Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s
 

Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s

Eiköhän SS tämänkin kyseenalaista...

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 19.02.15 - klo:09:50

Alla olevassa linkissä jotain asiaa RaHA-hankkeesta alus- ja kerääjäkasveista ja vähän muustakin asiaan liittyyvää...

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&cad=rja&uact=8&ved=0CCwQFjAC&url=http%3A%2F%2Fwww.doria.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F103486%2FHavaintokokeen%2520tuloksia_FI.pdf%3Fsequence%3D2&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNFAqVswdmr_dFt66k97QSNU-vC_5A&bvm=bv.85970519,d.d2s

Eiköhän SS tämänkin kyseenalaista...

Tuohan on kyseenalaista 

Alla olevassa linkissä lisää havaintokokeita aiheeseen liittyen.

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Ffi-FI%2FRavinnehuuhtoumien_hallinta%2FHavaintokokeet&ei=6pTlVMOHKMLKaOfigNgF&usg=AFQjCNHBqroExm9oeKjN0pU5Qo0DRv3T-w&bvm=bv.85970519,d.d2s&cad=rja

Jos sen saa kylvää sadonkorjuun jälkeen, niin voikos sänki olla jo kevytmuokattu ennen tätä?

VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.

VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.

Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.02.15 - klo:11:47

VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.

Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?

No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."

Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.

-SS-

En kyseenalaista kerääjäkasvia, mutta ei tarvita mitään agronomia
voidakseen nähdä, että käytännössä korvauksella toteutettava
ala kutistuu alle puoleen teoreettisesta. EFA -ala yleensä valmiiksi nurmea
tai kesantoa, syysviljojen kylvövuosi putoaa pois, nurmiviljelyssä
putoaa nurmialojen perustamisilta pois. Monivuotisilla nurmilla
putoaa pois. Epäonnistuessaan putoaa pois.

Jos aikaisempinakin vuosina kerääjäkasvitoimenpide olisi ollut
täysin hyödynnettävissä, miksi sitä käytettiin 1%:n alalla ?
Oliko kerääjäkasvin itsessään tuoma hyöty kuitenkin
kyseenalainen silloin ?

Jos kerääjäkasvin hyöty on vain tukipoliittinen, silloin
on sovitettava muut kasvit sen mukaan, eikä normaalia kasvilaji-
valikoimaa voi täysimittaisesti hyödyntää. Jos paikkakunta on
esimerkiksi sateisuutensa luonteeltaan kevätviljoja hylkivä,
silloin viljelykasvilajitelman muutos sopeutumaan kerääjäkasvi-
toimenpiteeseen ei johda yksityisen toimijan kannalta järkevään
lopputulokseen.

Kerääjäkasvin erilaiset käyttökokeilut ympäristösitoumuksen ulko-
puolella antavat mahdollisuuden todeta vaikutuksia ilman
tukirahan aiheuttamaa itsesuggestiota.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.15 - klo:11:57

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.02.15 - klo:11:47

VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.

Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?

No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."

Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.

-SS-

No on melko tarkkaanluettavaa tekstiä, kertakaikkiaan. 

Kuinkas kauan viljan oras on orasta, pensomiseenko asti?

Kuinkas rukiilla. Kylvövuosi jää ainakin pois, mutta satovuonnakin se orasvaihe taitaa olla jo ohi, kun maajussi vasta herää kerääjäkasvin kylvöille.

Ja ilmoitetaanko nää kerääjäkasvilohkot jo kevään tukihaussa, kuinka myöhälle niitä voi muuttaa, jos kerääjäkasvusto epäonnistuu? Eikö tääkin tuki olisi ollut parempi voida hakea vasta syksyllä, kasvipeitteisyystuen yhteydessä/aikaan.

Ja Skännälle. Monessa dokumentissa näyttäis olevan vaatimus, että kerääjäkasvia pitäisi kasvaa kauttaaltaan peltolohkolla.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.02.15 - klo:13:33

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.02.15 - klo:11:57

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.02.15 - klo:11:47

VOi hyvää päivää, viljalle se pitää kylvää ORASVAIHEESSA ja rahakasveille sadonkorjuun jälkeen.

Eikö viljasta muka saa rahaa? Missä sanotaan että viljalle jo orasvaiheessa?

No itse lainaamassasi tekstissä sanotaan "viimeistään viljan orasvaiheessa."

Muissa lauseissa puhutaan viljelykasvista, tuossa yhdessä kohdassa viljasta.
Esim varhaisperuna on viljelykasvi mutta ei vilja. Vilja on viljelykasvi JA vilja.

-SS-

No on melko tarkkaanluettavaa tekstiä, kertakaikkiaan. 

Kuinkas kauan viljan oras on orasta, pensomiseenko asti?

Kuinkas rukiilla. Kylvövuosi jää ainakin pois, mutta satovuonnakin se orasvaihe taitaa olla jo ohi, kun maajussi vasta herää kerääjäkasvin kylvöille.

Ja ilmoitetaanko nää kerääjäkasvilohkot jo kevään tukihaussa, kuinka myöhälle niitä voi muuttaa, jos kerääjäkasvusto epäonnistuu? Eikö tääkin tuki olisi ollut parempi voida hakea vasta syksyllä, kasvipeitteisyystuen yhteydessä/aikaan.

Ja Skännälle. Monessa dokumentissa näyttäis olevan vaatimus, että kerääjäkasvia pitäisi kasvaa kauttaaltaan peltolohkolla.

Syysrukiin satovuoden kerääjäkasvi on mahdollinen joko kylvön yhteydessä, keväällä aikaisin lannoitteen levittämisen yhteydessä. Toukokuulla kasvusto on niin paksua, että ei kannata edes yrittää. Jos kerääjäkasvi onnistuu rukiilla kesällä, on ruis epäonnistunut. Yhtä hyvin sitten ajaa rukiin ylös, kylvää kevätviljan ja siihen kerääjäkasvin.
Kevätruista suosittelen ottamaan kylvöohjelmaan. Siinä on monia hyviä puolia, kuten erinomainen mahdollisuus laajentaa kerääjäkasvikorvaus jokavuotiseksi.

Mutta syysruista edeltävän satokasvin kerääjäkasvitoimenpiteen lopetusajankohta 1.10. on se ongelma. Useimmiten myös syysvehnällä, sillä kylvöaikariski nousee jyrkästi syyskuun puolivälin jälkeen. 1.10. lopetetun kerääjäkasvin jälkeen suorakylvö tarvitsee kuivaa jaksoa, ja kynnöksen tai kultivointiavaamisen kuivuminen on onnen kauppaa sekin.

Kuraan ei kannata kylvää, minään aikana. Totta on, että elo-syyskuussa kuivaa aikaa löytyy todennäköisemmin kuin loka-marraskuussa.

-SS-

Lukekaa ne RaHa/ympkeskuksen - hankkeiden raportit sillä tarkkuudella että löydätte,
mikä on mitattua ja mikä on placebotieteilyä ja mutu-kirjauksia. Kun sitä tietoa sieltä
suodattaa, mitä on oikeasti mitattu, ja miten paljon on dataa kerätty kokemuksellisista
ilmiöistä, niin keskeiset ilmiöt ovat seuraavat:

- useat koetulokset on saatu luomupelloilta. Satotasot löytyvät sivulauseista ja syrjästä.
- intensiivisen viljanviljelyn kokemuksia kerääjäkasveista on lähinnä ollut Karjaanjoen
    valuma-alueilla, vain noin 50% koki onnistuneensa, vaikka uskoa ja motivaatiota on koeryhmässä
    varmasti ollut normaalia enemmän.
- kerääjät, varsinkin apilat toimivat typenlataajina lähinnä vain jos kasvukauden annettu N - taso on 0..30 kg N
- heinäkerääjät, varsinkin italian raiheinä syö osan viljan ravinteista
- kerääjäkasvin onnistuminen on sääoloista kiinni, voi epäonnistua 100% ....eikun 100€
- (suojaheinän) rikkakasveista ei tarvinnut välittää, koska luomua

-SS-

Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.

Kerääjäkasveilla hallinto haluaa ihan oikeasti saada viljelijät torjumaan yksipuolisen viljanviljelyn aiheuttamia haittoja. On oikein että kun viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta, niin hallinto kepillä ja porkkanalla haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota peltojen kasvukuntoon, kun eivät sitä ymmärrä vapaaehtoisesti tehdä.

Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.

kyl mää ainaki yritän nolla kuluilla tukiautomaattia

Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.

Kerääjäkasveilla hallinto haluaa ihan oikeasti saada viljelijät torjumaan yksipuolisen viljanviljelyn aiheuttamia haittoja. On oikein että kun viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta, niin hallinto kepillä ja porkkanalla haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota peltojen kasvukuntoon, kun eivät sitä ymmärrä vapaaehtoisesti tehdä.

Tuo kerääjäkasvit yhdistyy tuohon tuttuun vähennetty
lannoitus-toimenpiteeseen. (uusi nimi on jotakin muuta, mutta
pakollinen silti) Maa köyhtyy ryöstöviljelyksellä, juuristomassa vähenee,
ja vain jotkut niittykasvit saavat siihen ravinne-autiuteen juurensa sisään.
Toisaalta, maan sadontuottokyky ja multavuus on saatu paranemaan myös 
suurilla sadoilla eli riittävällä lannoituksella. Tämä ei kelpaa ideologisesti
tietyille viiteryhmille. Pahin skenaario Itämeren 
tilaa ajatellen on vuosittain maahan  murskattavat typensitojakasveja
sisältävät nurmet; jopa 200 - 300 kg/ha helppoliukoista typpeä  vapautuu
vesiin syystalvisateissa, kun kasvusto jäätyy ja sulaa,
tai jos se murskataan tehokkaasti muutamaan kertaan kasvukaudessa.
Samoin fosfori imetään syvemmältä pintavesiin liukenemaan.

Totta kai joskus aikaisemmin tai myöhemmin maatalousmaaksi
raivatut miljoona hehtaaria  nyt kohta keinollisesti viherlannoitettuna
vuodesta toiseen, ilman sadontuottokäyttöä, tulevat olemaan yksinomaan
tukipolitiiikan ansiota.

-SS-