljon ylimääräisiä putkituksia.
Kun ymppilupa on siällä, kannattaa käydä senhetkisistä, toivottavasti aika valmiista kuvista joka neliö läpi ja varmistaa että kaikki on toiminnan ja rakentamisen suhteen optimaalista. Navetassa joka pinnan on hyvä kaataa johonkin suuntaan, ja suurpiirteisissä kuvissa niitä kaatoja ei ole. Jos ne jäävät pois rakennekuvistakin, sitä voi huomata omistavansa navetan jonka robottikopissa on aina lätäköitä puurunkoista seinää vasten tms. Kuvat kannattaa käydä erikseen läpi mielessä se miten vettä käytetään ja miten se on helpoin rakentaa, ja sen suhteen miten sama hoidetaan sähkön suhteen.
Ymppilupa on sisällä ainakin sen vuoden joten arkkitehtikuvien hiomiseen voi käyttää vaikka puoli vuotta, mutta se kannattaa tehdä tosiaan tässä vaiheessa eikä myöhemmin. Rakennesuunnittelija ja vastaava mestari kannattaa kanssa varata jo tässä vaiheessa ja pistää rakennuslupahakemus sisälle. Rakennesuunnittelijan kanssa kannattaa käydä se lopullinen arkkitehtikuva ja siinä ehdotetut rakenteet heti valmistumisen jälkeen läpi ja tehdä selväksi mikä itselle on mieluisin tapa ja myös kehottaa rakennesuunnittelijaa miettimään sitä kokemuksen mukaan halvinta tapaa rakentaa eri kohtia. Itse esim. suosin valuharkkoja, jotkin virolaiset tahot voivat tehdä suht halvalla paikalla valettua seinää. Rakennesuunnittelija joka ei ole suunnitellut navetoita, on riski. Puuttuvia kaatoja tms. ei todellakaan tulee kuviin silloin pyytämättä. Seinissä voi olla kipsilevyä tai muuta tyhmää.
Arkkitehti tai rakennesuunnittelija tekee elyä varten kustannusarvion, mutta itse kannattaa perehtyä tai pyytää joku perehtynyt käymään rakenteita läpi sen valossa miten ely kustannuksia jyvittää. Sama komponenttivarasto voi olla rehuvarasto tai katettu laakasiilo, mutta pitää selvittää kumpaan saa paremmin hyväksyttyjä kustannuksia. Hiehoille ja vasikoille ruokintalaitteistoon saa muistaakseni vajaa 700€ hyväksyttyjä kustannuksia / eläin, lypsylehmille ruokinta- ja lypsykustannuksia 2000€ eläin. Umpilehmät ovat harmaata aluetta mutta lobbaamalla ely:ssä asiasta vastuussa olevaa tahoa voi saada haluamansa näkemyksen asiasta.
jne jne jne. Palaan asiaan jos jaksan. Maanrakennus kannattaa suunnitella mahdollisimman hyvin vaikka siihen tuntuisi menevän ylimääräisiä tonneja. Pohjatutkimuksia ei niinkään, vaan ihan tarkka suunnitelma siitä mitä maata siirtyy, koska, minkälaista, ja minne. Ja jos voi olla/on kalliota, tontti auki jo edellisenä kesänä.