Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:13:13

 Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Tuossa on ekonominalulla ajatusmaailma mallissaan. Iso avustus=vähemmän rahaa lainanlyhennyksiin. Onneksi en ole juurikaan investoinut maatalouteen ettei ole tullut ongelmia talouden kanssa 

Metsänostoon olen työntänyt kai miljoona euroa. Ilman minkäänlaisia avustuksia. On pysynyt talous kunnossa.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:13:13

 Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

"Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville."

Tuosta olen samaa mieltä. Sitäpaitsi 13% avustuksen saanutta ei lämmitä jos avustus nyt on 30%. Enkä usko lukujen pyörittelystä olevan hyötyä sinullekaan jos se jää pelkäksi lukujen pyörittelyksi. Mutta C-tukialueelle haluavalle on tarjous vaihdosta voimassa.

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.07.10 - klo:14:09

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:13:13

 Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

Noin 20% hyväksytyistä kustannuksista, 13% toteutuneista. Hakemus jätetty toukokuussa 2002 silloisilla ehdoilla. Lehmäpaikan hinta nyt noin 8300€/kanttura. Sisältää laajennusoption joka toteutuessaan laskisi vielä parsipaikan hintaa.    Kiintiöitä olen ostanut vuosien mittaan lisää 715 000 litraa. Rahaa on niihin mennyt noin 110 000€.

Miljoona investoinnista jos olis saanut 400 000€ avustuksen 130 000€ sijaan plus kiintiöt ilmaiseksi tekee noin 380 000€ tappiota verrattuna AB:lle.
(400 000-130 000+110 000=380 000). Eli kymppitonni vuodessa enemmän lyhennyksiä, 38 vuoden ajan....

Mutta onhan niitä poistoja tullu....   

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.07.10 - klo:14:09

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:13:13

 Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

Noin 20% hyväksytyistä kustannuksista, 13% toteutuneista. Hakemus jätetty toukokuussa 2002 silloisilla ehdoilla. Lehmäpaikan hinta nyt noin 8300€/kanttura. Sisältää laajennusoption joka toteutuessaan laskisi vielä parsipaikan hintaa.    Kiintiöitä olen ostanut vuosien mittaan lisää 715 000 litraa. Rahaa on niihin mennyt noin 110 000€.

Miljoona investoinnista jos olis saanut 400 000€ avustuksen 130 000€ sijaan plus kiintiöt ilmaiseksi tekee noin 380 000€ tappiota verrattuna AB:lle.
(400 000-130 000+110 000=380 000). Eli kymppitonni vuodessa enemmän lyhennyksiä, 38 vuoden ajan....

Mutta onhan niitä poistoja tullu....   

Tyhmyys on ihan samanlaista molemmin puolin rajaa
Olisit vaan hakenut ne avustukset..

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 17.07.10 - klo:00:31

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.07.10 - klo:14:09

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:13:13

 Isompi investointituki-% tarkoittaa pienempää poistopohjaa --> isommat verot --> vähemmän kassavaroja lainanlyhennyksiin.

Tämä on mielenkiintoinen näkökulma... Onko tullut mieleen että kun on iso avustus% niin sitä lainan lyhennystäkin on vähemmän?
Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

Noin 20% hyväksytyistä kustannuksista, 13% toteutuneista. Hakemus jätetty toukokuussa 2002 silloisilla ehdoilla. Lehmäpaikan hinta nyt noin 8300€/kanttura. Sisältää laajennusoption joka toteutuessaan laskisi vielä parsipaikan hintaa.    Kiintiöitä olen ostanut vuosien mittaan lisää 715 000 litraa. Rahaa on niihin mennyt noin 110 000€.

Miljoona investoinnista jos olis saanut 400 000€ avustuksen 130 000€ sijaan plus kiintiöt ilmaiseksi tekee noin 380 000€ tappiota verrattuna AB:lle.
(400 000-130 000+110 000=380 000). Eli kymppitonni vuodessa enemmän lyhennyksiä, 38 vuoden ajan....

Mutta onhan niitä poistoja tullu....   

Tyhmyys on ihan samanlaista molemmin puolin rajaa
Olisit vaan hakenut ne avustukset..

20% oli maksimi vuonna 2002... Mikä tässä oli erityisen tyhmää? Se että on yleensä lehmiä?

  Vai olisiko se  määrä sitä tyhmyyttä?
 Mattilakin jossain lehdessä silloin kun sitä Suomen suurinta esiteltiin sanoi jutussa "mieluumminhan minä pitaisin vaan viittä lehmää mutta kun se ei kannata",saattais kyllä olla talollinen vieläkin niiden viiden lehmän kanssa...

  Vai olisiko se  määrä sitä tyhmyyttä?
 Mattilakin jossain lehdessä silloin kun sitä Suomen suurinta esiteltiin sanoi jutussa "mieluumminhan minä pitaisin vaan viittä lehmää mutta kun se ei kannata",saattais kyllä olla talollinen vieläkin niiden viiden lehmän kanssa...

Nimpä viirem lehemän tekemä tappio om helepompi kattaa huanollaki tyäpaikalla mutta yritäs samaa 300 lehemän kans. Monenkaa Suamalaisen yritysjohtajan tiänesti ei siihe riitä! Silti perus asetelma hiärtää.
Suamesa tarvittaas jatkajia tulevaasuuresaki tiätty määrä. Nykytahti vaa om semmone notta jokka ny om aloottamasa nin tappionaiheuttaja ulukoistetaan ensinnä (lehemät),järkevää!

Laajemmi Suamesa om ny vajaat 11 000 tilaa mutta lasketaas tualla luvulla nin om selkiämpi. Spv kiarto om arvio 25v ja keskilehemäluku 20 pikkuuse yli. Nuat ko lasketaa saaraa notta tulevat laajennukset om 18 lehemää suurempia ko nykyyset toteutuneet.
Muutamalta laskijalta ja piirtäjältä täm hetken kokoluakkaa kysellesä, vastaus  ny keskim 200 lehemää. Eli 10% lisäys ko tuasta lasketta. Joo vaan nua spv tilakauppaa hiärtävät om kokoluakasa 20 lehemää , siis keskimääri. Elikäs Taas case: Mattila,Von F.......... ja moni muu. Tua om kokoluakka mitä tarvittas mutta ko se ei ainakaa täälä eteläpääsä onnistu.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.07.10 - klo:14:09

Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

Noin 20% hyväksytyistä kustannuksista, 13% toteutuneista. Hakemus jätetty toukokuussa 2002 silloisilla ehdoilla. Lehmäpaikan hinta nyt noin 8300€/kanttura. Sisältää laajennusoption joka toteutuessaan laskisi vielä parsipaikan hintaa.    Kiintiöitä olen ostanut vuosien mittaan lisää 715 000 litraa. Rahaa on niihin mennyt noin 110 000€.

Miljoona investoinnista jos olis saanut 300 000€ avustuksen 200 000€ sijaan plus kiintiöt ilmaiseksi tekee noin 220 000€ tappiota verrattuna AB:lle.
(300 000-200 000+110 000=220 000). Eli 22 000 vuodessa enemmän lyhennyksiä, 10 vuoden ajan + korko 9000(220 000x4%) = 31 000€ maksettavaa enemmän vuodessa. AB - C2-alueen tuotantotukien erotus = 50 000€ - 31 000€ =  19 000€...

No et sää kyllä ihan tosissas ole niin tyhmä, että vertaat 2002 ohjelman ja 2010 ohjelman tukia toisiinsa. Ja vielä hyväksyttyjen tukiprosenttia totetuneisiin. 

Mitäs mmm sivut sanoo investointituista vuonna 2002...
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet2/tiedote.asp?nro=370
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/tiedoteliitteet/asiakirja1.pdf

Ihan ku tuolla ei olis eritelty ollenkaan c-aluetta. Että olis ollu samat tuet kummallakin puolella rajaa... 

En muista mistä vuodesta lähtien tuo 10% ero on ollu (ab-alueen korotettu investointituki). Ihan samalla tavalla täällä on avustus prosentti on pienentynyt,  jos hyväksytty kustannusarvio on ylitetty. Siksi korjailin tuonne ylle, kuten asia oikeasti on. Maitokiintiötä tuossa laskelmassa ei kuuluisi olla - mutta ihan osoitaakseni että suurempi tuotantotuki riittää senkin kattamiseen otin sen mukaan - tai sitten ab alueen laskelmassa pitäisi olla x-määrä pellon hankintahintaa mukana.

Koettakaa nyt rakkaat lapset uskoa, että setä on oikeassa...

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 17.07.10 - klo:00:31

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 16.07.10 - klo:14:53

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 16.07.10 - klo:14:09

Jos minullakin olisi ollut avustus% enemmän kuin 13%, niin  silloin ei ehkä tarvitsisi repiä lainan lyhennyksin joka vuosi yli 100th €? +korot?

Miksi on ollut vain 13%? Oletko yli-investoinut lehmäpaikkaan? Viimeks oli c-alueella 30 investointituki-%, Ab:llä 40%. Miljoonan maksaneessa navetassa se tekee 100 000€ lisää lainaa, johon siis saat korkotuen. Sen jos jakaa kymmennelle vuodelle niin mun mielestä sulla pitäisi olla 10000€ per vuosi ylimääräistä lyhentämistä + korko. Jos toimitat sen miljoona litraa maitoa meijeriin, niin nettoat tuotantotukierolla 50000€. Pitäisi riittää kattamaan lyhennyksen ja korkon + jotain jääkin vielä... Uso pois. Sinänsä nämä lukujen heitot on ihan turhia, koska ne menee kuuroille korville.

Noin 20% hyväksytyistä kustannuksista, 13% toteutuneista. Hakemus jätetty toukokuussa 2002 silloisilla ehdoilla. Lehmäpaikan hinta nyt noin 8300€/kanttura. Sisältää laajennusoption joka toteutuessaan laskisi vielä parsipaikan hintaa.    Kiintiöitä olen ostanut vuosien mittaan lisää 715 000 litraa. Rahaa on niihin mennyt noin 110 000€.

Miljoona investoinnista jos olis saanut 300 000€ avustuksen 200 000€ sijaan plus kiintiöt ilmaiseksi tekee noin 220 000€ tappiota verrattuna AB:lle.
(300 000-200 000+110 000=220 000). Eli 22 000 vuodessa enemmän lyhennyksiä, 10 vuoden ajan + korko 9000(220 000x4%) = 31 000€ maksettavaa enemmän vuodessa. AB - C2-alueen tuotantotukien erotus = 50 000€ - 31 000€ =  19 000€...

No et sää kyllä ihan tosissas ole niin tyhmä, että vertaat 2002 ohjelman ja 2010 ohjelman tukia toisiinsa. Ja vielä hyväksyttyjen tukiprosenttia totetuneisiin. 

Mitäs mmm sivut sanoo investointituista vuonna 2002...
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet2/tiedote.asp?nro=370
http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/tiedoteliitteet/asiakirja1.pdf

Ihan ku tuolla ei olis eritelty ollenkaan c-aluetta. Että olis ollu samat tuet kummallakin puolella rajaa... 

En muista mistä vuodesta lähtien tuo 10% ero on ollu (ab-alueen korotettu investointituki). Ihan samalla tavalla täällä on avustus prosentti on pienentynyt,  jos hyväksytty kustannusarvio on ylitetty. Siksi korjailin tuonne ylle, kuten asia oikeasti on. Maitokiintiötä tuossa laskelmassa ei kuuluisi olla - mutta ihan osoitaakseni että suurempi tuotantotuki riittää senkin kattamiseen otin sen mukaan - tai sitten ab alueen laskelmassa pitäisi olla x-määrä pellon hankintahintaa mukana.

Koettakaa nyt rakkaat lapset uskoa, että setä on oikeassa...

Enhän minä ole puhunut vuodesta 2010 mitään. Pointti oli vain siinä kun väitetään että iso tukiprosentti vaikeuttaa velanhoitoa... 

 

Emolehmätuotuotannossa investointitukiero kuittaantuu puolentoista vuoden tuotantotukierolla Lisäksi C-alueella isompi korkotuki kompensoi osan kymmenen prosenttiyksikön avustuserosta..

Sarjakuvahahmo on vaan sählännyt pohjoiset tukensa ylikalliiseen rakentamiseen, täällä etelässä olisit jo selvitystilassa..no taidat olla siellä Ceelläkin kohta..

Tärkeintä on mielestäni kaksi ensimmäistä vuotta rakentamisen jälkeen,jolloin on lyhennysvapaita alv:palautuksia ym.

Siinä helposti investoi turhuuksiin kun rahaa tulee liiankin helposti.

Arki kuitenkin alkaa kun lyhennykset alkavat ja tuotanto ei olekkaan täydessä terässään ja rahat sioitettu tuottamattomaan kalustoon.

Kyllä sen hummerinkin voi hankkia jos siihen on oikeasti tuotannosta tullutta rahaa eikä tulevia tuloja.

Kun rakennusaikana makselee sadantonnin laskuja sillointällöin jää kuva, että sellaisia laskuja pystyy maksamaan rakennushankkeen valmistuttuakin. 

Enhän minä ole puhunut vuodesta 2010 mitään. Pointti oli vain siinä kun väitetään että iso tukiprosentti vaikeuttaa velanhoitoa...  

Puhuit, kun vertasit tukiprosentteja...  

Jos tutkit tarkemmin rahaliikennettäsi ja kirjanpitoasi, niin huomaat että investointituki on käänteinen poisto. Hyväkuntoinen yritys pääsee samaan tulokseen poistojen kautta, kuin nostamalla investointitukea, jolla paikataan puuttuvaa kassavarantoa.

Jos tehdään järjellistä verosuunnittelua, niin yrityksen poistot pitäsi olla yhtä suuret lainanlyhennysten kanssa, eli lainat "rahoitetaan" poistoilla. Kun investointituettu yritys alkaa tuottamaan voittoa, se ei voi käytännössä voi tehdä poistoja samaa tahtia kuin se tekee lainanlyhennyksiä. Jos poistot tehdään alussa ylisuurina saadaan tulos nopeasti voitolliseksi, mutta silloin jossain vaiheessa poistot loppuu ja verottaja vie osansa ja yrityksen lainanhoitokyky kärsii. Tässä vaiheessa tietty yrittäjä joustaa ainoastaan, eli omasta tulostansa ja pankki saa omansa...

Olisko ny riittävän epäselvästi ilmastu asia. Jos lisäkysymyksiä, niin voitko laittaa suoraan viestiä Adamille. Hän kun ymmärtää jopa mitä kirjoittaa, toisin kuin minä.