Mielessä on pyörinyt hiehokasvattamon rakentaminen. Tilat pitäisi olla n. 75-100:lle 4-24kk ikäiselle hieholle. Lähinnä mielessä on ollut nuoremmille kestokuivikepohja makuualueella ja traktorilla puhdistettava lantakäytävä ruokintapöydän vieressä. Isoimmilla voisi sitten olla makuuparret, jotta oppisivat pihaton makuuparsiin ennen lehmien joukkoon siirtoa.

Onko jollain kokemusta, millainen seinärakenne tarvitaan, jotta lämpötila kasvattamossa näin talvellakin pysyisi plussan puolella? Ja miten paljon lämpöä tuo kestokuivikepohja tuo sisäilmaan? Jotenkin tuntuisi mukavammalta työskennellä siellä ja vesien toimivuudenkin kannalta olisi parempi, jos ei menisi pakkaselle. Lisäksi siemennyksetkin olisi hoidettava siellä. Eikä lantakaan jäätyisi käytävälle.

Kokemuksia ja esimerkkejä kaipaisin...

No.... kestokuivike on pahimmillaan lämpimässä... ja siitä kaasuuntuu ilmaan kaikkea ikävää -> ilmastointi täysille ja pakkanen kuitenkin sisään.. jos se pohja siis oikeasti lähtee palamaan, jota se ei välttämättä tee ollenkaan.

Kato mallia Haalinhiehotellin sivuilta. Yksinkertaista,halpaa ja toimivaa

Lypsävä lehmä tuottaa enempi lämpöä suhteessa kosteuteen, kun verrataan ummessa olijaan tai nuorkarjaan, joten voi olla, ettei verhoseinänavetta (katto eristetty) nuorkarjalla pysyisi plussalla ilman lisälämpöä tai sitten pitäisi tinkiä ilmanvaihdosta ja se on lopun alku. Tietysti riippuu ilmastovyöhykkeestä.

Juomavesi ei ole kovin suuri ongelma järjestää kylmässäkin. Siemennyksestä kovilla pakkasilla en tiedä, kun meidän siemennykset ajoittuvat toukokuulle ja marras-joulukuulle. Pitäis ehkä järjestää pieni lämmin tila, jossa hoitaa siemennykset yms. toimenpiteet.

Siemennykset onnistuu pakkasella ihan ulkosalla.

Mun mielestä kannattaisi rakentaa läpiajettavalla ruokintapöydällä ja ruokintakäytävällä oleva halli jossa sitten kestokuivikkeet ulkoseinällä. Sitten rakennat jonkun hydraulisen systeemin millä siirrät raktorin hydrauliikalla eläimet ruokintakäytävältä kestokuivikeelle ja hissaat ruokintakäytävältä väliaidat kattoon. Tämä on tärkeää koska on oikeasti aika työlästä sulkea kymmeniä hiehoryhmiä päivittäin pois käytävältä kun ne enempi tai vähempi on sitä porttia vastassa kun sitä koittaa kääntää. Sitten apevaunu olkipuhaltimella pihalle ja raktori etukuormaajalla sitä kuormaamaan. toinen raktori voi pyöritellä vaunua kuormauksen aikana ja kun satsi on valmis niin laitat ek raktorin vaunun eteen ja vedät tilanteen mukaan joko ruuat eteen tai puhallat kuivikkeet makuualueelle. Sitten otat sen toisen raktorin ja kolaat ne käytävät puhtaaksi. Siemennykseen otat tilasonneja jostain liharyhmästä joka tuottaa pieniä vasikoita ja pidät sonnit aina niin että kalenterin mukaan siirrät hiehot sonnille. Tällä perjaatteella toteutat hiehokasvatuksen ja sitten se tärkein eli myyt nämä elukat tiineinä alle tuhannen euron hintaan. Viellä kun maitoihmiset ymmärtäisi hyvän päälle niin kauppa kävisi.

Hyödyt touhusta olisi että saisit paljon eläimiä hoidettua melko pienin kuluin ja kaikki olisi käytännössä tiineinä. Maitoihmiset ei sitä ymmärrä mutta käytännössä hieholle ei ole merkitystä millä se on siemennetty koska olisi hyvä nähdä hiehon luonne ennen kuin sille rupee jääviä jälkeläisiä suunnittelemaan ja sitten se tärkein eli jollain olisi ehkä varaa ostaa ne hiehot mitä ei nykyisillä yli 1300 euron hinnoilla ole kuin ihan pakosta.

Ilmastointi Ulkoa avattavilla luukuilla ja katossa reijät joiden päällä harjoja jotta pölyävä lumi menee yli eikä ule mökkiin sisään. Vesilaitteet vastuksilla.

Siemennykseen otat tilasonneja jostain liharyhmästä joka tuottaa pieniä vasikoita ja pidät sonnit aina niin että kalenterin mukaan siirrät hiehot sonnille. Tällä perjaatteella toteutat hiehokasvatuksen ja sitten se tärkein eli myyt nämä elukat tiineinä alle tuhannen euron hintaan. Viellä kun maitoihmiset ymmärtäisi hyvän päälle niin kauppa kävisi.

Hyödyt touhusta olisi että saisit paljon eläimiä hoidettua melko pienin kuluin ja kaikki olisi käytännössä tiineinä. Maitoihmiset ei sitä ymmärrä mutta käytännössä hieholle ei ole merkitystä millä se on siemennetty koska olisi hyvä nähdä hiehon luonne ennen kuin sille rupee jääviä jälkeläisiä suunnittelemaan ja sitten se tärkein eli jollain olisi ehkä varaa ostaa ne hiehot mitä ei nykyisillä yli 1300 euron hinnoilla ole kuin ihan pakosta.

Eiköhän tuossa ollut taas ne tärkeimmät pointit

Tee välikatto ja laita kuivikkeet sinne, saat sitten ostaa näppärän kaivurin millä pudottelee ja levittelee paalit

Jos haluat lämpimän rakennuksen, pitää unohtaa kestokuivikepohja. Vinokuivike on silloin vaihtoehto. Oletko suunnittelemassa rahtikasvatusta vai tulevatko hiehot omaan käyttöön? 

Mä en kyllä ymmärrä miks sen pitäisi olla lämmin?

Kiitos näistä vihjeistä ja kommenteista. Olen miettinyt tuon kestokuivikkeen soveltuvuutta lämpimään /puolilämpimään tilaan. Joten ei siis kannata. Vinokuiviketta jotenkin vierastan, kun olen nähnyt niin monta toimimatonta vinokuivikepohjaa. Joko kaltevuus tai eläinmäärä on ollut pielessä. Meilläkin eläinmäärän mitoitus karsinaa kohti olisi haasteellista, kun eläinten koko vaihtelee vuoden mittaan. Välillä on isompia ja välillä taas enemmistö nuorta porukkaa.

Olen tosiaan jo katsellut kuvia noilta Haalin sivuilta, siellä olisi mukava käydä katsomassa, miten toimii näin talvella. Siellä ilmeisesti on jonkinmoinen lämmin toimistotila toisen kasvattamon päädyssä, olisiko siemennystilakin?

Tilan lämpimyyttä todellakin perustellaan sillä, että tällä hetkellä meillä on hiehoja sekä kylmässä kasvattamossa (konehalliin tehdyt karsinat), että lämpimässä tilassa (ent. lypsykarjanavetta). Nytkin taas kun ensimmäiset 25 asteen pakkaset tuli, niin hiehot eivät tuolla kylmällä puolella kunnolla näyttäneet kiimoja, vaan kiimakierto menee niillä heti ihmeellisesti epäsäännölliseksi. Toinen ongelma kylmässä on lannan jäätyminen lantakäytävälle, jolloin sitä ei saa tyhjennettyä. Muutoin se puhdistetaan traktorilla 3 kertaa viikossa.

Kasvatamme hiehoja todellakin hiehohotelli-periaatteella, joten liharotuisen astutussonnin käyttöön ei ole mahdollisuuksia. Koko porukalle tehdään omistajatilan kanssa yhteistyössä jasu.

Semmonen vinkki tohon lannan jäätymiseen lattiaan; älä laita eristeitä lattian alle ollenkaan 
Sorkkua tarpeeksi ettei roudi, tulee halvemmaksikin ja maalämpö sulattaa lannan irti lattiasta heti kun pari nollakelipäivää, lähtee sitten mukavasti levyinä lanta pois 

Tuo on totta, että kiimoja ei juuri näe, jos pakkanen on kova. Ei huvita hiehopoloja liika hyppiä, eikä itseä niitä liikaa kierrellä? Tosin, eipä kovia pakkaspäiviä hämeessäkään, nimimerkistä päätellen, kyllä kovin monia ole.Itsellä on juurikin kylmäkasvattamo kestokuivikepohjalla hiehoille sekä umpilehmille. Lantakäytävä, joka putsataan kuivitettaessa liki päivittäin toki jäätyy yli 20 asteen pakkasella, mutta ei tuo ole mielestäni ollut ongelma, pakkasten laskiessa kymmenen tienoille, lähtee lantakin jo käytävästä.