En tiedä olenko kirjoittanut asiasta ennenkin mutta kuitenkin. Mun mielestä konkurssi ei ole vaihtoehto. Toki yksittäistapauksessa se täytyy olla vaihtoehto mutta kokonaisuutena se koituu yhteiskunnalle ja muille yrittäjille hyvin kalliiksi koska joku sen kuitenkin maksaa. Maidontuotanto on kuitenkin todistetusti pystytty toteuttamaan kannattavasti joten tällaisen talon konkurssiin saattaminen on selvä merkki osaamattomuudesta tai yli investoinnista (edelliset on muuten sama asia). Mulla oli se käsitys että fentillä mopo karkasi siellä kone puolella vaikkakin selkärangan katkaisi itse navetta. Se keskittyminen ei ollut maidontuotannossa vaan koneurakoinnissa vaikka navetalta vaadittiin tuloja. Sinänsä en halua lyödä lyötyä tämän plentin tapauksessa ja hän teki ratkaisunsa ihan perustellusti kun kaato talon mutta mikään yleinen vaihtoehto asia ei saa olla.

 Maidontuotantotiloilla (sikatiloillakin) liikkumavara on pieni. Tilamme on sen todennut kun olemme noita lisämaita hankkineet. "Vapaaehtoisia " pankin kehoituksesta tapahtuneita luopumisia on mukaan tullut. Syitä on tietenkin monia mutta kallis koneistaminen joka perustuu urakoinnista saataviin tuloihin usein lopullinen niitti - ei ne urakointi tulot niin hääviä ole. Ja urakoinnin johdosta varsinainen maatilan tuotanto jää hunningolle.
Pitääs vain  olla köyhää ja nöyrää.

Maidontuotantotiloilla (sikatiloillakin) liikkumavara on pieni. Tilamme on sen todennut kun olemme noita lisämaita hankkineet. "Vapaaehtoisia " pankin kehoituksesta tapahtuneita luopumisia on mukaan tullut. Syitä on tietenkin monia mutta kallis koneistaminen joka perustuu urakoinnista saataviin tuloihin usein lopullinen niitti - ei ne urakointi tulot niin hääviä ole. Ja urakoinnin johdosta varsinainen maatilan tuotanto jää hunningolle.
Pitääs vain  olla köyhää ja nöyrää.

Pitäisi vaan keskittyä niihin asioihin investoinneissa, mikä on se pääsuunta tilan toiminnassa.

Ihmeellinen pyrkimys 120 lehmään + nuorkarja. Sehän edellyttää 250 peltohehtaaria. Varma tie vararikkoon. ja vaikeuksiin.   60+nk on tekemistä.

On sulla surkeat pellot, jos tarvii 2x määrän peltoa muihin tiloihin verrattuna
VAi pitääkö viljat tehä ihan itte omilla koneilla omilla pelloilla notta on halapaa?

jos ne 60 lisälehmää mahdollistaisi vaikka automatisoidummat olosuhteet, niin työn määrä ei todellakaan nouse kaksinkertaiseksi, varsinkaan robottitiloilla.

Eikös se kannata tehä niin iso navetta mihin saa vain ympäristöluvan? Vaikkakin oma näkemykseni on että maksimissaan kannattaa elukkamäärä tuplata kerralla. Tuotannon moninkertaistaminen on liian haasteellista kun pitää kiintiöt, eläimet, koneet ja pellot hankkia vastaamaan navetan kokoa. Minä oon 2 kertaa tuplannu elukkamäärän (15 vuodessa) ja nyt on kolmas kerta menossa. Yhen kerran sen vielä teen tämän jälkeen ja sitten saa riittää. Vaikeuksia ei ole tullu kun suunta on ollu varma ja selvä mutta hidas tahti sen toteutamisessa. Mutta jos nyt nelinkertaistaisin tuotannon niin suunta olisi kunnan vuokrakämppään asumaan ja lomittajaksi tai jonkun konetta ajamaan 

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.06.12 - klo:17:35

Pankitkin ilmeisesti rahoittavat nihkeästi yhden robotin navetoita. Se navetan alkupää on suhteellisen kallis ja maitotuloa tulee liian vähän yhdestä robotista.

On muitakin lypsytapoja kuin ropotti.

No niin minustakin.  Karuselliasemaa osaa lomittajatkin käyttää ja lehmämäärää ei lypsyteho rajoita.   Suuntaus vaan tuntuu olevan robotteihin niin täällä kun maailmallakin

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 23.06.12 - klo:06:45

On muitakin lypsytapoja kuin ropotti.

No niin minustakin.  Karuselliasemaa osaa lomittajatkin käyttää ja lehmämäärää ei lypsyteho rajoita.   Suuntaus vaan tuntuu olevan robotteihin niin täällä kun maailmallakin

Muilla lypsytavoilla varmaankin saa rahoituksen yli 30 lehmän navetoihin. Robotilla lukemia on 140, 210, 280 jne.

Onhan sekin mahdollista että laajentaa  senverran kun on tulovirtaa.
 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 23.06.12 - klo:06:45

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.06.12 - klo:17:35

Pankitkin ilmeisesti rahoittavat nihkeästi yhden robotin navetoita. Se navetan alkupää on suhteellisen kallis ja maitotuloa tulee liian vähän yhdestä robotista.

On muitakin lypsytapoja kuin ropotti.

No niin minustakin.  Karuselliasemaa osaa lomittajatkin käyttää ja lehmämäärää ei lypsyteho rajoita.   Suuntaus vaan tuntuu olevan robotteihin niin täällä kun maailmallakin

Jos lypsyjärjestelmä on pankinjohtajan mittapuu menestymiselle,ni sulkekoon maalaiskonttorit ja heti.
Jos tehdään halli lypsyjärjestelmällä varastotilaksi,ni se pitäis lannistaa rahoittajan..
Onko karuselli kuitenkaan järkevä (halpoine huoltoineen) luokassa 100lehmää?
Maksaa hyvinkin 500k halleineen ja  käytävineen..

Maidontuotantotiloilla (sikatiloillakin) liikkumavara on pieni. Tilamme on sen todennut kun olemme noita lisämaita hankkineet. "Vapaaehtoisia " pankin kehoituksesta tapahtuneita luopumisia on mukaan tullut. Syitä on tietenkin monia mutta kallis koneistaminen joka perustuu urakoinnista saataviin tuloihin usein lopullinen niitti - ei ne urakointi tulot niin hääviä ole. Ja urakoinnin johdosta varsinainen maatilan tuotanto jää hunningolle.
Pitääs vain  olla köyhää ja nöyrää.

Kuka sunkin rehut/lietteet ajais halvalla ellei urakoitsija?
Tai sitten olisi se vaihtoehto,että tekis itse kaikki omilla koneilla,mutta ku se ei ole taloudellista.
Eli johtopäätöksenä urakoitsijat ajaa liian halvalla.Siispä sampat ja hartsat hintax2!

Onhan sekin mahdollista että laajentaa  senverran kun on tulovirtaa.

Totta et se paras vaihtoehto.Toisilla tulorahoitusmahdollisuus vuositasolla sama ,ku mulla elinikänä.
Jos ostaisi ensivuonna uuden lompuukin et vois kerätä seuraavana vuonna muutaman kolikon

höh.... ei se pankinjohtaja katso kuin sen pöydän toisella puolella olevan pärstäkerrointa.... jos se uskoo asiakkaan "näyttöjen" riittävän suunnitelmien toteuttamiseen, on ihan sama millä lypsyjärjestelmällä/mittakaavalla navetta projektia lähdetään tekemään. Nooh. Näytöksi ei ihan riitä, että on kova poika tekemähän itte ja isän kanssa niska punaisena.... 


Olis kauhian hyvä, ettei kaivaisi PROOO agrian laskemia avaamattomasta kirjekuoresta vasta pankinjohtajan huonehessa, notta katohan kuinka sen pitääs kannattaa....  Muutaman sivun itse tehty excel-harjoituskin olisi kovaa valuuttaa, jos vielä tietää mistä puhuu. Ja robo-merkistä ei ole tarpeen praatata pankissa kahta sanaa enempää jos sitäkään. 


Isännät tuppaa kertoilemaan yhtä sun toista selitystä miksi rahoitusta ei tippunu.... paitti että yleenä ei kerrota, että omat eväät korvienvälissä eivät riittäneet. 

Lainaus käyttäjältä: paukkula - 23.06.12 - klo:10:25

Maidontuotantotiloilla (sikatiloillakin) liikkumavara on pieni. Tilamme on sen todennut kun olemme noita lisämaita hankkineet. "Vapaaehtoisia " pankin kehoituksesta tapahtuneita luopumisia on mukaan tullut. Syitä on tietenkin monia mutta kallis koneistaminen joka perustuu urakoinnista saataviin tuloihin usein lopullinen niitti - ei ne urakointi tulot niin hääviä ole. Ja urakoinnin johdosta varsinainen maatilan tuotanto jää hunningolle.
Pitääs vain  olla köyhää ja nöyrää.

Kuka sunkin rehut/lietteet ajais halvalla ellei urakoitsija?
Tai sitten olisi se vaihtoehto,että tekis itse kaikki omilla koneilla,mutta ku se ei ole taloudellista.
Eli johtopäätöksenä urakoitsijat ajaa liian halvalla.Siispä sampat ja hartsat hintax2!

Taidettiin viitata noihin urakoitsijoihin jotka lypsyjen välissä käyvät täppäröimässä.
Turhaa hommaa alkaa täpinöimään mitään ylimääräistä sen suuremmin että sais vaan komeet koneet. Parempi keskittyä sinne navetan puolelle ja miettiä miten tulosta voisi parantaa sitä kautta.

 Täyttä asiaa.   Jos olemassa olevilla koneilla voi ja viitsii rähjätä omana vapaa-aikana hiukan ylimääräistä,
niin sen vielä jotenkin ymmärtää.

 Sitten kun se "urakointi" (lue täpinöinti) menee sille raiteelle et omat hommat tehdään vasemmalla
kädellä mihin aikaan sattuu ja konemyyjä on se paras kaveri niin metsään menee.
Ja yleensäkin ne kalliit uudet koneet perustellaan aina urakoinnilla.      Himo kiiltävään peltiin on kova.
Toinen toistaan kovempi "urakoitsija"pääsee kehua retostelemaan näyttelyihin niitä parhaita koneita
nimilappu rintapielessä.    Ollaanko siinä vaiheessa uransa huipulla?

Tosiaan en oikein tiedä yhtään maitotilaa, jotka menestyksekkäästi pyörittävät maidontuotantoa ja
kannattavaa koneurakointia vuodesta toiseen...
Yleensä se urakointi rasittaa vaimoketta ja sukulaisia tai kavereita.     Ja vuosi vuodelta maksuhäiriöt
lisääntyy urakointipuolella.     Urakoitsija saa tyytyä itse tilapäisrahoituksiin toisten mulkkujen
jätettyä laskunsa maksamatta.         

Aika yleistä tuntuu olevan myös se kun ei anneta lainaa enää pankista, niin marssitaan maatalouskauppaan
ja ostetaan tuotantotarvikkeita ja jätetään ne maksamatta.         Saatanan tunarit.

Tosiaan en oikein tiedä yhtään maitotilaa, jotka menestyksekkäästi pyörittävät maidontuotantoa ja kannattavaa koneurakointia vuodesta toiseen...

No, itse tiedän ainakin yhden. Vaan oikeasti, kyllä yhdistelmä vaatii yrittäjältä ja erityisesti korvienvälistä paljon. Ja varmaan senkin, että ei ole urakoitsijana sellainen sekatavarakauppa, joka menee hommassa kun hommassa jeesaamaan kylänmiehiä. Paras kuvio olisi varmaan se, että esmes. rehuketjusta urakoi jotain tiettyä vaihetta ja muut hoitavat sitten kotitilallakin ne muut rehutyöt? Tässä kuviossa voisi kuvitella, että samalla satsauksella, kun saa koko ketjun "noin sinnepäin" koneilla, saakin yhteistyön kautta ajanmukaisen varmasti tikissään olevan systeemin.

Petri