Lainaus käyttäjältä: kylmis - 19.09.24 - klo:08:09

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. . Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu.

Nyt meillä on erillaiset laskukaavat ja toimintamallit.

Minkä helevetin takia niittäisi kahdesti?  Ja paskaako sillä on merkitystä jos siellä kasvaa rikkoja? Kulupuoli romahtaa kun ei mene euroakaan kasvinsuojeluun ja lannoitteisiin. Kuivausöljyt nolla litraa, ei mene sähköä eikä liioin rahtimaksuja jyvien pyörittelyyn, ja pitää muistaa että eipä se puimurikaan vaadi euroakaan kun makoilee tallissa. Ei tarvitse lajitella tosseja tai ostaa lähes ilmaista sertiä.

Muokkaus, kylvö ja herran haltuun kunnes koittaa seuraava kevät, niin se menee. Ja tuet 150-300euroo enemän kun ohran kasvatuksessa.

Laskeeko arvoisa kylmis itselleen lainkaan tuntipalkkaa?

Jos on tarkoitus ajaa tuotanto alas ja jäähdytellen lopettaa koko maatalous, niin esittämäsi linja lienee ihan hyvä, mutta kun tilanne ei ole se, että pellot olisivat jäämässä pitkäaikaisesti tuotannosta sivuun vaan kesannot ovat selkeä latausvaihe ennen uutta viljajaksoa, niin kyllähän siihen nurmen laatuun on panostettava.

En tiedä, että mikään talo, maatila tai yritys olisi varsinaisesti noussut kukoistukseen pelkällä säästö- ja kulukuurilla. Kyllä niitä tuottoja on vaan tultava siitä itse tuotannostakin, ei pelkästään tuista. Kuten kai ilmaisin, ei se viljanviljely nyt niin tappiollista ole, että viljelyyn kohdistuvat kulut veisivät koko viljatilin. Sittenhän tässä ei olisi mitään järkeä. Kyllä minä olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen, jos alkukesästä vielä joskus suostuisi satamaan fiksuun aikaan, niin menisi vielä paremmin, mutta pärjään kyllä näinkin.

En saa höpöheiniä mitenkään erityisen kannattavaksi viljaa vastaan vielä tällä kustannus ja hintatasolla. Tarvis painua tuonne 120e, sitten varmaan olisi eriasia. Niissä kesannoissa on yllättävän paljon hommia, jos ne meinaa pitää kunnollisena nurmena eikä rikkaruohopankkina. Kaksi niittoa kesässä on usein minimi. Sitten, kun menee kerta niitolla, heinämaa on niin taantunut, että täytyy papereista katsoa, mitä on tullut sinne ilmoitettua. Nyttemmin tähän on tullut vielä mukaan hallinnon korostunut kiinnostus niittoihin ja höpöheiniin noin yleisellä tasolla. Omat kokemukset sellaisia, että kolme vuotta ne heinät menee suhteellisen ok, sitten alkaa olla siinä rajoilla, että mikä on pääkasvi. Tuet tulee, mutta kulupuoli jyllää joka vuosi. Takavuosina tuet olivat paremmat, nyttemmin tultu alaspäin, ei hyvä juttu. Kyllä viljasta pääsääntöisesti saa aina omat kulunsa takaisin ja jonkinlaisen tuoton. Lisänä on vipuvarsi, jos viljasta on oikeasti puutetta ja sitähän tuppaa olemaan tasaisin väliajoin ja sykli on kiihtymään päin. Esim. 2018 kuivuus teki sen, että sai aivan huippuhinnan kaikkien aikojen surkeimmista kauroista. Kaikki nämä tuppaa vaan nyt unohtumaan, kun viljasta odotetaan sitä 400 euroa.

Viljan hinta on tälläkin hetkellä vielä ihan kohtuullinen. Todella paljon on kauraa ja ohraa myyty esim. 120-130e hintatasolla. 150-160e on ollut myös yleinen taso. Nyt sentään kevään toimituksiin saa 180e ja eletään syyskuuta, mikä on vielä perinteinen puintikuukausi. Minulla ainakin on puinnit vielä kesken tämän viikon. Se mitä olen ihmisiä haastatellut, niin edelleen vahvistuu se kuva, että ei niitä jyviä niin kauheasti joka paikassa ole tullut. On tosi synkkiä paikkoja joko kuivuuden tai liiallisen satamisen seurauksena. Tästä ei isoa loikkaa tarvitse ottaa, niin ollaan siinä 200e nurkissa, mikä pitäisi olosuhteisiin nähden olla siedettävä. Polttoaineetkin jo alle 1,20e tason. Apulanta nyt tietysti on vielä turha koholla, mutta sekin saattaa siitä vielä laskea.

On sitten terhosta lähtemällä hippasen hidasta hommaa. Tammi on nuorena melkoisen hidaskasvuinen... reilu metrisenä sitten lähtee jos on siihen asti päässyt.

Onkohan tammella miten kysyntää myyntipuuna? Yksi tuttu tarjosi tuppeen sahattua pihapuutaan useammallekin taholle mutta puusepät sanoivat että kotimainen tammi on jotenkin huonolaatuista verrattuna tuontipuuhun. Taisi päätyä sitten haloiksi. En tiedä asiaan enempää.

Jos nyt istuttaa, niin meillä on varmaan 100 vuotta aikaa miettiä loppukäyttöä. Siihen mennessä saatetaan keksiä jo jotain. Enemmän miettisin, että mihin nämä kaikki koivut tungetaan, jota nyt hehkutetaan maailmanpelastajana, jolla pitäisi monimuotoistaa Suomen metsät. Koivua voi olla jossain vaiheessa tarjolla poskettomasti.

Huomasin, että Cemagrolla on lannoitehinnastossa täysi tuotepaletti eli tavaraa on myynnissä, mutta mikähän mahtaa olla toimitusaika. Onko joku ottanyt juuri äskettäin sieltä jotain?

Hankkijassa kesätempera 1,17e eli veroton alle euron. Vanhat ajat palasivat. Voi kuinka ihanaa...

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 14.09.24 - klo:10:31

58 mm vuorokaudessa. Pe aamusta tähän aamuun

60 mm tuli tässä Pälkäneellä, onneksi tuli torstaina vikat syysvehnät kylvettyä

Mikä oli lopullinen saldo viikonlopusta?

Nestori tuli poudilla puitua ja satotaso oli kuitenkin 4000kg/ha. Pari kuivauserää oli turhan kevyttä, mutta kuivurissa pyörittämällä sain korjaantuun. Hehtopaino noin 56kg kieppeillä. Alkuun olin todella skeptinen tämän lajikkeen suhteen, mutta nyt kun laatua korjaili, niin tuntuu, että ei välttämättä ihan pöljä lajike. Jatkoon menee ja otan ensi vuonna uudelleen. Katsotaan sen jälkeen, miltä näyttää.

Winx vehnä tuotti noin 3800kg sadon, mikä oli positiivinen yllätys. Heikkoja paikkoja oli sen verran, että niiden satotaso tiputti melkoisesti keskiarvoa. Jyväkoko ei ollut enää syksyllä sitä, mitä se oli keväällä säkistä otettuna, mutta Helmivuosien jälkeen, tämä tuntuu pitkästä aikaa sellaiselta lajikkeelta, että tätä haluan viljellä myös ensi vuonna. Kyllä päätyypin vehnä on ehdoton edellytys kuivan poutivilla savilla, ei sille vaan mitään voi.

Kyllä hyvälaatuiselle viljalle kysyntää löytyy. Nytkin on tullut eri puolilta tietoja, että satotasot eivät ole olleet kovin kaksisia, mikä tietää ongelmia myös laatuihin. Kannattaa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pyöritellä niitä homeisia ja kevyitä viljoja kuivurissa ja lajittelijassa. Hinnat paranee talven aikana. Nuo rukiin torajyvät on sellainen ongelma, että teollisuuden on tultava vastaan ja hommattava vastaanottoon lajittelijat. Jos rukiinviljely menee määräänsä vaikeammaksi, niin siitä luovutaan. Syysvehnä on yksinkertaisesti niin ylivoimainen.

No niin, mitäs tämä nyt tarkoittaa. Kyselin Hankkijalta ekan kauraerän esinäytetuloksia ja ne oli ihan asialliset, 56kg, lajite 8, donit 0.0. Omamyyjä oli melkein tohkeissaan, kun oli näin hyvää kauraa. Valtakunnallisesti viljat ovat kevyitä ja kaurojen hehtopainot pyörivät 53kg molemmin puolin. Turun rehutehdas on koko ajan tukossa kevyiden kaurojen puolelta. Painavampaa kauraa kuin 53 saisi heti meneen. Sitten taas Raision viljakirjeen mukaan kaurojen laadut on hyviä vastaanotetuissa erissä. Taisi lajitteet olla 4,2 Tässä ilmeisesti näkyy sitä, että Rehufirmalle tarjotaan lähtökohtaisesti rehutavaraa ja myllylle laadukkaampaa viljaa. En muuta näkemystäni siitä, että viljan hinnat tulee talven myötä nousemaan. Kaurassa rehutavara ei niinkään, mutta elintarvikekauraa ei välttämättä ole sitä määrää, mitä te kuvittelette. Ohjeeni on, että kannattaa nyt panostaa siihen kaurojen kunnostukseen, kun on vielä hyvät ilmat työskennellä kuivurilla. Siitä saa pienen lisäkorvauksen myöhemmässä vaiheessa.

Niin sanotut omat myyntikaurat tuli puitua. 38ha alalta Avenue ja Belinda, keskisadoksi muodostui 3692kg/ha. Olen tyytyväinen, alkuun näytti siltä, että kolmen tonnin pinnassa pyöritään, mutta hyvät lohkot onnistuivat kuittaamaan huonojen surkeutta. Avenue suhteessa Belindaan ei nyt säväyttänyt satotasojen puolesta. Mielestäni A hävisi B:lle. Laaduissa A kärsi tosi paljon versoilusta, mutta jyväkoko ja hehtopaino olivat kuitenkin hyviä. Tämä on hankala lajike. Tuo versoontuminen on erittäin pitkä miinus ja vaikeuttaa puintiaikaa kovasti. Belinda valmistui versoistaan huolimatta kaikkein parhaiten kolmikosta Avenue, Belinda, Nestori. Hehtopainot vaihteli 49-61kg. Pääsääntöisesti oltiin 55-56 kieppeillä, mutta välissä ja varsinkin alkuun oli tosi pahoja eriä, joiden laatua täytyy korjata ennen myyntiä.

Puoli päivää silti pitää pyörittää kaapin kierrätystä, aika matka nostaa hehtolitrapaino 48 kg:sta 54 kiloon. On siinä sumplimista , mutta kerkiää tehdä rauhassa, kun kaurat ei kärryssä lämpene.  Taitaa tuo Taika-kaura olla pahin nyt sen hehtopainon osalta. Bennyä pitää kokeilla, jos olisi painavampaa.

-SS-

Omissa tutkimuksissa, jotka koskevat tätä vuotta, on käynyt ilmi, että kauran hehtopaino kuivurissa kierrättämällä nousee kohtuullisella pyörityksellä vaikkapa 49 kilosta 53:een, mutta siitä ylöspäin tökkää. En tiedä onko siinä ominaisuudet sellaiset, että ne jyvät on lähtenyt, jotka on lähteekseen ja sitten ei tapahdu mitään. Olen sitten ratkaissut asian sillä, että lajittelija ja 2mm seula. Tällä yhdistelmällä lähtee keskimäärin 2kg lisää ja ollaan 55kg haminoissa, mikä on ok elintarvikelaatu.

Taikakaurasta. Kolmen viimeisen vuoden ajalta Raision vastaanottolistat näyttävät, että Taika kaura on kaurojen painavimmasta päästä. Muistelisin, että lajitteet olivat myös asialliset. Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa, että poutivilla savilla tällaisen kesän oloissa, se on melkein sama minkälainen satotykki sinne heitetään, kyllä painot lähtee. Minulle on jotenkin ratkaisevasti avautunut se, että taloon on saatava kunnollinen lajittelija, muuten ei tule mitään. Se kuivurissa pyörittäminenkin on vähän niin ja näin. Nopea lajittelija on paljon varmempi. Se esipuhdistin vetää myös hyviä jyviä mukanaan ja aiheuttaa hävikkiä. Lajittelija on varmempi. Vielä lajikkeista. Nestoria on osin pellossa. Kypsemmät paikat puin viikko sitten ja laadut oli asialliset, ehkä sitä pientä jyvää oli silmämääräisesti turhan paljon, mutta painoa oli 56-57. Nyt on vielä versonut savi jäljellä ja se näytää aika pitkälle kuinka hehtopaino pysyy kuivemmalla paikkaa.

Alkoi puinnit taas sujua 60mm monsuunikauden jälkeen. Alkuviikko on ollut todella sumuista ja äärimmäisen kostean hikevää. Tänään aloittelin 1500 paikkeilla ja puinkin Avenue kauraa iltaan asti. Vaikutti kuivalta. Äsken mittasin kosteuden, kun oli kuivurissa pyörinyt pari tuntia, 14,2. Olisi aika hienoa, mutta vihreitä vieläkin sen verran mukana, että painettava reilusti kuivaksi. Pääsato kuitenkin valmis ja hävittänyt kosteuden jonnekin. Jyvien väri muuttunut keltaisesta valkoiseksi ja joukossa on tummia jyviä, mutta yhden aukaisin kokeeksi ja kirkkaan valkoinen oli ydin. Pitäisi olla laatu vieläkin kunnossa. Eiköhän tämä tästä sitten taas....

Lajittelu 2.0mm seulalla parantaa kauran laatua mukavasti. Hehtopaino ja lajitteet paranee ja saa niistä vielä euroja bonusta. Lisäksi ongelma todennäköisesti vähenee huomattavasti.

Vedessä liottamalla ilmeisesti voisi toksiinipitoisuuden saada laskemaan, aika vaikea vaan toteuttaa prosessina.

Suoritettu onnistuneesti viikonloppuna, kun tuli 60mm vettä. Kyllä likos riittävästi.