Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jatkajille pakollinen 6 kk harjoittelujakso palkkatöissä vähintään 300 km päässä kototilalta. Samalla työntekokielto ko aikana kotitilalla.
Avartais ihmeesti kaikkien ajatuksia.
Hahhaa!, silloin loppuu jatkajat useimmilta
Jatkajia olisi ihan riittävästi kyllä. Tuo nimenomaan avartaisi sitä katsetta, että muutakin voi tehdä kuin jatkaa sitä jo tuhoon tuomittua viljelyä. Nyt se on monella juuri tuo sama, että pakottamalla pakotetaan jatkamaan tai sitten jatkajalla ei ole niin paljon järkeä päässä, että tajuaisi onko jatkettava tila oikeasti elinkelpoinen.. Tuo tila olisi varmaan elinkelpoinen mutta suoraviivaistamista vaatisi.
Jos tuet tästä vielä laskee paljonkin niin ehkä viljelykin aletaan näkemään uudessa valossa ja keskitytään niihin muihin hommiin eikä jatketa viljelyä. Eläinpuolella tämä on jo käynyt mikä on nähtävissä eläintilojen määrän rajulla laskulla..
Jotkut näköjään yrittää tiristää niitä viimeisiä kiloja pelloistaan näillä peittauskikkailuilla. Epäilen että onko kaiken vaivan ja sählingin arvoista tuo siemenen kostuttaminen tai nämä hivenainepeittaukset. Peittaaminen kun on muutenkin niitä ikävimpiä ja sotkuisimpia viljelyyn liittyviä touhuja. Ja jos jää yli, niin sitten ne peitatut siemenet jää kuljeksimaan nurkkiin, ja pahimmassa tapauksessa sotkeentuu myyntiviljan joukkoon,niin kuin joillekkin on käynyt. Itse tyydyn ihan peruspeittaukseen ilman mitään hifistelyjä ja peittaan vain sen verran että varmasti ei jää yhtään peitattua siementä jäljelle, eli aina tulee lopuksi sellaiset 2-4 hehtaaria kylvettyä peittaamattomalla sienenellä kutakin viljalajia.
Aikoinaan tuli pidettyä riistapeltoa jonne oli hyvä hävittää nuo peitatut jyvät. Yleensä tuli kone tyhjättyä kevytpeitteen päälle jos sitten lopuksi joko kaikki takaisin kylvimeen tai keskipakolevittimeen ja riistapellolle. Kylvimellä se hyvä puoli, että ei vaatinut enää erillistä multausta, keskipako taas nopea pienillä tilkuilla. Eihän tuonne nyt suursäkki kaupalla noita saa hävitettyä mutta koneen pohjat kyllä.
Sitä minä ihmettelin, kun illalla katon sen alun, mikä jäi aiemmin näkemätä, etä jos pankit ei antaneet lainaa rakentamiseen, niin millä rahoilla ne konkkatilat ostettiin.
Omaveikkaus että ne oli ostettu jo aiemmin ja laina oli niin sanotusti tapissa. Tila ei tuota niin paljon, että kunnon lyhennystä pystyisi tekemään jolloin laina ei pienene vaan korkoja vaan maksellaan.. Pankille sopiva lypsylehmä...
Olisi ehkä saanut olla enemmän selvitystä tilasta, peltoalat ja eläinten määrät, tekstityksestä pääsi lopussa selville että vanhanisännän nuorikkovimo lähti lätkimään, olisi ollut kiva kuulla sen haastattelua.
Teksteistähän ne faktat löytyivät. Olihan siellä toista sataa lehmää 5 navetassa 80 km päivittäisessä lenkissä. Oli ostellut konkurssitiloja. Velkaantumisen syy oli varmaan ylikuumentuneet peltomarkkinat tuossa pitäjässä. Erikoinen ehdotus pankilta jättää puolet veloista vanhalle isännälle ilman vakuuksia. Ehkä vakuutena oli tuo nuori vaimo, jolla on vielä pitkälti työelämää jäljellä. Pankille tuli sitten ehkä hätä, kun tulikin ero.
Ensimmäinen ongelma on tuo välimatka. Pellot vielä menee mutta, että päivittäin ajetaan ruokkimassa elikoita tuolla niin ei morjens. Kovat suunnitelmat sillä isännällä on ainakin ollut kun piirustuksiakin oli monta kierrosta. Ylikuumentuneet peltomarkkinat ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. En tiedä miten nämä jotka nyt viimeisen 10 vuoden sisään ovat peltoja ostaneet meinaavat homman klaarata kun peltojen tuottokyky ei ole enää tavoita siitä maksettavaa hintaa. Ainakaan kaikissa tapauksissa. No juu edellisillä hehtaareilla maksetaan, mutta jos nekin ovat vielä velkana siellä. Koko hommahan on maataloudessa mennyt ihan perseelleen pitkän aikaa...
kattoiko kuin moni tuon? ite katoin hetken mutta ei kyllä oikein avautunna miulle. jotenkii sekava ja outosti kirjotettu... ei jatkoon.
Edelleen vaiheessa.. Ei kyllä ekan kolmanneksen aikana ole avautunut minullekkaan mitä tuossa yritetään viestittää..
Rouva on tuolla facen puolella ja aika työliintyneen oloinen on siihen keskustelukulttuuriin, ainakin emo-ryhmän osalta. Vissiin on v.ittuilu pesiytynyt sinnekin. Yleensäkin keskustelua vaivaa hyvien (eriävienkin) ja perusteltujen näkemysten ja mielipiteiden puute.
Mutta kyllä uudistunut agronet väljähti pahan kerran.
Väitän että osasyy tähän on se, että kun alalla menee huonosti niin sitä aletaan kyräilemään jo muitakin maajusseja. Tämä tuntuu osalla tahoista olevan tarkoituskin, että maajussit saadaa toisiaan vastaan. Onko se sitä hajoita ja hallitse politiikkaa sitten vai mitä.
Epäilenkin, että moni pientilallinen laittaisi ainakin osan pelloista kasvamaan puita, kuin luovuttaisi maat jollekin massimiehelle.
Tuossa on se karkea virhe, että massimiehet eivät ole Karhisen mallissa sosialisoimassa toisten maita, massimies kaivaa mytyn taskusta ja ostaa sen maan kunnon hintaan, vert. Nalle Wahlroos. Nämä maananastajat päin vastoin ovat niitä. joilla ei rahkeet riitä ostamiseen, eivät viitsi mennä ajamaan taksia lisärahan saamiseksi, ja kutsuvatkin valtiota pakkovalta-apuun tasoittamaan tietänsä. Näin se oli kultaisella 1970-luvulla, näin se on edelleen.
-SS-
Ja jos lähdetää siitä, että massimiehet tulevat ja ostavat maat hyvällä hintaa niin sillä ei ole kyllä silloin mitään tekemistä maatalouden kanssa. Toki maataloutta sielläkin aletaan varmasti harjoittamaan, mutta sijoituksena tuo ennemmin nähdään. Näille massimiehille täytyisi keksiä jokin muu hyvä sijoituksen kohde. Ekana ne osti metsät nyt on vuorossa pellot.
Jos nyt ajatellaan, että jatketaan tällä tyylillä, että hintataso vieraantuu yhä enemmän siitä mitä sen pellon tuottokyky on niin ei niitä kohta tarvitse tavallisten viljelijöiden viljellä. Onko tämä sitten oikea suunta voihan se ollakkin, mutta epäilen. Maataloutta on turha verrata mihinkään muuhun yrittämisen alaan, ei ole monia muita aloja missä pellon kaltaista tuotantopanosta tarvitaan. Jonkun metallifirman tai kännykkätehtaan voi kuka tahansa laittaa pystyyn, kun on vain riittävän hyvä ja muista poikkeava idea.
Mitenkä noinkin viisaat ihmiset kuin Suomalaismepit kehtaavat sorsia yhden Suomalaisen ruuantuotannon suuntaa noinkin räikeällä tavalla. Itse en ole lihantuotannon kanssa missään tekemisissä, mitä nyt joskus mallasohraksi viljelty ohra saattaa mennä rehuksi. Mutta puolustan kaikkia tuotantosuuntia. Toivottavasti seuraava ostsikko minkä asian tiimoilta saan lukea on että Suomalaismepit kyseenalaistavat salaatintuotannon Eu tukia tai että Suomalaismepit kyseenalaistavat riisintuotannon Eu tukia..Sen viljely olisi hyvin onnistunut Suomessa 2017 kesällä 
Samalla vastustan myös tuotantosuuntarasismia, mikä tarjoittaa, että tukien pitäisi olla samanpienuiset e/ha niin kasvinviljelytiloilla, eläintiloilla ja luomutiloilla. Silloin Eu:ssa paljon puhuttu tasa-arvo pykälä toteutuisi.
Tuo on hieno ajatus ja siihen suuntaan tässä kai hitaasti ollaan menossa. Tuo vain aiheuttaa sen, että kun niistä eläinperäisistä tuotteista ei saa tarpeeksi rahaa niin eläintilat lopettavat ja jäljelle jää muutama isotila. Tästä on sikatalous hyvä esimerkki. Tilojen määrä laskee kuin siansaparo ja jäljelle jäävien on pakko jollakin konstilla yrittää laajentaa ja tehostaa tuotantoa. Ja täältä on nimenomaan leikattu eniten tukia ja vauhti senkun kiihtyy. Asiahan tietysti korjaantuu sillä, että tuotteesta alkaa saamaan oikeaa hintaa. Ai niin mutta aivan samalla tavallahan se menisi peltotuotteiden kanssakin. Eli kaikki tuet voitaisiin poistaa...
Nyt näiden ilmastohörhöilyjen keskellä onkin outoa, että on parempi maksaa tukea niille, jotka heikoimmin saa tuotettua satoa. Eli luomulle. Suo siellä, vetelä täällä.
Tai yleisesti niin, että tuetaan ei tuotanto. Mitä paremmin osaat poimia eri hömppäviljelyn muotoja niin sen suuremman tuki potin saat eikä tarkoituskaan ole tuottaa mitään, muuta kuin hyvää mieltä...
Mun mielestä Agronetin keskustelupalstan uudistus on rajusti epäonnistunut. En valita sen enempää, vaan jään palstalta pois, vaikka näitä välillä on ihan mukava lukaista.
Eipä täällä enää tunnu kirjoittelevan, kuin nuo sinipuna veljekset vapaassa sanassa. Muut osiot lähes kuoliossa.
Joo samaa ihmetellyt. Muutamia vuosi on kuitenkin tullut kohtuu aktiivisesti seurattua. Olen sen verran vanhakantainen ettei nämä somepalstat oikein ole mieleen. Eipä sillä kai sitä on pakko itsekkin alkaa etsimään muita kanavia kun täälläkin on niin kuollutta.
Keskustelu olisi kuitenkin mukavaa vaikka se välillä meinaa riidaksikin yltyä. Arvostan silti jokaista näkemystä ja kyllä niistä aina jotakin omaankin ajatukseen tarttuu. Nyt olen kyllä jo jonkin aikaa miettinyt josko palstan seuraaminen jäisi vähemmälle, kun ei ole mitään luettavaa muuta kuin vapaan sanan älyvapaa kirjoittelu niin ei oikein jaksa innostua.
WWF :n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää antaa sapiskaa suomalaisten lihansyönille ja lihankasvatukselle. Jutussa tuodaan esille runsaan lihansyönnin yhteys joihinkin elintasosairauksiin mm. suolistosyöpä ja kakkostyypin diabetes. Jutussa myös todetaan kohdennetun tukipolitiikan antavan kotieläntuotteille liikaa kilpailuetua kasvisperäiseen ravintoon verrattuna. Mielenkiintoiseksi tämän tekee se että, onko tämä taas yksi hyöräys, vai onko kotieläintuotannon orastava vastustaminen niitä heikkoja singaaleja mitkä on otettava huomioon haluttiimpa tai ei. Nyky viljanhinnalla olisi pärjääminen omistamallani peltopinta-alalla aika kintaalla, kotieläintuotanto antaa pellon jatkeeksi vähän lisätuloa ja puuhaa talven ajaksi.
Onko viljan hinta ruisleivässä liian iso, että sen takia jää limppu syömättä? Härkiksissä yms:ssä hinta sisältää uusuuslisää, kun niitä on vasta on lanseerailtu markkinoille.
Joo suomalaista sikaa tai broileria tuetaankin niin hemmetisti, että kyllähän siitä kilpailuetu tulee väkisinkin. Nautaan en ota kantaa, se jos sattuu asumaan utsjoella..
Lähteet: Maatilojen lukumäärä eri tilakokoluokissa 2018 ja 2013:
Luke >> Avoin Data >>Tilastotietokanta >> Maataloustilastot >> Rakenne >> Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne >> Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä tilakokoluokittain käytössä olevan maatalousmaan mukaan
Luomutilojen rakenne:
Evira luomutilat (kpl) ja luomutuotantoala (ha) 2017-2018(ennakkotieto)
https://proluomu.fi/material/materiaalit/luomu-suomessa-tilastot/
https://www.luke.fi/uutiset/luomun-kannattavuus-parempi-tavanomaisen-tuotannon/
Ely-keskus: Raportteja 100/2013 : Luomukysely 2013
-SS-
Kiitokset kyllä suhun voi luottaa... Ei kannata itse vaivautu ja käyttää omaa aikaa kun sä voit käyttää työnantajasi aikaa...
Selvä suuntaushan tämä on. Eläimiltä otetaan tuet pois korkeintaan jollekkin luomuelukalle joka paskaa rantaniityllä suoraan veteen saa jotain perinnemaiseman hoitotukea tms. Muiden on pärjättävä ilman. Sikatalous on ekana joutunut sopeutumaan tähän, mikä on nyt sitten nähtävänä kiihtyvässä lopetus vauhdissa. Vauhti senkuin kiihtyy ensi kaudella kun eteläsuomen sikatuki poistuu ja lhk korotus siinä samalla. Sen jälkeen suomen siat kasvatetaan C alueella.
Maito joutuu nyt samaan sopeutumisohjelmaan. Pitkäänhän siellä puolella saatiinkin hintataso pidettyä. Sama taitaa käydä siellä, että AB:ltä on kohta vaikea löytää lypsykarjaa kiitos tasapuolisen tukienjaon. Naudanlihan tuotanto yritetään kovasti lisätä mutta ei se taida hinnoissa näkyä?
Broilerin tilanteesta ei tiedä, mutta siellä ilmeiseti on homma saatu vielä jotenkin pidettyä aisoissa kaiketi kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut tuotantosuunnat nyt ovat niin markinaaleja, että niihin tulee aina jokin innostuspiikki kun tukia ohjataam hetkeksi siihen ja sitten se lopahtaa kun tuet loppuvat ja kannattavuus ei ole toiminut missään vaiheessa.
Nyt sitten näköjään hakkaa vastaan joka suunnalta: Rikkaat miljonääripalkkatyöläiset ostattelevat sivutoimipellot ympäriltä, luomunautaperinneviljelijät valloittavat rantaruovikot ja nokittavat vuokrissa. C-alueen lypsykarjatilat imevät rehut ja rahat.
Olisiko jo aika siirtyä siihen rahakkaaseen hömppäheinäviljelyyn ? Siihen ovat oikeutetut myös päätoimiset viljelijät, että siinä suhteessa tilanne on täysin tasa-arvoinen. Niin, ja sitä lisätuloa vuokranokituksiin sai ajamalla taksia, että näin.
-SS-
Oliko muuta? Totuus toi on ja kun katselee maailmaa muualta kuin sen suomen suurimman tilan kuivurin varjosta ymmärtää asian..
Viime vuoden 2018 sato oli silmämääräisesti ja aistinvaraisesti arvioiden kuivaa, homeetonta ja tauditonta.
Voisiko/kannattaisiko tehdä johtopäätös että kylvösiemenen peittaus on nyt tarpeetonta? Mitä laboratorioiden tutkimustulokset
näyttävät?
Olin kerran 1990 luvulla mukana tilan oman kylvösiemenen tutkimuksessa. Vastaus oli että näyte on puhdas ja peittaus on tarpeeton.
Torjunta-aineiden käytön edellytyksenä on että perustuu todettuun tarpeeseen. Varmuuden vuoksi ei torjunta-aineita saa käyttää.
Monena vuonna menty ilman peittausta. Tautiainetta sitten kasvustoon jos kasvusto on siinä vaiheessa sen näköinen, että potentiaalia on. Yhtenä vuonna sitten peitattiin kaikki no vuosi sattui olemaan 2017 ja se nyt meni penkin alle muutenkin, että vertailua ei ole. 2018 oli sitten jo päätös luomuilusta (lusmuilusta) niin ei enää jaksanut panostaa. Kuivana vuonna tuuppasi sitten keskimäärin sellasen 4 tonnin sadon läpitte. Ei tietysti pärjää Agronetin sadoille, mutta eipä ole hömppiäkään kuin promille luokkaa..
Eikä pyöri lajittelija vielä. Ekaksi täytyisi aurata piha ja seuraavaksi siirtää vehnät lajittelijan siilosta johonkin ja sitten voisi aloittaa.. Ei paljon lajiteltavaa kun paljon nurmea kasvamassa. Eikä taida oikein välttämättä tarvettakaan olevan. Vehnä ja papu pitäisi erotella toisistaan, jos ei sitten yleinen lupa pätkähdä voimaan. Silloin voisi kylvää tavanomaisia ja säästää sv1:set parempaan ajankohtaan...
Selvä suuntaushan tämä on. Eläimiltä otetaan tuet pois korkeintaan jollekkin luomuelukalle joka paskaa rantaniityllä suoraan veteen saa jotain perinnemaiseman hoitotukea tms. Muiden on pärjättävä ilman. Sikatalous on ekana joutunut sopeutumaan tähän, mikä on nyt sitten nähtävänä kiihtyvässä lopetus vauhdissa. Vauhti senkuin kiihtyy ensi kaudella kun eteläsuomen sikatuki poistuu ja lhk korotus siinä samalla. Sen jälkeen suomen siat kasvatetaan C alueella.
Maito joutuu nyt samaan sopeutumisohjelmaan. Pitkäänhän siellä puolella saatiinkin hintataso pidettyä. Sama taitaa käydä siellä, että AB:ltä on kohta vaikea löytää lypsykarjaa kiitos tasapuolisen tukienjaon. Naudanlihan tuotanto yritetään kovasti lisätä mutta ei se taida hinnoissa näkyä?
Broilerin tilanteesta ei tiedä, mutta siellä ilmeiseti on homma saatu vielä jotenkin pidettyä aisoissa kaiketi kasvaneen kysynnän vuoksi. Muut tuotantosuunnat nyt ovat niin markinaaleja, että niihin tulee aina jokin innostuspiikki kun tukia ohjataam hetkeksi siihen ja sitten se lopahtaa kun tuet loppuvat ja kannattavuus ei ole toiminut missään vaiheessa.
