Sorkis: "Paljonko tarvitaan öljyä et raakaöljy saadaan tähän maahan ? Oma vastaukseni et paljon ."
Metsäjussi:
" Tätä minäkin olen joskus miettinyt. Jos lähdetään siitä että
- öljyä etsitään
- porataan
- kuljetetaan
- jalostetaan
- jaetaan
ja otetaan huomioon
- poraustekniikan / -lauttojen
- tankkerien
- jalostamojen
- jakeluasemien ym infran
rakentaminen ja niiden käyttämä energia niin luultavasti ollaan aika suurissa lukemissa."

Mitäs tää itsestään selvän prosessin pohdinta nyt tarkoittaa ? Mulla kyllä puhalsi yli !
Alkuperäinen kysymys on : "Onko sähköllä autoilu halpaa ja helppoa?" Miten tämä teidän pohdinta liitty sähköautoon ?"

Sorkkis: "Ei minkään tarvii lähteä , noita käytetään eriaikaan."
Nyt sinun laskelmas petti. Kokonaisvuosikulutus. Elikkä systeemi pitää kyetä tuottamaan vuotuinen teho ?
Otetaan esimerkiksi vesivoimalaitos. Lasketaan vettä silloin kun on tarvis.
Sun systeemis vie kaksinkertaisen vesimäärän. Oletko sinä rosmo eli vapaamatkustaja ? Meillähän on kansanryhmiä, joilla on aina käsi toisten taskussa !
Jos sähköä aletaan varastoimaan suolakaivoksiin, niin sama juttu. Mistäs otat sähköä autoosi, ku akat on käyttänyt
sähköt pyykkihuoltoon.

"Kannattaisi opetella kansakoulumatematiikka ennen kuin alkaa yliopistoväkeä mollaamaan olan takaa. On se painava akku ongelma, laski miten tahansa mutta turhaa hukata uskottavuutta koko jutulta heikon laskutaidon takia.
Vinkkinä mieti paljonko energiaa tarvitaan akusta versus bensatankista jos halutaan vaikapa kWh:lla autoa liikkeelle."
Sorry, traktorikuski, ei täällä pärjää kansakoulumatematiikalla ! Onko sinulla jotakin faktaa muuta kuin: "Minusta tuntuu." Nää on isojen poikien juuttuja, ei pikkupoikien. Jätä tää foorumi isälle, aikuisille.
Esimerkiksi 8 Twh ! Katsos kun se auton capiini pitää lämmittää talvella ja kesällä jäähdyttää.
Jos pihassa on sähköauto ja polttomoottoriauto ja naisväki joutuu valinnan eteen, pyykinpesukone/kuivausrumpu vai sähköauto.
Kumpi lähtee sähköauto vai vaatehuollon paketti ?

Yksi litra bensiiniä tai dieselöljyä sisältää noin 8,6 kWh energiaa. Viidenkymmenen litran tankkiin mahtuu energiaa 430 kWh ja tämän energiavaraston massa on vajaat 40 kg. Jos polttoaineen kulutus on viisi litraa sadalla kilometrillä, tankillisella pääsee 1000 kilometriä. Litiumakkuihin mahtuu energiaa 150–200 Wh/kg. Tankkiin mahtunut 430 kWh energiamäärä vaatisi yli kaksi tonnia litiumakkuja.
Pääkaupunkiseutu 1,2 milj., Turun seutu 0,5 milj., Tampereen seutu 0,5 milj.
Jos päästöistä ollaan huolissaan, niin joukkoliikenne kiskoille.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne taitaa olla hyvä.
Turun idiootit luopui ratikoista, mutta joutuvat "pian" rakentamaan uusiksi tän verkon.
Tampere on tehnyt hyvän päätöksen. Ratikkaverkko tulossa.
Noin 3 milj. henkilöautoa suomessa.
Joka tapauksessa lapsellinen yliopistoväki on se porukka, joilla ei ole jalat maassa sähköautojen suhteen.
Henkinen taso samalla tasolla, kuin he ostavat töpselistä ainoastaan vihreätä sähköä.
Tarkastellaan Saksaa, miten 47 milj. autoa uusitaan sähköautoksi ja väkiluvun ollessa 83 milj.
Italia 60 milj. asukasta. Tarve sähköautoille 30 milj.
USA 330 milj. asukasta. Tarve sähköautoille 100 milj.
No niin ja sit se erittäin tärkeä sähköverkko ja sähkön tuotantolaitokset. Mistä otetaan se sähkö kaikille
sähköautoille. Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere; sähön siirtoon tarvitaan rautatiekiskosto !
Mutta hei, pojat ja tytöt ! Sähköä saadaan töpselistä.
Luja usko on viherkansalla, että lähitulevaisuudessa, löytyy teknologia, jossa akkuilla aurataan pellot ja tiet.
Elikkä 100 kg:n akulla ajettaisiin 1000 km:iä. Luja täytyy uskon olla, presidenttiä myöten ?
"Ikiliikkuja" se on !

Lainaus käyttäjältä: eju - 02.09.19 - klo:19:37

Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !

Tää on vähän siitä kiinni onko saunassa liian pieni kiuas vai sopiva. Jos on tarpeeksi iso kiuas niin ei tarvi sillä 300 asteisella metalliputkella korventaa saunaa. Idea on kuumentaa kivet ajan kanssa ja ottaa saunaan se lämpö sitä kautta. Tulee hyvät pehmeät voimakkaat löylyt.

Oikein hyvässä saunassa ei ole savupiippua ollenkaan...

Sopiva kuias on kupariastialla ja nythän on kysymyksessä tehokkaasta puun käytöstä eli minmoinnista.
Tässä meidän saunassa voi mennä 60 asteiseen ja alkaa paiskoa löylyä ja varmasti tulee pehmeät ja tarvittaessa kovatkin löylyt.
Meillä on kivien päällä liitokodassa pelti, jolla kuristeaan veto sopivakasi.

Lainaus käyttäjältä: eju - 02.09.19 - klo:19:37

Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.

Menikö numerot ristiin vai onko piipun päässä jo yli 200?

Ei mennyt ristiin. Mutkassa on ns. epäjatkuvuuskohta elikkä pannusta tulevat hiukkaset törmäävät mutkaan kasaantumalla. Mutkan kainalopuoli on viileämpi.

Laitan tässä kuvan. Tässä kuvassa on kuivurin pannun "pakoputki" ja tuossa ruosteisessa mutkassa on 180 C ja pannun lähdössä on 160 C.
Pannuhuoneeseen on kaksi reikää, puhallin ja tämä pakoputken reikä. Ovi ja luukut kiinni.
Pakoputken aukossa käy aika huju. Saisi olla ehken suurempi, mutta parempi olisi putki sisäkautta puhaltimen sisäänmenoon.
Tässä ehken kannataisi siirtää pakoputki menemään katon läpi.
Silloin saadaan huoneen lämpötila ( pannu myös ) nousemaan.
Puhallin ei ole seinässä kiinni, vaan siinä on noin 5 cm:in rako ritilään.
Hyvän saunan puu uunin savupiippu lähtee kiukaan päältä ylös laipioon eristämättönä, jolloin sauna lämpiää
nopeasti. Olen nähnyt kiukaita, joissa kiukaasta on suora putken pätkä muuriin. Höh !
Eihän Suomalainen osaa suunnitella taloudellista lämmön lähdettä.
Jos vertaa Norjalaisiin, joiden on pitänyt repussa kantaa polttopuut vuoristomökille.
Suomalainen on aina työntänyt karsitun puun suoraan uuniin ja palakoon siinä välillä työntäen puuta syvemmälle.

Tuossa opinnäytetyössä yksi asia pistää silmään; PÖ 88€/kWh ja hake (=kirkonkylän hakelämpökeskus) 18€/kWh.

Hinnat lienee PÖ 88€/MWh = 0,088€/kWh ja 18€/MWh = 0,018€/kWh.

Tässä tämä juttu, jonka innoittama laitoin tänne mahdollista käytännön kokeiluista.
Uunien valmistajat eivät olleet oikeen innostuneita tästä tutkielmasta. Varsin kevythän se on !
Savupiipun eristetty vaippa kerää kylläkin lämpöä, mutta onko siitä paljon apua. Pitääpä mitata savupiipun lähdön pintalämpötila.
Eihän nämä helppoja asioita ole ja siksi onkin helpompi ajaa vanhalla systeemillä, mutta samahan se on autinkoenergian talteen otossa, että miten sen ( poistoilman talteenotto ) varastoi seuraavalle päivälle yhden kuivaajan systeemissä.
Poistoilman lämmön talteenottoyksikkö on varsin haastelinen ?
https://docplayer.fi/10342790-Viljankuivurin-lisalammon-suunnittelu.html

Niin, onko kukaan kokeillut lämmön talteenottoa kuivaajan savupiipusta ?
Tässä periaatekuva. Insinöörityössä puhutaan jopa 30 %:in säästöstä.
Mutta taitaa 15 %:ia olla kans aika kova sana.

Onks kellään helppoa sakoluvun määritykseen olevaa laitetta tai nyrkkisääntöä.
Meinaan sellaista, että kannattaako kuivata tai sitten, onko mieltä viedä myllyyn, jossa sanotaan,
ettei kelpaa. Siinä on kaks ketjua, jotka viljelijä maksaa.
Riittääkö sakoluvun määritys mahdollisesti muihinkin "tauteihin" ?

Joo, pieni on, mutta tässä oli tarkoitus näyttää, että joku osaa tehdä HIENON teknisen videon.
Katsokaa loppuun asti, siellä on 2 piikkitampparia perässä !
Meil o tollaanen 5090M ja siitä pitäis ottaa 130 hv ulos.
Onk joku tehny ja mikä on ollut tulos ?
Seuraavassa testataan kaikenlaisia maan muokkaus härpäkkeitä Ranskassa, viimeisenä kääntöaura:
https://www.youtube.com/watch?v=5nG_hB8F7j4

Tässä eräs video hanhenjalkakultivaattori.
Pitääkö toi rulla olla perästä pois, jos tekee heti puinnin jälkeen ja toisen kerran pakkasten alettua.
Tämäkö on huono peli pehmeille suomaille ?
https://www.youtube.com/watch?v=Y-z027Uvijg

Hienoa, Don Essex !
Olen lukenut monenlaisia ohjeita ja ei oikein selkeää yhtenäistä ohjetta löydy, joka hyödyntää niin tavallisia viljelijoitä kuin luomuviljelijöitä.
Kun tuntuu siltä, etteivät yhteiskunnan tukemat viljelyn tutkimuskeskukset, koetilat ole saaneet aikaiseksi
tällaista ohjetta !
Tärkein "tuhottava" lienee Juolavehnä ja kun tämä saadaan minimoitua, niin sen jälkeen voidaan keskittyä
Valvattiin ja Ohdakkeisin.
Pro Agrian ohjeessa sanotaan mm. näin: " myöhäinen kyntö antaa juolalle kevääksi etulyöntiaseman " Jotkin ohjeet sanoo, että mahdollisimman myöhään pakkasille.

Pro Agrian ohje: Luomuviljelyn peruskurssi; Kestorikkakasvientorjunta; Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke.
Tässä ohjeessa on kerätty kaikki työkalut Maanviljelijöille ja heitetty pellolle, että: "Tossa on, leikkikää noilla."

Tietenkin tässä on kysymys, ettei Pro Agria ole uskaltanut ottaa kantaa, ettei loukkaa tai väheksy ketään toimittajaa tai toimijaa: Mikä on "paras" tapa Juolan hävittämiselle ?
Mitä se tulee maksamaan Maanviljelijöille, että hajoitetaan mahdollisimman laajaksi ohjeet.
Yksityinen Maanviljelijä ( isolla siksi, että kunnioitan viljelijää ).
Kuka tohtii tehdä tästä sellaisen ohjeen, jossa annetaan traktorin lisäsi 4 työkalua.
Ja tietenkin pitää muistaa Investoinnin minimi ja traktorin hevosvoimat 100 - 130 hv.
Esim. metallitöihin: Hitsauslaitteet, rälläkät, puukkosaha ja porakone.
Koitetaan kuitenkin muistaa, että tavoitteena on Juolan minimointi, vaikka otsakkeena on Siipiteräkultivaattori.

Onko siipiteräkultivaattori päivän sana ? Vaatii vissiinkin tehoja ?
Paljonko tarvitaan tehoja pienimpään siipiteräkultivaattoriin, jolla tekee jotakin 20 ha alalla, savi ja suomaita.
Tietenkin 90 hv:n jontikkaan voi ottaa lisää tehoja/ 1000 €. Paljonko siihen saa ? 30 hv samalla pumpulla ?
Voiko auraamisen ja äestyksen jättää pois ?
Erässä keskustelulinkissä sanotaan, että ainut ratkaisu juolan hävittämiseen on Siipiteräkultivaattori ?
Onko halvin Rolmako noin 8000 € ?