Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ironista, että henkilöllä, jolla on luetun ymmärtämisongelmia, lukee avatarissa:
"Miksi tässä ei lue mitään?"
Jos ainoaksi pysyvän nurmen "väistöalueeksi" jää luomu, on luomubudjettia nostettava pikimmiten. Luomukurssit ovat täynnä jo nyt.
-SS-
Sellainen tunnelma jäi ely:n roadshow-päivästä, että luomutilojen viherryttämisvelvollisuuden väisto mahdollisuus siis poistaa arkisessa toiminnassa sen nurmipakon, mutta "merkintä" lohkon perustietoihin jäisi, eli jos joskus palaa viherryttämisvelvollisuuden piiriin (tavanomainen viljely tai vaikkapa tämä luomujen vapauttamisen periminen), niin nurmipakko tulisi.
Tällä meiningillä "peltoa myytävänä" -ilmoitukset 10 v päästä ovat aika mielenkiintoisia, maalajit ja ojitukset mainitaan ohimennen, mutta korvauskelpoisuuksia ja muita hallinnollisia velvoitteita n kpl...
Samaisesta roadshowsta jäi itselle kuva, että nurmipakkoa ei tule, jos tavanomainen viljelijä ilmoittaa heti 1. vuonna pellon muuksi kuin nurmeksi.
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
Silti siihen tulee sitoutua tietämättä ehtoja, jos aikoo sitoutua ympäristötukeen.
Se ei sido. Siinä voi olla mitä vaan ja sitä tarkennetaan joka vuosi.
Eli
ohra, ohra, ohra, ohra, ohra -kiertoa ei tarvi noudattaa vaikka sellaisen kierron tekisikin.
http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf
tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia
Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.Niittykasvien siemenseoksesta sanotaan:
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden
monivuotisen niittykasvin siemeniä.
Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo,ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaavaTukihakuopas 2014 sanoo niittykesantoseoksesta:
Niittykasvien siemenseos
nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siementä
Niittykasvit:
harakankello, särmäkuisma, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho tai muu vastaava niittykasvi.
Seoksessa voi olla lisäksi yksivuoti-sen kasvin kuten ruisvirnan tai hunajakukan siementä 
Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.
Ohjeistusta odotellessa. Ei taida kukaan tätä vielä tietää. Eikä siitä tarvi vielä tänä keväänä huolehtiakaan.
Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella 
7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi
Saatko peittävän kasvuston kerääjäkasvilla tuolla tyylillä?
Toinen asia taas on, että eteläisemmällä vilja-alueella voi olla ihan turha toivo saada apilaa itämään ja orastumaan kunnolla pistävässä kevätkesän helteessä. Siitä on dokumenttiakin olemassa tilakokeista.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.
-SS-
- säätösalaojitus ja kasteluvesikierrätys (no nämä nyt on yleensä saaneet tukea aikasemminkin, uusiahan ei tähän rälssiin enää oteta)
-SS-
Kyllä otetaan kunhan ehdot täyttyy.
Kysymys 86 ->
http://www.maaseutumedia.fi/tukikysymykset-veikko-vastaa/
Joko tämä vaikuttaa hintoihin, jos suojavyöhykenurmien takia jää viljasadosta puoli miljardia kiloa pois ja lannoitemyynti putoaa 20 M€?
Ei.
Apukuivaheinänurmi ja yllättävä sade.
Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.
Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?
Joka puolella suomessa voi toteuttaa niitä mutta kohdentamisalueella on vain parempi korvaus.
Fosforintasausjaksoja ei ohjelmakaudenvaihto katkaise.
Niinhän mä sanoin, että mulla on vuosi jäljellä. Mut sen saa tietääkseni
katkaista, jos kaikki lohkot on miinuksella. menevät vaan hukkaan ne miinukset.
Eli jos ajaa loppuun asti, ja miinukset jäävät sinne, pitää tsekata,
mitä niille sitten tehdään. Salpeetariviljelyllähän niitä pakkaa tulemaan.
-SS-
Tarkennuksena. Ylitykset pitää viedä ja alitukset saa viedä.
Heh, tein koelaskelmia uudesta satotasokorjauksesta, jos kuitenkin noudattaisi toimenpiteiden ehtoja, niiden ulkopuolella...olisi helpompi anoa mukaan sitten 2016. Muuten hyvä, mutta vitupäinen ravinnetaseet-lisätoimenpide kummittelee nyt sitten lohkoilla: jos alkaa vaihdella vanhoja satotietoja sopivasti lohkolta toiselle, menevät ravinnetaseet sekaisin ja ne rullaavat jo tehtyihin toimenpidesuunnitelmiin, vääriin lohkoihin, ja taseiden vuoksi tehtäviin lannoitevähennyksiin eri tavalla kuin aikanaan niitä tehdessä. Eli pienikin muutos satotietojen kohdentamisiin räjäyttää koko ravinnetaseiden muistiinpanorakennelman.
Että se siittä. Perustasoilla mentäisiin, melkein. 2009 Epos jättisato jää nyt sitten pois, olisi päässyt suunnilleen 40 kg typpilisäykseen. Vuosina 2010 - 2014 oli äärimmäisen kuivia kesiä 2010,2011, 2013. Kolme viidestä !!! Edullinen vuosi oli 2012, 2014 taas vähennetyn lannoituksen vuosi. Mutta lähes koko alalla 2012 vähintään -20 kg typpimiinustus, kylläkin sateitten ansiosta tasainen sato, mutta jää typpikorotukset 20 kiloon, ainoastaan silloin viljelty Reetta-lohko antaisi melkein +40 kg. 2014 olisi voinut olla melko hyvä vuosi, mutta kausi 2012 - 2013 oli niin katastrofaalinen tase % muutoksessa, että lannoitevähennyksiä iski 2014. Eikä viittinny siten typpiruiskullakaan käydä.
-tun runsasmultaisuus, ei tuosta tule typpikiloja taulukkoihin millään. Onneksi tänä vuonna se 2010 viljelty onnistunut Evolo antaisi +45 kg, mutta se oli pieni ala ja fosforin satotasokorjauksessa on "-" , nin kuin aina meikäläisen tuurilla. Ja Reetalle nyt ei voi oikein helpolla 520 kg salpeetaria laittaa; korrenvahvistajien kanssa on oltava sitten kiireellä toiminnassa, tai sitten on liimalaossa se.
Sitä en tiedä, olisiko tällä "ymppituen jatkoajalla" 2014 tarvinnut edes enää ottaa ravinnetaseita huomioon. Otinpahan kuitenkin. Nyt taas pitää ansiotöitäkin tehdä, mut Peltotuki on ollut mukava kokeilemisessa. Olen laittanut omat typpirajat sinne, niin voi kokeilla lannoitevalmisteita et saisi tarkkaan käytetyksi. Fosforitasaus on vielä voimassa, en tiedä, kannattaisiko lopettaa vai ei. Viimenen vuosi ja 50 kg tilaa fosvaatille ? Voiko miinukset heittää seuraavalle tasauskaudelle ? Pitääpäs ottaa selvää.
-SS-
Fosforintasausjaksoja ei ohjelmakaudenvaihto katkaise.
Miksi tuota hakuopasta ei haluttu enää julkaista paperille painettuna?
Tulee tilanteita, että haluaa tarkistaa pikaisesti jonkin yksityiskohdan, niin sitä varten pitää avata tietokone ja mennä nettiin ja etsiä tuo kohta. Paperisesta hakuoppaasta tämä olisi ollut nopeasti tehtävissä. Toki älypuhelimellakin voi tuota hakuopasta selailla, mutta perin hankalaa ja hidasta se on.
Varsinkin paskallaistumislukemisena hakuopas olisi ollut kätevä.
No yksinkertaisesti siitä syystä, että ilmaisivat selkeästi tiedotustilaisuuksissa, että
muutoksia tulee vielä ennen allekirjoituspäivää, ja ne muutokset ovat pelkästään nettiversiossa.
Esimerkiksi typpirajat puuttuvat tuosta ohjeesta, täydentävät ehdot puuttuvat netistä,
fosforirajat puuttuvat netistä.
Neuvontaa saa ensi viikolla julkaistavan neuvojarekisteriin merkityiltä asiantuntijoilta.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/tilaneuvonta.aspx
Mielenkiintoinen aspekti oli, että täydentävien ehtojen osalta saa vain
kahdesta eri täydentävien ehtojen osiosta neuvontaa (7 kaikkiaan) ja niiden osalta
maksimikorvattava summa on 165 euroa per osio.
Rahaa siis varmaankin säästetään ympäristökorvausneuvontaa varten, koska koko
potti on 3500 € / viljelijä ohjelmakaudella. Nyt sitä tarvittaisiin, kukapa enää
viimeisenä vuonna epätietoinen on, missä voi naksahtaa virheeseen, kun se on jo tapahtunut.
-SS-
katsoppa uudestaan, tuo 165€ per osio oli vuonna 2014. Nyt saat vaikka sen koko 3500€ käyttää täydentävien ehtojen neuvontaan.
Ei kyllä ymmärrä mitä varten tuon vanhan tilaneuvontajärjestelmän tiedot pitää olla tuolla, kun sitä ei voi edes hyödyntää enää.
Se on kyllä ihan totta, että tykkäävät olla arkistona papereille, jotka voisi säilyttää aivan täysin myös tilalla.
Eikä tässä vielä kaikki
Luin tuota tukihakuopasta niin "ympäristötuen vähimmäisvaatimukset" ja sivu 75.
Tee peltomaan laatutesti kerran sitoumuskauden
aikana täyttämällä itsearviointilomake
kaikkien ympäristösitoumukseen kuuluvien
yli 0,5 hehtaarin suuruisten peruslohkojen
osalta. Laatutesti tulee tehdä yhdestä
lohkosta, jos sinulla ei ole yli 0,5 ha:n lohkoja.
Peltomaan laatutestin itsearviointilomakkeen
löydät suomi.fi/lomakkeet 40–sivustolta.
Laatutesti on tehtävä kolmannen sitoumusvuoden
loppuun mennessä. Maaseutuvirasto
ohjeistaa myöhemmin laatutestin palauttamisesta
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
