Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
kuinka suuri on kuivauskustannus vrt jos kuivaa itse?
Kokemusta ei ole. Raision sivulta löytyvän "öljykasvien laatuhinnoittelu"
http://www.raisio.com/www/page/2248 mukaan otettaessa vastaan kosteudeltaan esim. 13% öljykasvia hintavähennys on 20 €/t ja jos kosteus on 20% vähennys on 34 €/t
Mutta on todella kourakuormaajien hinnat karanneet, jos niistä jo parikymmentä tonnia saa köyhtyä. Ei ole montaa vuotta, kun ostin keslan 204T ja 9T paketin.
Vertailuun valittu kokoluokka taitaa olla sellainen, että hinta on pompannut reippaasti ylöspäin verrattua seuraavaksi pienempään yhdistelmään, esim. tuohon 204T+9t kärry. Kärryn koko ja kuormaimen nostovoima ovat kyllä myös reippaasti suurempia.
Aika yleinen tapa tuntuu nykyään olevan, että tämän tapaisissa onnettomuuksissa autoilija haluaa äkkiä häipyä paikalta. Maraanin esittämien syiden lisäksi syynä voi olla vain puhdas piittaamattomuus. Jos ja kun autoon on tullut vaurioita, niin kiire ja haluttomuus kutsua poliisi kyllä hieman ihmetyttää. Varsinkin jos mitään korvausvaatimusta ei pojalle ole vielä esitetty.
Jos ilman todistajia mennään oikeuteen, niin todennäköisesti kummallekin tulee jonkin sortin rapsut liikenteen vaarantamisesta.
Pitäisi onnistua, jos se on ihan tavallista metsää ja hakkuuilmoitusta tehdessä ilmoittaa, että käyttötarkoitus (tai mikä se nyt olikaan...) muuttuu. Muuten virannomainen voi turhan vakavissaan olla sitä mieltä, että uudistaminen on laiminlöyty.
Esimerkkivuokra hiukan ihmetyttää. Se on vissiin vain esimerkkinä, jos ei ole ideana, että mahdollinen vuokralainen raivaa alueen pelloksi.
Myönnetään... Anniina on sellainen lajike, jolla valkauaispitoista vehnää saa helposti. Mutta...
Anniinassa ei ole muuta vikaa kun helvetin pienet jyvät ja seulonnassa tulee miinuksia niin että heikompaa alkaa hirvittämään. Tiiä siten pitäskös sekoitella Trappea ja Anniinaa. Toisesta kokoa ja toisesta valkuaista. Menee vaan helposti käsille koko homma. Näytteitä pitää ottaa tiuhaan tahtiin ja seuloa sekä kattoo se valkuainen......
Noiden huonojen puolien lisäksi Anniina on lajikekokeiden mukaan pahin sakolukunsa pudottaja. Hyvästä valkuaisesta ei ole mitään hyötyä, jos muualta tulee melkein yhtä paljon miinuksia tai leipävehnäkelpoisuus menetetään helposti jonkin muun syyn vuoksi.
Hyväksi rehuvehnäksikään siitä ei oikein ole. Vilja on rehun energianlähde, jonka valkuainen otetaan huomioon seosta suunniteltaessa. Joten rehuviljan pitäisi tuottaa ensisijaisesti määrää ja kasvuaika sellainen, että uskoo ehtivänsä puimaan viljan tarpeeksi tuleentuneena ja homeettomana. Valkuainen hommataan muualta tai viljellään hernettä tai härkäpapua.
Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.
Niin kaurastako nyt puhut vai vehnästä?
Vehnän kanssahan tollaset valkuaiset ei ole tasan minkäänlainen ongelma vaikka typpi annetaan ihan sallituissa rajoissa ja kylvön yhteydessä
Muistaakseni kaikilla viljoilla raja on 12-13% välillä. Jos on alle 12% valkuiasta, on typpi rajoittanut kasvua. Jos yli 13% jonkin muu tekijä kuin typpi on rajoittanut kasvua.
Millä lajikkeella ja satotasolla saa varmasti 15% vehnää kikkailematta lannoituksen kanssa tavalla tai toisella?
'Kyllä minä ainakin menen hypistelemään härveleitä mukavan lämpöiseen ja kuivaan halliin, jos vaan aikaa on. Kun vielä ilmaiseksi pääsee sisälle eikä tarvitse maksaa sikamaisen kallista lippua prorahastajien aitamalle sirkuskentälle. Ainoa asiallinen kesänäyttely viime vuosina on ollut Okra. Jyväskylän näyttely on siinä ja siinä viitsiikö mennä. Anti kustannuksiin nähden on minun kannaltani aika huono.
Se on sitten eri asia mistä, mitä ja milloin mahdollisesti ostaa. Voihan koneen ostaa ulkomailtakin kun täällä on tutkinut minkälainen on kyseessä...
[quote author=koivikko link=topic=29152.msg488564#msg488564 .Kauran esikasvina on ollut vehnä.(2010) salpietaria tuli sille laitettu 90 typpikilon verran ja kompostia 10 kuutiota. sato oli silloin 3,8t ja valkuainen 14,8. Etanat ja kuivuus häiritsi kasvua sen verran, että thp oli 28. Vehnän ja ohran esikasvina oli rypsi jolle (2010) slp:tä 80 tyypikilon verran ja kompostia 10 kuutioo. Sato oli 1,6t. [/quote]
Lähes 15% valkuaisia ei saada kuin hemmetin suurella typen ylilannoituksella tai jakamalla typpilannoitus ja antamalla lisätyppi kun kasvusto on vähintään maitotuleentunut.
Kuis paljon tuosta kymmenestä komposti kuutiosta pitäisi tulla ja kuinka paljon käyttäjät ajattelevat siitä tulevan typpeä?
Noilla edellisvuosien lannoituksilla en yhtään ihmettele, että tänä vuonna satoa tuli. Kolmen vuoden päästä saalis voi olla huomattavasti huonompi ellei välillä kompostien lisäksi keräillä typpeä apiloilla yms.
Koivikon tarina on kultaa, balsamia ja mirhamia Landehoon hipiälle. 
Ihan hyvät sadot sv1:ski, mutta ei vielä kannata itämaiden aarteita tuhlata. Sitten vasta, kun luomustatuksella saa tuon tasoisia satoja vuodesta toiseen.
Jos on käytetty lantaa sen verran mitä on voinut, niin se vaikuttaa aika hyvin. Ja millainen viime vuoden satotaso oli? Minulle on tullut semmoinen olo, että osa viime vuoden lannoitteista on sailynyt maassa ja parantanut tämän vuoden satoja ja valkuiaispitoisuuksia. Varsinkin vehnistä on tullut määrällisesti ja valkuaispitoisuudeltaan niin hyviä satoja, ettei pelkkä säätila sitä selitä. Kivennäismaista ei typpeä itsestään irtoa eikä viljelykierroissa tai kulttuurissa ole niin suurta muutosta tapahtunut, että se selittäisi hyvät vehnät.
Tupessa vai aisalla riippuu siitä mitä on tarkoitus tehdä. Kärryn aisalla, jos päätarkoitus on puiden ajaminen sekä muu mahdollinen nostaminen ja kuljetus käyttäen vain samoja kärryjä kuin metsätöissä. Tupessa, jos pääkäyttö on muuta kuin metsäajoa ja ilman kärryjä tai jollakin muulla kärryllä kuin metsäkärryllä.
Misään tapauksessa ei nostolaitteessa.
Asiantunteva KV:n testiryhmä ajeli kärryillä neliöitä kuutioden sijasta...
Sen varmasti jo tiedät, että kuutiota saadaan, kun esim. poikkileikkauksen pinta-ala kerrotaan vaikkapa kuorman pituudella. Jos et ole vielä huomannut tai tiedä, niin moottorisahalla tehdyt kuitupuut ovat noin kolmemetrisiä. Tukin pituus vaihtelee hieman yli kolmesta metristä yli kuuteen metriin. Energiapuut noin kolmesta noin seitsemään metriin tekijästä ja ostajasta riippuen. Kärryihin mahtuu hieman enemmän kuin kuormatilan poikkileikkauksen pinta-ala on. Jos yrittää mahduttaa enemmän, puut putovat tolppien päiden yli pois kuormasta.
Joten selipäs nyt, miksi vertailussa olisi pitänyt käyttää kuutioita?? Kuorman kokoa käytännössä joka tapauksessa rajoittavat neliöt ja kuutiot riippuuvat täysin puiden pituudesta.
Kohlimet on paljon jäykemmät, kun ne on tehty yhdestä levystä. Verrattuna purettaviin kohlimiin.
Ehkä kerran n.25 vuoden aikana on tarvinnut kohlimia mennä putsailemaan ripanpätkällä.
Ja silloinkin puitiin jotain hernemoskaa. 
Avattavat kohlimet ei vaikuta puimurivalintaan.
Mut sitten kun on se paska syksy, niin onpa hieno keksintö toi pohja!
Mut avattavien kohlinten tarpeeseen vaikuttaa aika paljon se, mitä puidaan: käytännössä kypsää viljaa vai puoliraakaa höystettynä niin runsailla oheiskasveilla, ettei kuski aina tiedä mikä se varsinaisesti kasvatettu kasvi on.... Tuotantosuunnasta ja -tavasta riippumatta
Itse en kaipaa avattavia kohlimia, vaan tarpeeksi tilaa niiden päälle, jotta on helppo käydä irroittamassa mahdollisesti syntyneet vihnekasat tai reikiin tarttuneet oljenpätkät yms.
Rikki on välttämätön ravinne kasville. Valkuaisesta tietty osuus on rikkiä, eikä sitä voi millään muulla ravinteella korvata. En yhtään epäile, etteikö rikkilannoituksella saisi sadonlisää tietyillä lohkoilla. Tuossa Farmitin sivulla mainitaankin, että "Rikin puutokselle altistavia tekijöitä ovat alhainen maan rikkiluku, kevyt maalaji, alhainen multavuus sekä matala pH"
Kovia lukuja vaan latelevat, 900kg.
Totta. Tarkemmin katsottuna tuo koe ei kerro mitään pelkästä rikin vaikutuksesta. Rikin lisäksi paremmin kasvanut oli saanut myös typpeä 30 kg/ha enemmän kuin rikkilannoittamaton.
Periaatteessa suoraan jatkoa Yaran kesäisille mainoksille, joissa muistutetaan ettei pelkkä typpilannoitus riitä.
Ei sinäänsä uutta auringon alla tässäkään asiassa. Kyllä ennenkin on tietyssä iässä ollut polttava halu kokeilla muutakin kuin pyhäkoulua. Ja osa katosi pysyvästi. Mutta semmoinen suuri ero on, että ennen toisten perään katsottiin ja suurin osa tunsi toisensa. Se ei tietenkään aina ollut mukavaa. Mutta toi tiettyä turvaa, hankaloitti karkuteille lähtemistä ja ehkä nosti kynnystä kokeilla jotain kiellettyä. Nykyään vielä netti, kännykät ja muut mukavat hilavitkuttimet lisäävät vaaraa, että harmitomaksi tarkoittu pila menee överiksi, töpeksitään pahasti tai tutustutaan henkilöihin, joista pitäisi pysyä kaukana.
