Täyttä asiaa. Jos olemassa olevilla koneilla voi ja viitsii rähjätä omana vapaa-aikana hiukan ylimääräistä,
niin sen vielä jotenkin ymmärtää.
Sitten kun se "urakointi" (lue täpinöinti) menee sille raiteelle et omat hommat tehdään vasemmalla
kädellä mihin aikaan sattuu ja konemyyjä on se paras kaveri niin metsään menee.
Ja yleensäkin ne kalliit uudet koneet perustellaan aina urakoinnilla. Himo kiiltävään peltiin on kova.
Toinen toistaan kovempi "urakoitsija"pääsee kehua retostelemaan näyttelyihin niitä parhaita koneita
nimilappu rintapielessä. Ollaanko siinä vaiheessa uransa huipulla?
Tosiaan en oikein tiedä yhtään maitotilaa, jotka menestyksekkäästi pyörittävät maidontuotantoa ja
kannattavaa koneurakointia vuodesta toiseen...
Yleensä se urakointi rasittaa vaimoketta ja sukulaisia tai kavereita. Ja vuosi vuodelta maksuhäiriöt
lisääntyy urakointipuolella. Urakoitsija saa tyytyä itse tilapäisrahoituksiin toisten mulkkujen
jätettyä laskunsa maksamatta.
Aika yleistä tuntuu olevan myös se kun ei anneta lainaa enää pankista, niin marssitaan maatalouskauppaan
ja ostetaan tuotantotarvikkeita ja jätetään ne maksamatta.
Saatanan tunarit.