Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lihakarja jenkeissä  (Luettu 3346 kertaa)

emo-heikki

  • Vieras
Lihakarja jenkeissä
Lihantuotannossa kannattaisi ehkä katsella mallia tuolta suuresta maailmasta.

Jenkeissä on paljon sellaisia lihakarjatiloja, joissa viljelijä ei omista yhtään eläintä.
Viljelijä vain kasvattaa eläimiä, jotka omistaa joku toinen, yhtiö, teurastamo tai viljelijä.

Tälläisessa liiketoimintamallissa, ei kannattavuus sinänsä parane, eikä liikevaihto lisäänny, mutta tilan perustajan kannalta se on järkevää, koska pääomakulut kevenevät, eikä tilat velkaannu liikaa.

Oletteko koskaan kuulleet, että Suomessa missä on alueita, missä on aika hyvät eläintuet, niin joku tarjoaisi eläimiään kasvatukseen, sopparilla, missä kasvattaja saisi tuet ja omistaja tulon lihasta.

Angelica

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5
Vs: Lihakarja jenkeissä
Kasvattajalle pitäisi sysätä taloudellinen riski eläinten kasvatuksesta, muuten ei tukia heru. Omistaja käytännössä pääsis tosi helpolla...

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Lihakarja jenkeissä
Kasvattajalle pitäisi sysätä taloudellinen riski eläinten kasvatuksesta, muuten ei tukia heru. Omistaja käytännössä pääsis tosi helpolla...

Se riski on sopimustekninen juttu, tuet saa se, jonka hallinnassa eläimet on, ei siihen omistusta tarvita, kuten ei pinta-aloissakaan. ( Eurooppalainen systeemi ).

Omistaja tekee sijoituksen, josta saa aika hyväm koron, tekemättä mitään, näin se on tuolla suuuressa maailmassa.
Mikäli omistaja on esim. teurastamo, niin sehän tekee yhden alkuinvestoinnin, eli karjan, käytännössä se saa lihaa sen jälkeen periaatteessa ilmaiseksi, sillä omistajahan se päättää, mitä milloinkin teurastetaan.

Angelica

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5
Vs: Lihakarja jenkeissä
Muistaakseni nautojen hallinnan siirroissa puhutaan, että ainoastaan sille, joka on taloudellisesti vastuussa eläimistä, voidaan myöntää tukia. Omistussuhdehan ei siis ratkaise asiaa.

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Lihakarja jenkeissä
Muistaakseni nautojen hallinnan siirroissa puhutaan, että ainoastaan sille, joka on taloudellisesti vastuussa eläimistä, voidaan myöntää tukia. Omistussuhdehan ei siis ratkaise asiaa.

Kuten totesin, sopimustekninen juttu.

rene

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5964
Vs: Lihakarja jenkeissä
Onhan tuo käytäntönä suomessakin. Teurastamo tuo kasvatettavia eläimiä luotolla joka vähennetään eläimen hinnasta kun eläin lähtee teurastamolle. Kahdeksankin sataa euroa voi alvitonta hoitopalkkiota saada eläintä kohti. Kasvatat 1200 eläintä niin teurastamo maksaa sulle miljoonan. Eikös ole hyvänkuuloinen pisnes?

cosmic_cowboy

  • Vieras
Vs: Lihakarja jenkeissä
Eräs Suomen suurimmista sikatalousyrittäjistä, Timo Heikkilä on tuollaista pyörittänyt. Eli hän porsastuottajana on kasvatuttanut porsaansa teuraiksi omilla rehuillaan ja riskillään toiseten sikaloissa sikalaomistjan valvonnassa. On saatu porsaan markkina- ja hintariskiä pienemmäksi. Eli ameriikan pihvien Feedlot-kuvion tapainen järjestely.

Heikkilä perusti Suomen ensimmäiset multi site-systeemit 90-luvun lopulla. Porsaat tuotetaan 850 emakon sikaloissa ja suoraan vierotuksesta lähtevät 2000-paikkaisiin välikasvattamoihin ja sieltä isona (40 kg??)  1000-paikkaisiin lihasikaloihin. Nämä laitokset pyörivät edelleen, tuosta lihassikojen franchising-kasvatuksesta en tiedä. Eri versioita tuostakin systeemistä on syntynyt. Jossain lehdessä esiteltiin Uusikaup äh Kalantilaisten Timo ja Leena Pirilän
systeemi. Sekalaisiin välitysporsaisiin kyllästyneinä he ostavat porsaat Heikkilältä emakon alta ja välikasvattelevat ja lajittelevat niitä moneen kertaan ja pitävät teuraaksi asti.

Emakkorenkaat aloittivat toimintansa jo 1994. Keskusyksikkö vuokraa tiineen emakon satelliittisikalaan porsimaan. Satelliittisikalan väki asuu sikalassa poi'itusviikot, välillä on rennompaa. Aika usein erikoistumisesta on poikettu rakentamalla lihasikala samaan yhteyteen. Tärkeä asia on emakon kunto sen palatessa keskusyksikköön.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-11-02,104:2:337268,1:0:0:0:0:0:

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

emo-heikki

  • Vieras
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

No, miten on, joko sorvataan sopimuksia ....

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

No, miten on, joko sorvataan sopimuksia ....

Tarjouksia otetaan vastaan...

emo-heikki

  • Vieras
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

No, miten on, joko sorvataan sopimuksia ....

Tarjouksia otetaan vastaan...

Tarjouksia mistä ????

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

No, miten on, joko sorvataan sopimuksia ....

Tarjouksia otetaan vastaan...

Tarjouksia mistä ????

Sorvattavista sopimuksista...

emo-heikki

  • Vieras
Kasvatussopimus C-aluelaisen omistamille eläimille B-alueella takaa sen, että koko homma tulee maksuun jo pohjoisella tuella..

No, miten on, joko sorvataan sopimuksia ....

Tarjouksia otetaan vastaan...

Tarjouksia mistä ????

Sorvattavista sopimuksista...

Jokaisessa sopimuksessa on johdanto, missä kuvaillaan sopimuksen sisältö ....

Eli sinä tuot karjan tänne omalla kustannuksella ja maksat jotain hoidosta, sekä rehut, minä nostan tuet ja hoidan karjan, sinä saat teurastilin.

Miltäs kuulostaa, melkein nollakuluilla saat teurastilin, ei tarvi maksaa kuin rehut ja nimellinen korvaus hoidosta, koska tuethan kattaa tilan muut kulut.