No täällähän on positiivinen meininki...

Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia...   tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä.
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.

No täällähän on positiivinen meininki...

Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia...   tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä.
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.

onko se justiin näin!!?? naudanlihan  kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan???

Tuloista tukia 60% ja lopu lihan myynnistä.
Ei se niin justiisa ole...  

[/quote]onko se justiin näin!!?? naudanlihan  kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan???
[/quote]

*** Jotakuinkin noin, itse naudanlihantuotanto on lähes kaikissa tapauksissa kannattamatonta. Riittävällä peltopinta-alalla on kuitenkin mahdollista optimoida rehukustannukset. Tärkeitä ei ole maksimituotanto, vaan optimituotanto.
Naudanliha on kuitenkin vielä kohtuullisen hyvä tapa muuttaa peltojen tuotteet markkinakelpoiseksi, tuotteiden arvo ei vielä merkittävästi putoa.

pärjätä"

e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta

Onko jotain nasevaa linkkiä aiheeseen, ameriikankielisetkin kelpaa hyvin?

Tuloista tukia 60% ja lopu lihan myynnistä.
Ei se niin justiisa ole... 

 Millä tukialueella? Mulla on tukien osuus 46% liikevaihdosta, johon ei oo laskettu harrastusurakointia, lypsyrotuisia, VK=>teuraaksi ja huonosti kasvaneita.. Eläimiä on 1,6 ey/ha. C2. Ei tällä ole rikastumaan päässyt..

Lainaus käyttäjältä: jps - 02.12.10 - klo:22:28

No täällähän on positiivinen meininki...

Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia...   tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä.
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.

onko se justiin näin!!?? naudanlihan  kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan???

oisko se nuin jos rakennuksenkustannus ei ole ollut hallussa. myös konekustannuksen merkitys rehuyksikön/megajoulen hintaan on monelta unohtunut... Lihassa molemmat kuitenkin teoriassa mahdollista pitää kohtalaisen hyvin hallinnassa koska määrät suurempia...

eläinpääoman saaminen itselle on myös mielestäni järkevää...

 Millä tukialueella? Mulla on tukien osuus 46% liikevaihdosta, johon ei oo laskettu harrastusurakointia, lypsyrotuisia, VK=>teuraaksi ja huonosti kasvaneita.. Eläimiä on 1,6 ey/ha. C2. Ei tällä ole rikastumaan päässyt..
[/quote]

Noi luvut heitin lonkalta. Papereista kattelin niin oikeet luvut taitaa olla, että tuet päälle 50% ja loput lihan myynnistä.
Elukoita 1,2ey/ha ja C1

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.12.10 - klo:21:04

pärjätä"

e-amerikas nautasektori pakenee kuten intiaanit aikoinaan soijantuottajien alta joten se siit nurmituotannosta

Onko jotain nasevaa linkkiä aiheeseen, ameriikankielisetkin kelpaa hyvin?

ajankohtaises kakkoses tms tuli yleltä pari vuot sitten ehkä.

Lainaus käyttäjältä: jps - 02.12.10 - klo:22:28

No täällähän on positiivinen meininki...

Hyvää hommaahan tuo naudanlihantuottaminen on, ei ole ollut palkkatöihin ikävä. Kannattaa kuunnella tarkkaan neuvojia...   tietää mitä ei ainakaan kannata tehdä.
Vielä kun viljan hinta nousis edes kahteen sataan, muuttaisin ruokintasuunnitelmaa ja möisin ylimääräiset pois, nyt rupeaa pian sonnit röhkimään.

onko se justiin näin!!?? naudanlihan  kannattavuus perustuu isoon pelto p-alaan jonka jälkeen kannattavuus ei perustu naudanlihaan???

Näin se varmaan on, mutta itse ajattelisin asian näin, että nurmi on aika varma ja kilpailukykyinen tuote myös Suomessa, verrataan vaikka muuhun eurooppan, varmasti paremmin kilpailukykyinen kuin vilja, nauta hyödyntää kumminkin nurmea ja siinä mielessä on aina jollakin lailla järkevä kasvatettava.
Mielestäni on järjetöntä kasvattaa nurmea sellaisilla alueilla euroopassa, joissa saa hyvän tuloksen muillakin kasveilla, jotka voi syöttää ihmisille tai paremmin lihaa kasvaville eläimille, kuten siat ja broilerit.

Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?

Ketjun aloittajan kanssa olen täysin samaa mieltä. Systeemi on sama, vasikat välikasvatettuna, maitorotuisia ja teuraspaino aina viime vuoteen n.350kg. Teuraaksi lähteviä sonnia on n. 300/vuosi. Vuosi sitten pyörittelin vähän exeliä ja totesin että tämä homma ei enää toimi. Ei tosiaankaan jää viivan alle. Peltoa on sen verran että ei mullit ihan kaikkea syö, niin on tullut kokeiltua kaikenlaista viljelyä viime vuosina. Totesin että tuossa mullin kasvatuksessa pääsee kirkkaasti huonoimmille tuntipalkoille. Jopa rehuviljan viljely hakkaa mullin.

Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.

Vuoden tilinpäätöksestä pystyy antamaan jotakin arviota homman toimivuudesta, mutta totuus valkenee vasta vuoden päästä. Väliaikatietona voin kertoa että pankkitilin tilanne on nyt huomattavasti parempi kun vuosi sitten.

Jos lihan tilityshinta ei nopeasti korjaannu niin lihan tuottamisesta tulee nautatiloille kustannuksia aiheuttava rasite. Silloin siirrytään näennäistuottamiseen. Itse olen aina vastustanut tätä ajatusta, mutta kyllä tässä kohtaa euro on niin vahva konsultti että minäkin siirryn näköjään pikku hiljaa lihan näennäistuottajaksi. Toivottavasti teurastamot heräävät ennen kun on liian myöhäistä. Uskon että koko vuoden kestänyt teurasruuhka on yksi merkki siitä että nautakasvattamoissa tehdään ratkaisuja heikon kannattavuuden pohjalta. Eläinmäärä alas ja tuet ylös!

Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.

Vuoden tilinpäätöksestä pystyy antamaan jotakin arviota homman toimivuudesta, mutta totuus valkenee vasta vuoden päästä.

*** Liki kymmenen vuotta sitten havaittu jo sama asia. Teurastamojen mielestä olen vain lihan kasvattelija. Kriisivuonna 2008 tein kuitenkin vuosituhannen parhaan tuloksen.
Mä olen jo sen verran vanha heppu, että mun egoani ei yhtään horjuta vaikka mulla ei olekaan kuin parisataa mullia (muilla 500). Mutta rahalle olen kylläkin perso...

Niin, ei se ole näennäistuotantoa, jos tuotetaan minipanoksin, eikä haeta maksimituotantoa ostopanoksin, se on vaan sopeutumista matalaan hintatasoon.
Maajussi tuottaa tuotteita paikallisella hintatasolla ja saa tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan arvoisen korvauksen, strategisesti näin kalliiden tuotantokustannusten maassa aika huono tilanne.

Niin, ei se ole näennäistuotantoa, jos tuotetaan minipanoksin, eikä haeta maksimituotantoa ostopanoksin, se on vaan sopeutumista matalaan hintatasoon.
Maajussi tuottaa tuotteita paikallisella hintatasolla ja saa tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan arvoisen korvauksen, strategisesti näin kalliiden tuotantokustannusten maassa aika huono tilanne.

Tuo oli hyvä havainto!

Lainaus käyttäjältä: kusti65 - 29.11.10 - klo:20:24

Olen jo hetken aikaa ihmetellyt kun maito ja sikapuolella valitetaan heikkoa kannattavuutta. Miksi mullimiehet on hiljaa? Onko niin hyvää hommaa? Mullimiehenä itsekin voin antaa vastauksen ihan heti. Ainakaan tällä systeemillä kun meikäläisellä, (vasikat välikasvatettuna, teuraspaino 350kg, maitorotuisia) tässä hommassa ei ole kyllä enää mitään mieltä. Viivan alle ei kyllä enää jää sitä mitä pitäisi. Onko muilla samanlainen tunnelma vai olenko vaan liian kriittinen?

Siinä exeliä pyöritellessäni totesin yhden perusasian; kun lihan tuottaminen ei kerran kannata niin onko viisaampi vaihtaa asennetta. Eli tavoitteena kotieläinstatuksen pitäminen, kustannusten minimoiminen ja tuloksen maximoiminen. Tähän suuntaan olen viimeisen vuoden aikana tuotantoani siirtänyt. Vasikka on pirun kallis, siitä pyritään saamaan enemmän lihakiloja, nyt teuraspaino yli 400kg. Päiväkasvuja on pudotettu rasvoittumisen välttämiseksi, samalla käytetään halvempia rehuja. Esim säilörehu tehdään entisen kolmen kerran sijaan vain kaksi kertaa, yllättävän suuri kustannussäästö.

Eläinmäärä alas ja tuet ylös!

Tuo sinun mallisi (suuri teuraspaino hitaammalla kasvulla) johtaa huonoon rehuhyötysuhteeseen. Jos olet siirtänyt rehunkorjuun "ensimmäinen tähkä näkyvissä" -vaiheesta "suurin osa tähkällä" vaiheeseen, kertaniiton sato liki tuplaantuu, toisaalta näin toiseen satoon ei tule tähkiä ja sen korjuuajan voi valita vapaammin. Luultavasti rehusato/pellolla ajettu kilometri on niin paljon parempi että rehua joutaakin hukata navetassa. Kuitenkin lisäksi tulee enemmän paskan mättöä ja mahdollisesti kuivitusta.

Emolehmillä laajaperäily on luontevampaa. Säilötäaineet ja muovit säästää tekemällä kelien ja varastojen salliessa paljon heinäksi. Kalliissa vasikanhinnassa pääsee saajien puolelle jne.